Lukuvuosikertomus Tarvasjoen esiopetus 2025-2026

Lukuvuosisuunnitelman arviointi

2026-06-26T12:32:32+03:00

Ryhmän kehittäminen

Tarvasjoen esiopetuksessa keskitymme tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämistä lasten leikissä. Keskitymme lasten leikissä erityisesti sukupuolineutraaliin ja -sensitiiviseen toimimiseen. Tätä toteutetaan sekä ohjatussa, sekä vapaassa leikissä. Aikuiset ohjaavat leikkikaverin valinnassa, tukevat erilaisten leikkiryhmien ja -kavereiden kokeilemiseen, järjestämme arvontaleikkejä ja -ryhmiä. Pienryhmätoiminnassa lapsille luodaan tilaisuuksia valita erilaisia leikki- ja toimintapareja sekä -ryhmiä.

Vuoden aikana lasten leikeissä ei esiopetusvuoden aikana huomattu tarvetta kehittää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta, joten tiimissä sovimme kehittämiskohteen suuntaamista lasten oma-aloitteisen ja itsetehdyn leikin ympärille. Ryhmän lasten kanssa keskustellen suunnittelimme leikkiprojektin, joka lähti heidän aloitteestaan. Lapset päättivät rakentaa Helsingin esiopetustiloihin ja uusiksi rakennettaviksi leikeiksi valikoitui mm. kirjasto, jäätelökioski, tähtiareena, maatila, jne. Kaikki leikit rakennettiin välineineen itse ja leikeissä aikuinen ohjasi leikin aloituksessa sekä sen eteenpäin viennissä. Leikit kehittyivät ja lapset alkoivat leikkiä eri leikkejä yhteisesti, isompana kokonaisuutena.

Erityisesti syksyllä aikuiset auttoivat leikkikaverin valinnoissa ja arvontaleikeissä, joka monipuolisti kaikkien esioppilaiden sosiaalisia suhteita sekä kaverisuhteita, sekä kokemuksia uusista leikeistä.

Yhdessä veon kanssa esiopetusvuoden aikana yhteisopettajuutena keskityttiin muutamiin oppimisteemoihin useamman viikon ajan kerrallaan. Aiheina olivat kielelliset taidot (erityisesti käsitteet ja kerronta), hahmottaminen sekä ulkoleikit ja motoriikka ulkona. Opettajan je veo suunnittelivat yhdessä teemat ja tehtävät jokaisen lapsen tarpeet huomioon ottaen.
Veo antoi vuoden aikana yksilöllistä tukiopetusta muutamien oppilaiden kanssa yksilöllisesti huomioiden tarpeet, kuten kielelliset harjoituksen.

OPPIMISEN EDELLYTYKSIÄ TUKEVAT OPETUSJÄRJESTELYT

Tarkkaavaisuuden suuntaaminen ja ylläpitäminen:

Omat nimetyt istumapaikat ruokailussa sekä aamupiirillä
Timerin käyttö erityisesti leikissä
Monipuolinen pienryhmätyöskentely
Porrastetut siirtymiset
Toiminnan ennakointi; päivärytmin käyminen läpi sanallisesti, vahva päivittäinen ja viikottainen rytmi, sanallinen ennakointi muuttuvissa tilanteissa
Työskentely- ja leikkialueiden rajaaminen matoilla ja sermeillä
Ohjeen pilkkominen osiin ja lyhyet ohjeet, kertaus
Lasten keskittymisen ja tarkkaavaisuuden kohdentaminen pienin aikuisen läsnäolon keinoin; sanallinen ohjaus, koskettaminen, eleellä ohjaaminen mm. Hiljaisuutta vaativilla hetkillä
Vireystilan tukemisen keinot; työskentelyn tauottaminen, liikkumisen mahdollistaminen, ärsykkeiden minimointi (sermit, työtilan rajaaminen matoin, jne)

Kielelliset taidot, vuorovaikutus:

Osallisuus: lasten palaverit, aloitteisiin aktiivinen tarttuminen ja niiden toteuttaminen (mm. leikkiprojekti keväällä, leikkiympäristön muokkaaminen)
Kielitietoinen opetus; mm. Aamupiirillä “viikon sana”, riimileikit, päivän satukirjan luku, alkuäänne leikit, lorut, laulut...
Pitkä keskeytymätön leikki useamman kerran päivän aikana
Monipuoliset oppimisen keinot: tutkien, leikkien, kynätehtävät, toiminnan kertaaminen (viikkokirjeen katselu yhdessä) ...

