https://peda.net/id/b949c8decd8 2023-03-28T20:33:59+03:00 https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/e7fc6a24ce4 2023-03-29T19:15:22+03:00 <b>Näkökulmia tehtäviin ja kuviin<br/> </b><br/> <b>Kuvatehtävä: Eteläafrikkalainen pilakuva globalisaatiosta. Miten maapalloa ahdistavat uhkat </b><br/> <b>liittyvät keskinäisriippuvuuteen?</b><br/> <br/> • Maapallon uhkaavat seikat, kuten maapallon lämpeneminen, terrorismi, ydinuhka, AIDS, <br/> työttömyys ja taloudellinen taantuma ovatongelmia, joita ei ilman kansainvälistä <br/> yhteistyötä saada ratkaistua.<br/> • Pilakuvassa maapallo hikoilee, kun se yrittää estää maapalloa uhkaavia ongelmia <br/> kaatumasta päälleen. Uhkat on kuvattu isoiksi<br/> • Tilanne on uhkaava,kalliokieleke murenee jo kivipaasien painosta.<br/> • Maapallo on putoamassa kallion kielekkeeltä. Se katsoo jo hädissään alas.<br/> • Kuva symboloi sitä, kuinka maapallo ei enää kauaa kestä, jos maapalloa uhkaavia <br/> ongelmia ei pian saada pysäytettyä.<br/> <br/> <b>Tehtävä 1</b><br/> <b>Erittele, mitkä ovat kansainvälisen politiikan suuret linjat 1800-luvulta 2000-luvulle.</b><br/> • 1800-luku oli Eurooppa-keskeinen ja melko rauhanomainen ajanjakso. Johtavat <br/> suurvallat olivat eurooppalaisia.<br/> • Kansainväliseen politiikkaan on tullut rauhaa turvaamaan globaaleja järjestöjä kuten <br/> Kansainliitto ja YK.<br/> • USA on ollut toisen maailmansodan jälkeen voimakkain poliittinen toimija maailmassa.<br/> • Euroopan keskeinen rooli maailmanpolitiikan näyttämönä ja toimijana on heikentynyt.<br/> • Yksittäisten kansallisvaltioiden politiikasta on siirrytty liittojen ja globaalin yhteistyöhön.<br/> • Myös ongelmista on tullut maailmanlaajuisia<br/> <br/> <b>Tehtävä 2</b><br/> <b>Mitä tarkoittaa keskinäisriippuvuus? (interdependence, interexistence)</b><br/> • Se tarkoittaa maailman valtioiden riippuvuutta toisistaan.<br/> <br/> <br/> <br/> <b>Tehtävä 3</b><br/> <b>Mitkä asiat vahvistavat ja heikentävät valtioiden keskinäisriippuvuutta<br/> </b><br/> <span class="editor underline"><b>Vahvistavat:</b></span><br/> • Globalisaation kiihtyminen on näkynyt etenkin taloudessa. Markkinat ovat <br/> kansainväliset ja taloussuhdanteet leviävät maasta toiseen.<br/> • Globaalit ongelmat lisäävät keskinäisriippuvuutta, sillä niiden torjuminen on kaikkien <br/> etu eikä kukaan pysty torjumaan ongelmia yksin (ilmastonmuutos, köyhyys, terrorismi <br/> ym.).<br/> <br/> <span class="editor underline"><b>Heikentävät:</b></span><br/> • Nationalismin suosion kasvu ja kansallisvaltioiden oman edun tavoittelu kääntävät <br/> huomion pois siitä, että todellisuudessa maat ovat riippuvaisia toisistaan.<br/> • Maapallon ongelmat eivät heikennä keskinäisriippuvuutta, mutta lisäävät nationalismia. <br/> Esimerkiksi pakolaisuus ei vähennä keskinäisriippuvuutta, mutta se kasvattaa <br/> kansallismielisyyttä ja ajaa valtiot suojelemaan omia etujaan.<br/> <br/> <b>Tehtävä 4</b><br/> <b>Tee vertailu kovasta ja pehmeästä vallasta.</b><br/> <span class="editor underline"><b>keinot:</b></span><br/> •<b> kova valta:</b> pakottaminen, voimakeinot, aseiden uhka tai käyttäminen, taloudellinen <br/> rankaisu (pakotteet, tullit ym.)