Osallisuus:

Kannustus ja kehuminen onnistumisista ja yrittämisestä
Aikuisen sanallinen tuki uusien taitojen oppimiseen ja rohkeuteen yrittää

RYHMÄKOHTAISET TUKIMUODOT

Opettajan antama opetuskielen tukiopetus:

Sanavaraston rikastaminen ja lausetasoisen puheen vahvistaminen
- laulut, kirjat, lorut, runot
- pelit ja leikit sanoihin liittyen (mm. alias)
- aikuisen mallittava puhe ja sanavaraston rikastuttaminen omassa puheessa
- aamupiirin kielelliset harjoitukset ja leikit
- kuvatuki

- ekapeli ja kieltä tukevat muut tablettipelit
- esiopetusmateriaalin lisätehtävät kirjassa ja älytaululla

- esim. alkuäänteet seinillä, juostaan oikean äänteen luo, maa-meri-taivas eri variaatioin (kuulomuisti), suunnistukset jne.

Erityisopettajan antama opetus muun opetuksen yhteydessä:

-loka-marraskuussa -25 pelihetket parityöskentelynä (1 krt/vko 7 viikon ajan); näissä harjoittelimme mm. erilaisia käsitteitä, luokittelua, visuaalista hahmottamista ja ohjeen mukaan toimimista, menetelmänä esiopetuksen digitaaliset lisätehtävät

-tammi-helmikuussa –26 hahmottamisen pienryhmät (1 krt/vko 6 viikon ajan); visuaalinen hahmottaminen sekä tikuilla/kynällä pisteikköön jäljentämällä että erilaisin pelein

-helmi-maaliskuussa –26 parityöskentelynä kielellisen tietoisuuden taitojen sekä lukujonon ja lukumäärän laskemisen vahvistamista (1 krt/vko, jatkuen edelleen); menetelmänä mm. Logico-pelit sekä tavukortti-peli

-kielellisten, matemaattisten ja hahmottamisen taitojen lisäksi veon antama tuki kohdentunut myös tarkkaavaisuuden tukemiseen; minimoimalla häiriötekijät ympäristöstä, kannustamalla sekä yhdessä suuntaamalla huomiota tekeillä olevaan asiaan ja ennakoimalla mitä tänään tehdään ensin, mitä sitten, muistutetaan puheenvuoroista ja jarruttamisen taidoista

Lukuvuosisuunnitelma 2025-2026

2026-09-11T14:12:26+03:00

Esiopetuksen työ- ja loma-ajat toimintakaudella 2025-2026

2025-08-05T10:59:15+03:00

Lukuvuoden 2025-2026 toimintapäivät:

Syyslukukausi: to 7.8.– pe 19.12.2025
Syysloma: ma 13.10.– su 19.10.2025
Kevätlukukausi: ke 7.1.- pe 29.5.2026
Talviloma: ma 16.2.- su 22.2.2026

Ryhmien rakenne ja henkilöstön määrä

2025-09-16T13:16:52+03:00

Esiopetusryhmässä on 14 oppilasta.
Toimimme esiopetuksessa suurimmaksi osaksi pienryhmissä. Pienryhmiä on kahdenlaisia; kaksi 7 oppilaan ryhmää ja kolme 4-5 lapsen ryhmää.

Varhaiskasvattajina esiopettaja ja 2 lastenhoitajaa.

Varhaiskasvatuksen erityisopettaja sekä toimintaterapeutti käyvät esiopetusryhmässä.

Toimintakulttuurin kehittämisen tavoitteet ja arvioinnin käytännöt

2025-09-29T13:25:12+03:00

Toimintakulttuurin kehittäminen

Liedon kaupungin yhteisenä toimintakulttuurin kehittämiskohteena on tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden huomioiminen leikissä. Huomioimme oppimisympäristöjen suunnittelussa sukupuolisensitiivisyyden, kaikkien lasten mukaan pääsyn ja osallisuuden. Yksiköt asettavat omat tavoitteet kehittämiskohteen mukaisesti.