<br/> • pehmeä valta: suostuttelu, positiivisten mielikuvien luominen, diplomatia, neuvottelu<br/> <span class="editor underline"><b>ketkä käyttävät:</b></span><br/> • kovaa valtaa käyttävät realistista ulkopolitiikkaa toteuttavat maat<br/> • pehmeää valtaa käyttävät kaikki maat<br/> <br/> <b>Tehtävä 5</b><br/> <b>Perustele väite: mielikuvat ovat tärkeä osa kansainvälistä politiikkaa.</b><br/> • Vastustajan mustamaalaaminen on yleistynyt 2000-luvulla sosiaalisen median myötä. <br/> Informaatiovaikuttamisella pyritään heikentämään vastapuolen asemaa ja edistämään <br/> omia tavoitteita.<br/> • Erityisesti suurvallat käyttävät paljon informaatiovaikuttamista, koska niillä on siihen <br/> resursseja.<br/> <br/> <b>Tehtävä 6</b><br/> <b>Mitä eroa on seuraavilla käsitteillä:</b><br/> a) poliittinen terrorismi<br/> b) uskonnollinen terrorismi<br/> c) valtioterrorismi?<br/> • Terrorismilla pyritään saavuttamaan väkivaltaisin keinoin omat tavoitteet, saamaan <br/> niille huomiota, heikentämään vastapuoleksi katsotun asemaa ja pelottaa ja säikäyttää <br/> sitä.<br/> • Käsitteet kertovat siitä, kuka harjoittaa terrorismia tai miksi sitä harjoitetaan.<br/> • Poliittisessa terrorismissa kyse on poliittisesta motiivista. Terrorin tekijä voi olla <br/> yksilö, järjestö tai valtio.<br/> • Uskonnollisessa terrorismissa kyse on uskonnollisesta motiivista. Myös tässä <br/> tapauksessa terrorin tekijä voi olla yksilö, järjestö tai valtio.<br/> • Valtioterrorismi-käsite ei kerro terrorin syytä, vaan sen, että terroria harjoittaa <br/> valtio. Se voi olla terroria omia kansalaisia kohtaan tai suuntautua rajojen <br/> ulkopuolelle, esim. salamurhat. Erona yksittäisten ihmisten tai järjestöjen <br/> terroritoimintaan on se, että toiminnalla on valtion ylimmän poliittisen johdon <br/> hyväksyntä<br/> <br/> <b>Tehtävä 7</b><br/> <b>Miten järjestöt ja yritykset yrittävät ylläpitää rauhaa maailmassa?</b><br/> • Globalisaatio on vähentänyt yksittäisten valtioiden merkitystä rauhan ylläpitämisessä ja <br/> vastaavasti lisännyt erilaisten kansainvälisten järjestöjen vaikutusvaltaa.<br/> • YK pyrkii vähentämään köyhyyttä, lisäämään tasa-arvoa ja parantamaan naisten <br/> asemaa. Nämä asiat edistävät taloudellista hyvinvointia ja vähentävät konflikteja.<br/> • EU on syntynyt rauhan ylläpitämiseksi ja se ajaa näkyvästi rauhan ja ihmisoikeuksien <br/> asiaa.<br/> • Etyj pyrkii ehkäisemään konflikteja yhteistyöllä. Se toimii kriisiherkillä alueilla ja edistää <br/> demokratiaa valvomalla vaaleja eri maissa.<br/> • Haagin Kansainvälinen rikostuomioistuin tuomitsee sotarikoksiin syyllistyneitä, mikä <br/> saattaa ennalta vähentää raakuuksia.<br/> • Valtioista riippumattomien järjestöjen merkitys rauhan säilyttämisessä (NGO) on sekin <br/> kasvanut. Esim. Amnesty International ja Punainen Risti pyrkivät edistämään <br/> ihmisoikeuksien toteuttamista.<br/> • Kriisit ja konfliktit haittaavat tuotantoa ja kauppaa, joten yritykset pyrkivät osaltaan <br/> ylläpitämään rauhaa. Niiden panos infrastruktuurin rakentamisessa voi ehkäistä <br/> ongelmia ja ne tekevät yhteistyötä järjestöjen kanssa.