Esiopetuksessa kehittämiskohteena

Toimintakauden 2025-2026 kehittämisen kohteena Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden huomioiminen leikissä
Arvioinnin tukena esiopetuksessa Liedon selvitysmenetelmiä: Kartoita kehu, Sosiogrammi ja Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskävely
Arviointia tehdään henkilökunnan palavereissa
Arvioinnin pohjalta suunnitelmia kehitetään, muutetaan ja viedään eteenpäin arvioinneista saatujen tietojen pohjalta

Arvioimme esiopetuksen toimintaa esiopetussuunnitelman Pedagogisen suunnittelun ja arvioinnin vuosikellon mukaisesti. https://eperusteet.opintopolku.fi/#/fi/opetussuunnitelma/30488920/esiopetus/tekstikappale/30488836

Vanhempien kanssa järjestetään loka-marraskuussa oppimisen ja esiopetukseen osallistumisen tuen keskustelut vanhempien kanssa. Keväällä, viimeistään toukokuun alkuun mennessä) järjestetään toiset keskustelut arviointia varten.

Yksikön kehittämiskohde

Tarvasjoen esiopetuksessa keskitymme tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittämistä lasten leikissä. Keskitymme lasten leikissä erityisesti sukupuolineutraaliin ja -sensitiiviseen toimimiseen. Tätä toteutetaan sekä ohjatussa, sekä vapaassa leikissä. Aikuiset ohjaavat leikkikaverin valinnassa, tukevat erilaisten leikkiryhmien ja -kavereiden kokeilemiseen, järjestämme arvontaleikkejä ja -ryhmiä. Pienryhmätoiminnassa lapsille luodaan tilaisuuksia valita erilaisia leikki- ja toimintapareja sekä -ryhmiä.

Toiminnan suunnittelu ja kehittäminen ennen kautta

Keväällä tehdään kysely tulevien eskareiden huoltajille teemoina oppimisympäristö, osallisuus, vuorovaikutus ja toiminta. Syksyllä kyselyn tulokset huomioidaan tulevaa toimintaa suunniteltaessa. Lasten kanssa toteutetaan toiminnallinen laatuarvio loppuvuodesta ja esioppilaiden huoltajille tehdään laatuarviokysely alkuvuodesta. Tuloksia käsitellään lasten kanssa ja tulokset huomioidaan toiminnan suunnittelussa.

Kehitämme ja arvoimme yksikön toimintaa lasten kanssa noin kerran kuukaudessa järjestettävissä lasten palavereissa, joissa esiin nostetaan heitä mietityttäviä tai kiinnostavia aiheita. He saavat olla osallisena toiveiden puuhun laitettaviin lehtiin, joissa voivat toivoa erilaisia asioita esiopetukseen. Lisäksi heidän kanssaa tehdään aktiivisesti yhdessä pedanetin lasten blogia, joissa he tuovat itseään esiin eskarilaisena ja tätä he saavat toteuttaa itse suunnitellen. Tätä kautta on tarkoitus myös tuoda esiin heitä kiinnostavia aiheita, joita kehitetään heidän kanssaan yhteistyössä eteenpäin.

Pedagoginen toiminta

Vuoden esiopetustoiminnan keskiössä on eri toimintaympäristöissä tapahtuva pedagoginen toiminta. Pedagogiikassa huomioimme koko ryhmän tukimuodot, yksilölliset tukitoimet ja vastaamme molempiin tarpeisiin. Työskentelemme positiivisella asenteella tukien lasta ja perhettä oppimisen ja kasvatuksen haasteissa.

Kehitämme lasten TVT-taitoja käyttäen monipuolisesti eri digilaitteita osana toimintaamme.

Oppimiskokonaisuudet

Leikin kautta oppiminen on keskeistä esiopetuksessamme ja osa päiväkodin kehittämishanketta.

Oppimiskokonaisuudet: minä ja meidän yhteisömme, tutkin ja toimin ympäristössäni, kasvan ja kehityn, kielen rikas maailma ja ilmaisun monet muodot antavat puitteet toiminnallemme. Leikin kautta ja toiminnallisesti käsiteltynä lasten taitotason, vahvuudet ja mielenkiinnon kohteet huomioon ottaen ne toimivat apuvälineenä toiminnan suunnittelulle, toteutukselle ja arvioinnille.

Lapset osallistuvat toiminnan suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin, kuten myös vanhemmat.

Noudatamme Liedon kunnan esiopetussuunnitelmaa ja työstämme itse sopivia ja tarvittavia toiminnallisia sekä kirjallisia harjoitteita; Ystävien eskarin lapsen kirjaa täydentämään.