<br/> <br/> <b>Tehtävä 8</b><br/> <b>Tutki sivustoa softpower30.com, joka listaa valtioita paremmuusjärjestykseen pehmeän vallan </b><br/> <b>käytössä.</b><br/> a) Mikä valtio on rankattu ykköseksi ja mitkä mainitaan sen vahvuuksiksi?<br/> • opiskelijan oma vastaus<br/> b) Mikä valtio on rankattu viimeiseksi ja mitkä lasketaan sen heikkouksiksi?<br/> • opiskelijan oma vastaus<br/> <br/> <b>Tehtävä 9</b><br/> <b>Kuuntele ainakin ensimmäiset 10 minuuttia The Ulkopolistin podcastia ”Mitä scifi kertoo </b><br/> <b>kansainvälisestä politiikasta”.</b><br/> a) Mitä globaaleja ongelmia eri scifielokuvissa ja -sarjoissa on nostettu esiin?<br/> • ilmastonmuutos, eriarvoisuus maailmassa sekä teknologiaan liittyvät uhat<br/> b) Miksi scifi on asiantuntijoiden mukaan sopiva ympäristö käsitellä nykyajan vaikeita ilmiöitä?<br/> • Niitä voidaan käsitellä ja tutkia neutraalissa ympäristössä, jossa ei ole kansainväliseen <br/> politiikkaan liittyviä asetelmia. Silti voidaan käsitellä nykyajan kansainvälisen politiikan <br/> ilmiöitä. 2023-03-29T19:15:22+03:00 https://peda.net/id/32705b20ce4 2023-03-29T19:10:27+03:00 <b>Tehtävä 1</b><br/> <b>Mitä eroa on seuraavilla käsitteillä:<br/> </b><br/> <b>a) islamilaiset modernistit/islamilaiset fundamentalistit</b><br/> • Islamilaiset modernistit edustivat uudistusmielistä liikettä, jotka halusivat kuroa kiinni <br/> Euroopan etumatkan taloudessa, mutta eivät halunneet luopua islamista.<br/> • Islamilaiset fundamentalistit edustavat uskonnollista ääriliikettä, joka vaatii <br/> tulkitsemaan koraania kirjallisesti.<br/> <br/> <b>b) sunnimuslimit/shiiamuslimit.</b><br/> • Sunnit on islamilaisen maailman enemmistö, joka pitää Muhammedin oikeana <br/> seuraajana Abu Bakria.<br/> • Shiiat on vähemmistö, joka pitää Muhammedin oikeana seuraajana hänen serkkuaan <br/> Alia.<br/> <br/> <b>Tehtävä 2</b><br/> <b>Miten öljy on vaikuttanut Lähi-idän historiaan?</b><br/> • Alue on ollut maailman merkittävin öljyntuotantoalue. Öljyn merkitys kasvoi 1900-luvun <br/> alussa ja öljyvarojen hallinnasta on käyty useita sotia.<br/> • Siirtomaavallat Iso-Britannia ja Ranska jakoivat ensimmäisen maailmansodan aikana <br/> öljymaa Irakin valtapiireihin, mutta maailmansodan jälkeen se jäi pelkästään brittien <br/> hallintaan.<br/> • Sodan jälkeen öljymarkkinoille syntyi öljykartelleja, kun esim. yhdysvaltalaiset yritykset <br/> alkoivat kiinnostua Lähi-idän öljystä. (Mobil, Texaco ja Shell).<br/> • Öljyntuottajamaiden järjestö Opec perustettiin 1960-luvulla öljy-yhtiöiden <br/> vastavoimaksi.<br/> • Irak hyökkäsi ensin Kuwaitiin ainakin osittain maan öljykenttien vuoksi. Saddam Hussein <br/> olisi halunnut nostaa öljyn hintaa ja käyttää sen myymisestä saadut tulot maansa <br/> jälleenrakentamiseen. Irania vastaan käyty sota oli köyhdyttänyt Irakia pahasti. <br/> Länsimaat ja Yhdysvallat pelkäsivät Irakin ottavan haltuunsa maailman tärkeimmät <br/> öljyntuotantoalueet. YK:n tuella Irakia vastaan koottiin laaja kansainvälinen liittoutuma, <br/> jonka johdossa oli Yhdysvallat.<br/> • Jälkikäteen Persianlahden sodan motiivina on pidetty nimenomaan öljyä. Myös <br/> Yhdysvaltojen hyökkäyksen Irakiin (2003) taustalla oli öljy. Sodan jälkeen Irakin <br/> solmimat sopimukset öljy-yhtiöiden kanssa purettiin ja uudet sopimukset tehtiin <br/> pääosin amerikkalaisten ja englantilaisten öljy-yhtiöiden kanssa.