Esiopetuksen oppimisympäristöt

2025-09-24T13:26:27+03:00

Fyysinen oppimisympäristö

Esiopetusryhmämme toimii Tarvasjoen koulun yhteydessä erillisessä talossa mäen päällä keskellä luontoa. Pieni metsä alkaa sivuovelta, iso metsä on muutaman sadan metrin päässä. Ulkoilumahdollisuudet ovat monipuoliset. Sisällä käytössämme on neljä jakotilaa, joita hyödynnämme mahdollisimman monipuolisesti. Ryhmässämme on tarpeellinen TVT-välineistö. Voimme myös käyttää koulun laitteita etukäteen varattavina aikoina. Liikuntatilana on käytössä Tarvasjoen koulun liikuntahalli kaksi kertaa viikossa. Ruokailemme koulun ruokasalissa aamupalalla ja lounaalla, välipala syödään omissa tiloissa. Välineet ja materiaalit on sijoitettu niin, että lapset tietävät, mitä on saatavilla ja käytettävissä. Meillä on käytössä lapsen sähköinen kasvunkansio (Pedanet). Leikkiympäristöjä muokataan yhteisten ideointien tuloksena useaan kertaan lukuvuoden aikana. Lapsia osallistetaan leikkiympäristöjen muokkaamiseen.

Psyykkinen ympäristö

Esiopetuksessa aikuiset toimivat lapsia kohtaan tasa-arvoisesti, kunnioittavasti ja positiivisesti jokaista lasta kohtaan. Lasten toimintaa rikastutetaan ideoimalla ja heidän kanssaan yhdessä keskustelemalla, sekä heidän leikkiään ja toimintaansa yleisesti. Lasten kanssa on yhdessä sovittu esiopetusvuoden alussa yhteiset eskarisäännöt, joihin lapset ja aikuiset ovat sitoutuneet. Lasten kokouksissa mietitään yhdessä lasten kanssa heidän viihtymistään, toiveitaan ja ajatuksiaan eskarissa olemisesta. Otamme jokaisen lapsen vastaan yksilöllisesti, toimimme heidän kanssaan ilolla ja huumorilla, sekä luomme heidän jokaiseen esiopetuspäivään mahdollisimman paljon positiivisia hetkiä

Pienryhmätoiminta

Aamupiirit pidetään yhteisesti koko ryhmän voimin, jonka jälkeen jakaudutaan kahteen tai kolmeen pienryhmään, riippuen viikonpäivästä. Maanantaina ja perjantaina toimimme kahdessa pienryhmässä, jolloin pyrimme myös hyödyntämään liikuntasalivuoroa. Tiistai-torstai ovat pienryhmäpäiviä, jolloin lapset toimivat kolmessa eri pienryhmässä. Pienryhmät ovat ainakin aluksi lapsiltaan kiinteät, jotta saamme rakennettua lapsille mahdollisimman selkeät rutiinit alkusyksyyn.

Työskentelemme tarpeen mukaan myös vaihtuvissa kokoonpanoissa, pienryhmissä, pareittain tai yksin. Lasten tarpeet vaikuttavat myös varhaiskasvatuksen erityisopettajan ohjaamien työskentelyryhmien kokoonpanoihin.

Pienryhmätoiminnassa alkuopetuksen kanssa lapset jaetaan ryhmiin, joissa on sekä esioppilaita että alkuopetuksen oppilaita.

Tieto- ja viestintäopetus TVT

Esioppilaiden kanssa opetellaan TVT-laitteiden turvallista ja monipuolista käyttöä. TVT- välineiden avulla esioppilaat tuottavat omaa oppimismateriaalia (esim. valokuvat ja kirjoitukset), hankkivat tietoa ja pelaavat oppimispelejä (esim. Pikku Kakkonen, Pikku Kakkosen Eskari, Lukulumo, Ekapeli, Muffe, Mollan ABC, Draw and Tell HD).

Käytössämme on:

tietokoneet, ipadit sekä iso näyttötaulu
bluethooth kaiuttimet

Muu toiminta

Osallistumme lukuvuoden aikana erilaisiin valtakunnallisiin teemaviikkoihin.

Arvointi

Arvioinnin kohteena ovat:

ryhmän esiopetuksen toimintasuunnitelman tavoitteet ja oppimisympäristö
arviointia kohdistetaan laaja-alaisesti lapsen kehityksen eri osa-alueille. Arvioinnin lähtökohtana on kunkin lapsen omat edellytykset
lapsen henkilökohtaiset tavoitteet, jotka on mietitty yhdessä lapsen ja vanhempien kanssa ja kirjattu lapsen oppimissuunnitelmaan
esiopetusryhmän opetussuunnitelma, joka elää toimintakauden aikana täydentyen ja muuttuen lasten toiveiden, ehdotusten ja tarpeiden mukaan

Arviointia suorittavat lapsi itse, vanhemmat, ryhmän varhaiskasvatuksen opettaja ja lastenhoitajat, avustajat, varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja tarvittaessa muu lapselle tukea antava taho. Yhtenä arvioinnin osa-alueena on neuvolaan toimitettava ICF-arviointilomake.

Liedon esiopetussuunnitelma/ oppimisympäristöt esiopetuksessa
esiops 3.2

Yhteistyö

2025-09-25T10:11:41+03:00

Esi- ja alkuopetuksessa tehtävä yhteistyö

esiopetus on joustavassa yhteistyössä alkuluokkien kanssa, olemme muiden luokkien tavoin osa kouluyhteisöä
yhteistyötä helpottavat päivittäiset kohtaamiset ja tuttu henkilökunta, keskustelut yhteisistä asioista on helppoa
teemme koulun kanssa yhteistyötä erityisesti juhlapäivinä sekä järjestämme aika-ajoin yhteisiä liikunnallisia ja toiminnallisia tuokioita
osallistumme myös koulun teema- ja projektipäiviin
toimintaa suunnitellaan ja arvioidaan yhteistyöpalavereissa ja pedagogisessa tiimissä, johon kuuluvat eskariopettajat ja luokanopettajat 1–6: luokkaan. Pedagoginen tiimi kokoontuu noin kerran kuukaudessa.
eskariopettajat osallistuvat koulun opettajainkokouksiin
pedagogisessa tiimissä tapahtuu myös toiminnan arviointia esi- ja alkuopetuksen kesken
yhteistyön kautta koulun henkilökunta, oppilaat ja tilat tulevat lapsille tutuiksi esiopetusvuoden aikana, ja näin siirtyminen kouluunon helpompaa. Alaluokkien oppilaat saavat puolestaan toimia oppilastuutoreina pienemmille neuvoen, opastaen ja ohjaten

Yhteistyö huoltajien kanssa

matala kynnys keskusteluun, myös tulo- ja lähtötilanteissa: "Lapsen jokainen päivä on kertomisen arvoinen"
Wilma, CGI Vesa, Pedanet, sähköposti, puhelin
vanhempainkeskustelut, joissa käytössä myös puheeksi ottamisen - kysymykset kaikille perheille
perheet kutsutaan osallistumaan esiopetuksen tapahtumiin, sekä heitä osallistetaan toiminnan suunnitteluun ja arviointiin
pedagoginen seinä esiopetuksen tiloissa
syyskuussa järjetetään vanhempainilta, jossa vanhemmat ovat päässeet yhdessä keskustelemaan ja tutustumaan esiopetuksen käytäntöihin. Vanhempainillassa vanhemmilla on jaettu toivepuuta varten lehtiä joihin he voivat nimettömästi kirjoittaa toiveita esiopetuksen toimintaa varten.

Yhteistyö siirtymävaiheissa

Ensimmäistä luokkaa edeltävä kevät:

tiedonsiirtopalaverit tulevan 1.luokan opettajan, koulun rehtorin, erityisopettajan ja terveydenhoitajan kanssa kouluun siirtyvistä esioppilaista. Esioppilaiden oppimissuunnitelmat ovat tulevan opettajan luettavissa Wilmassa
koulun järjestämä koulutulokkaiden tutustumispäivä toukokuussa
koulukuraattori vierailee esiopetuksessa

Esiopetusvuoden aikana tehtävän yhteistyön kautta koulun henkilökunta (erityisesti alkuopettajat), oppilaat, tilat ja tavat tulevat esioppilaille tutuiksi ja näin lasten siirtyminen esiopetuksesta kouluun tuttuun ympäristöön, tuttujen aikuisten ja koulukavereiden pariin sujuu lasta ajatellen mahdollisimman helposti. Mikäli koulupaikaksi valikoituu joku muu kuin lähikoulu, esiopetuksesta ollaan yhteydessä kyseiseen kouluun, jonne järjestämme tutustumisen.