<br/> <br/> <b>Tehtävä 3</b><br/> <b>a) Miten muut valtiot ovat sekaantuneet Afganistanin tilanteeseen viime vuosi�kymmeninä?</b><br/> • Neuvostoliitto miehitti maata vuosina 1979-89. NL:a vastaan taistelleet muslimijoukot <br/> saivat rahaa ja aseita USA:lta.<br/> • USA ja sen liittolaiset hyökkäsivät maahan 2001 seurauksena WTC-iskuista (2001). <br/> Taliban-hallinto kukistui.<br/> <br/> <b>b) Pohdi, kannattiko sekaantuminen.</b><br/> <b>Kannatti:</b><br/> • Ääri-islamilainen Taleban syöstiin vallasta. Tämä vapautti afganistanilaisten elämää, <br/> erityisesti naisten, jotka olivat joutuneet elämään tiukan sharia-lain mukaan. Talebanin <br/> kukistuminen helpotti myös huumeviljelyn vastaista taistelua.<br/> <br/> <b>Ei kannattanut:</b><br/> • Taliban ei kukistunut kokonaan. Afganistan ajautui sekasortoiseen tilanteeseen, jossa <br/> turvallisuus erityisesti suurten kaupunkien ulkopuolella on ollut heikko.<br/> • Naton johtamat kansainväliset kriisinhallintajoukot jäivät ylläpitämään rauhaa. Ne <br/> päättivät lopulta vetäytyä maasta 2021 kun USA oli päässyt Talibanin kanssa <br/> sopimukseen vetäytymisen ehdoista.<br/> • 20 vuoden sotilasoperaatio on tullut erittäin inhimillisesti ja taloudellisesti katsottuna <br/> erittäin kalliiksi ja on mahdollista, että joukkojen vetäytymisen jälkeen Afganistan palaa <br/> samanlaisen Taliban-hallinnon alle kuin ennen operaatiota.<br/> <br/> <b>Tehtävä 4</b><br/> <b>Ota kantaa väitteeseen: arabikevät epäonnistui.</b><br/> <b>Vastaan:</b><br/> • Monet itsevaltaisesti vuosikymmenet vallassa olleet hallitsijat syöstiin vallasta.<br/> • Tapahtumasarja osoitti todeksi demokratian pohjimmaisen ajatuksen, että valta kuuluu <br/> kansalle.<br/> • Tapahtuma saattoi lisätä valtaan jääneiden diktaattorien kiinnostusta kansansa <br/> hyvinvointiin ja ihmisoikeuksien kunnioittamiseen.<br/> <b>Puolesta:</b><br/> • Itsevaltaisten järjestelmien tilalle ei kyetty muodostamaan demokraattista <br/> hallintoa.Moni maa ajautui sekasortoon ja sisällissotaan.<br/> • Eri osapuolten taistelu vallasta on estänyt yhteiskunnallisten uudistusten toteuttamista.<br/> • Pahin tilanne on ollut Syyriassa. Se ajautui veriseen sisällissotaan, johon myös muut <br/> maat, kuten Yhdysvallat ja Venäjä, ovat osallistuneet.<br/> • Sisällissota on johtanut humanitaariseen kriisiin ja miljoonien syyrialaisten <br/> pakenemiseen maasta. Syyrian infrastruktuuri ja yhteiskunta ovat niin heikossa <br/> kunnossa, että jälleenrakennus tulee kestämään kauan ja maksamaan paljon.<br/> <br/> <b>Tehtävä 5</b><br/> Tee käsitekartta Syyrian sisällissodasta.<br/> <br/> <b>Näkökulmia</b><br/> <b>Syyt</b><br/> • talousongelmat<br/> • korruptio<br/> • itsevaltius<br/> • kuivuus (ilmastonmuutos)<br/> • arabikevään kansannousujen esimerkki<br/> <br/> <b>Osapuolet</b><br/> • presidentti al-Assad ja hänen hallintonsa (shiioja)<br/> • shiiaenemmistöisen Iranin tuki<br/> • Venäjän tuki (Syyria oli NL:n liittolainen)<br/> • kapinalliset (sunneja)<br/> • sunnienemmistöisen Saudi-Arabian tuki<br/> • USA:n tuki<br/> • muita osapuolia<br/> • kurdit<br/> • Turkki<br/> • Isis<br/> <br/> <b>Lopputulos</b><br/> • al-Assadin hallinto säilytti valtansa (tilanne 2021)<br/> • Syyrian humanitaarinen kriisi<br/> • pakolaisuus<br/> <br/> <b>Tehtävä 6</b><br/> Etsi mahdollisimman tuore uutinen, joka kertoo Yhdysvaltojen ja Iranin välisestä suhteesta. <br/> Referoi uutisen sisältö muutamalla virkkeellä.