Moniammatillinen ja monialainen yhteistyö

yhteistyötä tehdään lasten terapeuttien sekä terveyspsykologin kanssa
yhteistyökumppaneitamme ovat lisäksi: Tarvasjoen MLL, seurakunta, paikalliset palveluntuottajat, kirjasto, liikuntatoimi, neuvolan ja koulun terveydenhoitajat, koulukuraattori, koulupsykologi, hammashoitaja, perheneuvola, taksiyrittäjät ja muut liikennöitsijät

Yhteistyö eri ammattiryhmien välillä sekä organisaation sisällä että ulkopuolella.

Yhteistyön arvioinnin käytännöt

Arvointia tapahtuu toiminnan aikana koko ajan vanhempien ja muiden yhteistyötahojen kanssa toimiessa. Koulun kanssa tehtävässä yhteistyössä arviointia tapahtuu opekokouksissa sekä keväällä koulun siirtopalavereissa. Omassa tiimissä yhteistyötä arvioidaan muun muassa peto-lomakkeen kautta.

Liedon esiopetussuunnitelma/ yhteistyö esiopetuksen aikana ja siirtymävaiheissa
esiops 3.3

Yhteisöllisen opiskeluhuollon käytänteet

2025-09-24T13:31:22+03:00

Esiopetuksen opiskeluhuollossa arvioidaan ja suunnitellaan kunkin lapsen tarvitsemaa tukea. Jokainen kohtaaminen lapsen kanssa on opiskeluhuoltoa, johon osallistuvat kaikki yhteisön aikuiset. Ensisijainen vastuu esiopetusyhteisön hyvinvoinnista on esiopetuksen henkilökunnalla. Lasten ja huoltajien osallisuus ja kuulluksi tuleminen luo esiopetuksessa edellytyksiä yhteenkuuluvuudelle, huolenpidolle ja avoimelle vuorovaikutukselle. Jokaisella on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön ja rauhalliseen työskentelyilmapiiriin.

Yhteisöllisessä opiskeluhuoltotyössä seurataan, arvioidaan ja kehitetään esiopetusyhteisön ja ryhmien hyvinvointia.

Yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon sisältyvät yksittäiselle oppilaalle annettavat neuvolan ja koulun terveydenhoitajan, terveyskeskuspsykologin, puheterapeutin, toimintaterapeutin, perheneuvolan palvelut sekä monialaisessa asiantuntijaryhmässä toteutettava yksityiskohtainen opiskeluhuolto. Asiantuntijaryhmä kootaan lapsikohtaisesti tilanteen ja tarpeen mukaan.

Tarvasjoen esiopetusyksikön opiskeluhuoltoryhmä (esiopettajat, varhaiskasvatuksen erityisopettaja ja päiväkodinjohtaja) kokoontuu tarvittaessa.

Tiedonsiirtopalaverit tulevan 1.luokan opettajan, koulun rehtorin, erityisopettajan ja terveydenhoitajan kanssa kouluun siirtyvistä esioppilaista pidetään keväisin. Lasten esiopetuksen oppimissuunnitelmat ja muut asiakirjat ovat opettajan luettavissa Wilmassa.

Noudatamme Liedon kunnan Puheeksi ottamisen mallia. Opiskeluhuoltoryhmän kokoontuessa huoltajat kutsutaan aina keskustelemaan lapsensa asioista.

Liedon esiopetussuunnitelma/ opiskeluhuolto
(Esiops kpl 6)

Kiusaamisen ehkäisy ja siihen puuttuminen

Liedon kaupungilla on laadittu suunnitelma kiusaamisen ehkäisyyn ja siihen puuttumiseen.
Kiusaamisen-ehkaisyn-ja-puuttumisen-suunnitelma

Kiusaamisen määrittelyssä käytetään apuna Liedon Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelmaa. Suunnitelmaan pohjaten esiopetuksessa toimivat aikuiset ovat yhdessä määritelleet kiusaamisen seuraavalla tavalla:

Toistuva yhden tai useamman lapsen toiseen lapseen kohdistama fyysinen tai sanallinen teko. Lapsen kokemus itsestä huonompana, arvottomana, syrjittynä tai uhattuna tekojen seurauksena. Tilanne tarkastetaan ja huomioidaan aina kun lapsi kokee tilanteen kiusaamisena, ja tällä kokemuksella on iso rooli. Tässä otetaan huomioon lapsen ikä, kokemukset ja kehitystaso.