<br/> • opiskelijan oma vastaus<br/> <br/> <b>Tehtävä 7</b><br/> <b>Tutki kuvioita, jotka kertovat Syyrian sodan vaikutuksista kun sodasta oli kulunut kymmenen </b><br/> <b>vuotta (2021). Mitkä ovat mielestäsi kaksi vaikeinta vaikutusta syyrialaisten elämään? Perustele </b><br/> <b>valintasi.<br/> </b><br/> <b>Näkökulmia:</b><br/> • Koulutustaso on romahtanut, mikä vaikeuttaa maan toipumista ja talouskasvua.<br/> • Voimakas inflaatio lisää köyhyyttä ja suoranaista nälänhätää.<br/> • Miljoonien ihmisten pakeneminen on vaikuttanut suoraan heidän elämäänsä. <br/> Mahdollisen Syyriaan palaamisen epävarmuus lienee kuluttavaa.<br/> • Öljyntuotannon romahtaminen vaikeuttaa talouskasvua. Syyrian punnan arvon <br/> tippuminen vaikeuttaa osaltaan tilannetta.<br/> • Elintason laskeminen näkyy bkt:ssa 2023-03-29T19:10:17+03:00 https://peda.net/id/2493a43ecd8 2023-03-28T20:36:59+03:00 <b>Tehtävä 1<br/> </b><br/> <b>Mistä eri syistä Lähi-itä on geopoliittisesti merkittävä alue?</b><br/> • Alue on historiallisesti merkittävä, koska esimerkiksi tärkeät kauppareitit ovat kulkeneet <br/> sen kautta.<br/> • Lähi-itä on ollut lännen portti Aasiaan.<br/> • Siellä on öljyä ja Suezin kanava lyhentää meritietä Aasiaan.<br/> • Kolmen merkittävän uskonnon syntypaikka: kristinuskon, juutalaisuuden ja islamin.<br/> <br/> <br/> <b>Tehtävä 2</b><br/> <b>Miksi Palestiinaan muutti paljon juutalaisia jo ennen toista maailmansotaa?</b><br/> • Antisemitismi voimistui 1800-luvulla Venäjällä ja Itä-Euroopassa. Tämä vaikutti <br/> sionistisen liikkeen syntyyn.<br/> • Aluetta hallinnut Iso-Britannia antoi juutalaisille luvan muuttaa maahan (Balfourin <br/> julistus 1917).<br/> <br/> <b>Tehtävä 3</b><br/> <b>Ota kantaa väitteeseen: Israelin valtion syntyminen 1948 oli alku Lähi-idän ongelmille.</b><br/> Puolesta:<br/> • Palestiinalaiset eivät voineet hyväksyä Israelin perustamista Palestiinaan.<br/> • Palestiinalaiset aloittivat sodan Israelia vastaan.<br/> • Useat arabimaat tukivat palestiinalaisia.<br/> • Israel voitti sodan ja kasvatti alueitaan.<br/> Vastaan:<br/> • Alueella oli jännitteitä jo ennen Israelin perustamista.<br/> • Osmanien valtakunnan hajoaminen aiheutti alueella kansallisuuskiistoja.<br/> • Myös juutalaisten ja palestiinalaisten riidat olivat vanhempaa perua.<br/> • Palestiinalaiset eivät hyväksyneet juutalaisten 1800-luvulta lähtien kiihtynyttä <br/> muuttoliikettä alueelle<br/> <br/> <b>Tehtävä 4</b><br/> <b>Mitkä ovat vaikeimmat kiistakysymykset palestiinalaisten ja juutalaisten välillä?</b><br/> • käsitys siitä, kenelle alue kuuluu<br/> • siirtokunnat palestiinalaisalueilla<br/> • palestiinalaisalueen rajat<br/> • terrorismi<br/> • Israelin voimapolitiikka palestiinalaisia vastaan<br/> • Yhdysvaltain tuki Israelille<br/> • uskonnolliset erimielisyydet<br/> • elintasoerot<br/> • Israelin rakentama muuri<br/> • Itä-Jerusalemin ja muiden pyhien paikkojen hallinta<br/> • Gazan saarto<br/> • Kahden valtion malli: palestiinalaiset haluavat oman valtion, Israel ei suostu siihen.<br/> <br/> <br/> <b>Tehtävä 5</b><br/> <b>Olet rauhanvälittäjä Lähi-idässä. Miten yrittäisit ratkaista konfliktin? Tee perusteltu </b><br/> <b>rauhanehdotus.</b><br/> • Opiskelijan oma vastaus<br/> <br/> <b>Tehtävä 6<br/> </b><br/> <b>Tarkastele Yhdysvaltain roolia Lähi-idän politiikassa ja konflikteissa toisesta maailmansodasta </b><br/> <b>nykypäivään. (yo-tehtävä S2011)</b><br/> • Yhdysvallat on Israelin tukija. Se saa vaikutusvaltaa alueella Israelin sekä muiden <br/> liittolaistensa kautta, kuten Saudi-Arabian ja Kuwaitin.<br/> • Yhdysvallat on pyrkinyt kontrolloimaan alueen öljyvaroja.<br/> • Kylmän sodan aikana NL ja USA pyrkivät kumpikin saamaan vaikutusvaltaa Lähi-idässä <br/> sekä estämään vastapuolen vaikutusvallan kasvua.<br/> • Yhdysvallat on pyrkinyt torjumaan ääri-islamin leviämistä. Tämä on johtanut sen <br/> törmäyskurssille Iranin kanssa islamilaisen vallankumouksen jälkeen (1979).<br/> • Kylmän sodan päätyttyä Yhdysvallat toimi alueella vapaammin. Tämä näkyi mm. <br/> Persianlahden sodassa (1991) sekä Yhdysvaltojen hyökkäyksessä Irakiin (2003) osana <br/> terrorismin vastaista sotaa.<br/> • Yo-tehtävän ajankohdan eli vuoden 2011 jälkeen Yhdysvallat on sekaantunut mm. <br/> Syyrian sisällissotaan tukemalla kapinallisia. Se on myös taistellut Isistä vastaan. Välit <br/> Israeliin ovat edelleen olleet hyvät ja Iraniin huonot.<br/> <br/> <b>Tehtävä 7</b><br/> <b>Lue toimittaja Jukka Huuskon analyysi Palestiinan tilanteesta.<br/> </b><br/> a) Miten Israel hyötyy äärijärjestö Hamasista artikkelin mukaan?<br/> <br/> • Väkivaltainen Hamas heikentää palestiinalaisten yhtenäisyyttä. Israel hyötyy <br/> palestiinalaisten erimielisyyksistä ja siksi Israel ei pyri tuhoamaan sitä.<br/> • ”Ruohon leikkaamisella” kuvataan Israelin politiikkaa, joka aika ajoin heikentää Hamasin <br/> sotilaallista iskukykyä, mutta ei tuhoa sitä kokonaan, vaan ”jättää alusruohon <br/> kasvamaan”.<br/> • Hamaksen väkivalta on Israelille myös ”hyvä syy” olla neuvottelematta palestiinalaisten <br/> kanssa.<br/> <br/> b) Miten Hamas hyötyy Israelin olemassa olosta?<br/> <br/> • Hamasin politiikka lähtee Israelin vastustamisesta eikä sen kanssa tule neuvotella. Ilman <br/> Israelia Hamasin politiikalta putoaisi pohja pois.<br/> • Ajoittaiset väkivaltaisuudet auttavat Hamasia nostamaan kannatustaan, sillä Israelin <br/> iskut ovat sen mukaan osoitus siitä, etteivät neuvottelut ole oikea tie ratkaista <br/> tilannetta. Tämä vähentää maltillisemman palestiinalaisen Al Fatah -järjestön <br/> kannatusta.<br/> <br/> c) Miten artikkelissa tulee esiin status quo -käsite?<br/> <br/> • Status quo tarkoittaa olemassa olevien olosuhteiden säilyttämistä. Artikkelin mukaan <br/> nykyinen tilanne hyödyttää Israelia, joka voi rauhassa jatkaa mm. siirtokuntien <br/> rakentamista. Ne taas entisestään vaikeuttavat itsenäisen Palestiinan valtion <br/> muodostamista 2023-03-28T20:36:59+03:00