Tarvasjoen esiopetuksessa olemme aloittaneet kiusaamisen käsittelyn tekemällä yhteiset eskarin säännöt. Käytämme tunne- ja kaveritaitojen harjoittelemiseen erilaisia draamankeinoja, kirjallisuutta, lauluja, leikkejä ja erilaisia keskusteluhetkiä.

Kiusaamista seurataan päivittäin aikuisten havainnoinnilla, läsnäololla ja olemalla sensitiivisiä lasten puheelle, erityisesti vapaassa toiminnassa.

Kiusaamistilanteissa toimimme yhteisen kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelman mukaisesti.

Suunnitelmaa arvioidaan yksiköissä vuosittain sekä aina tarvittaessa. Huoltajilla on mahdollisuus
osallistua suunnitelman arviointiin.

Oppimisen ja esiopetukseen osallistumisen tuki

2025-09-25T09:59:46+03:00

Liedon esiopetussuunnitelma/ oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt ja ryhmäkohtaiset tukimuodot
Esiops kpl 5.2

Oppimisen edellytyksiä tukevat opetusjärjestelyt

Rakenteelliset
- Tarvasjoen esiopetusryhmässä työskentelee varhaiskasvatuksen opettaja sekä kaksi varhaiskasvatuksen lastenhoitajaa. Esioppilaita on 14, joten lapsimäärä on henkilöstön mitoitukseen nähden pienennetty. Varhaiskasvatuksen erityisopettajan resurssi on käytössä pääsääntöisesti aina torstaisin. Varhaiskasvatuksen toimintaterapeutti työskentelee ryhmässä oman työjärjestyksensä mukaisesti.
Pedagogiset
- Oppimisympäristöä on strukturoitu omilla, määritetyillä istuma- ja naulakkopaikoilla. Välineillä, leluilla sekä leikeillä ja toiminnoilla on omat, viihtyisät paikat ja alueet. Kuvallista tukea käytetään oman toiminnan ohjauksen tueksi esim. päivästruktuurikuvat, alueet eteistilanteissa tukemaan pukeutumista, tarrat aamupiirillä asennon ylläpitämisen tueksi. Ryhmään on suunniteltu kuvitettuja motorisia toimintapisteitä, joissa voi tauottaa omaa työskentelyään. Työskentelyalueista on karsittu tarpeettomat ärsykkeet. Myös yksinololle ja rauhoittumiselle löytyy tilaa. Ryhmän säännöt on pohdittu ja kirjattu yhdessä lasten kanssa. Käytössä ovat erilaiset joustavat ryhmittelyt tarpeen mukaan, pienryhmille löytyy myös runsaasti jakotiloja, koko rakennus on esikoulun käytössä. Opetuksessa käytetään vaihtelevia ja toiminnallisia menetelmiä ja tauotetaan esim. liikunnalla tai musiikilla. Tarvittaessa ohjeet pilkotaan, toistetaan ja käytetään apuvälineitä. Lapseen suhtaudutaan kunnioittavasti ja arvostavasti, tukien ja kannustaen. Lapsille annetaan positiivista palautetta. Tarvasjoen esiopetuksessa toteutuu pitkä, keskeytymätön leikkiaika päivittäin. Myös kirjoja luetaan säännöllisesti.
- Muut lasten tarpeista nousevat pedagogiset järjestelyt, jotka päivitetään pedagogiseen toimintasuunnitelmaan.
- Lukuvuoden aikana tapahtuvat lisäykset kirjataan toimintakertomukseen.

Ryhmäkohtaiset tukimuodot

opettajan antama opetuskielen opetus sekä yleinen tukiopetus: tarkkaavuuden suuntaamisen ja ylläpitämisen tukeminen pienryhmissä, kielellisten taitojen ja kielellisen tietoisuuden tukeminen päivittäisillä harjoituksilla: kirjan lukeminen, laulut, lorut, riimit, arvoitukset, käsitteet, viikon sana -arvoitus
erityisopettajan antama opetus: esioppilaiden tarpeisiin pohjautuva samanaikais- tai yhteisopetus muun opetuksen yhteydessä sekä pienryhmätoimintana, suunnitellaan ja arvioidaan yhteistyössä esiopettajan kanssa torstain palavereissa, tarvittaessa eriytetään ja käytetään esim. esiopetuskirjan lisämateriaalia
havainnointi- ja arviointitiedoista keskustellaan tiimin ja erityisopettajan kanssa