<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/547/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>YO-KIRJOITUKSET KEVÄT2024!! (myös kevät 25)</title>
<id>https://peda.net/id/b8c676dc5</id>
<updated>2025-03-17T21:17:36+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/b8c676dc5:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/kotka/lukiokoulutus/kotkan-lyseon-lukio/opiskelu/oppiaineet2/psykologia/yo-kirjoitukset#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/547/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>HEI!</title>
<id>https://peda.net/id/18cc4f1cdd6</id>
<updated>2023-08-08T12:32:34+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kotka/lukiokoulutus/kotkan-lyseon-lukio/opiskelu/oppiaineet2/psykologia/yo-kirjoitukset/hei2#top" />
<content type="html">&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;TÄLLE SIVULLE PÄIVITTYY YO ASIAA JATKOSSA! TÄLLÄ SIVULLA OLEVAT ASIAT OVAT PÄÄOSIN SAMOJA KUIN KEVÄÄLLÄ 2023, MUTTA PERUSJUTUT EIVÄT OLE MUUTTUNEET!&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/strong&gt;&lt;b&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;&lt;em&gt;KATSO ERITYISESTI 111 KÄSITETTÄ. KUN OSAAT KÄSITTEET JA OSAAT NIITÄ SOVELTAA, NIIN PÄRJÄÄT HYVIN YO-KOKEESSA!&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;&lt;/strong&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;&lt;em&gt;huom!!!! Voit keskustella tekoälyn (chat GPT) kanssa käsitteistä: esim. plastisiteetti (plastisuus) &amp;gt; kysy mitä aivojen plastisiteetti tarkoittaa, miten näkyy lapsen kehityksessä, aivovaurioista kuntoutumisessa jne!&lt;/em&gt;&lt;/strong&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;Myös digikirjassa kannattaa käyttää hakutoimintoja ja katsoa mihin kaikkeen tietty käsite liittyy!&lt;/strong&gt;</content>
<published>2020-08-13T15:47:07+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>MUISTA!</title>
<id>https://peda.net/id/3dd241a4de9</id>
<updated>2023-06-01T08:32:57+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kotka/lukiokoulutus/kotkan-lyseon-lukio/opiskelu/oppiaineet2/psykologia/yo-kirjoitukset/muista2#top" />
<content type="html">&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;LUE TEHTÄVIEN OHJEET TARKASTI! &lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span&gt;Koe koostuu yhdeksästä tehtävästä,&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt; joista vastataan viiteen&lt;/strong&gt;. Tehtävät on jaettu kolmeen osaan (osat I, II ja III). Osien I ja II tehtävistä saa kustakin enintään 20 pistettä ja osan III tehtävistä enintään 30 pistettä. Kokeen maksimipistemäärä on 120. &lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Vastaa vähintään yhteen mutta enintään kahteen tehtävään kustakin osasta.&lt;/strong&gt; &lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;Muista vielä kerrata täältä:&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://yle.fi/aihe/abitreenit&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://yle.fi/aihe/abitreenit&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;!!!!! KATSO TÄMÄ!!!!&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://matkallamieleen.blogspot.com/2017/03/psykologian-yo-koe-tietopaketti.html&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Psykologian yo-koe: tietopaketti (matkallamieleen.blogspot.com)&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Tässä keskeistä asiaa!!!!!&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/08/16/opiskeletko-psykologian-yo-kokeeseen-katso-nama-dokumentit-ja-kuuntele-nama&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/08/16/opiskeletko-psykologian-yo-kokeeseen-katso-nama-dokumentit-ja-kuuntele-nama&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;div dir=&quot;auto&quot;&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Tässä voi kerrata kaikki kurssit!!!&lt;br/&gt;&#10;&lt;/strong&gt;&lt;a href=&quot;https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&amp;amp;q=psykologian+maailma&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.google.com/search?client=firefox-b-d&amp;amp;q=psykologian+maailma&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2019-09-24T10:09:25+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Muutama keskeinen teema!</title>
<id>https://peda.net/id/aeaaa700ddd</id>
<updated>2020-08-28T13:19:41+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kotka/lukiokoulutus/kotkan-lyseon-lukio/opiskelu/oppiaineet2/psykologia/yo-kirjoitukset/mkt#top" />
<content type="html">- Mitkä tekijät vaikuttavat tunteiden hallintaan?&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://yle.fi/uutiset/3-10976931?fbclid=IwAR2VCaydYsxGoU-Ud231r1n3ELaAugYEon2TNx2GlGZavTzki5x8-_ETbM4&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://yle.fi/uutiset/3-10976931?fbclid=IwAR2VCaydYsxGoU-Ud231r1n3ELaAugYEon2TNx2GlGZavTzki5x8-_ETbM4&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006243652.html?fbclid=IwAR1kzo4_5RCE1WoK8MajJ6HX3LQKmdyegHJlT3v-euGZdWYh0var7RAgzSg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006243652.html?fbclid=IwAR1kzo4_5RCE1WoK8MajJ6HX3LQKmdyegHJlT3v-euGZdWYh0var7RAgzSg&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;- Ympäristön vaikutus ihmisen psyykkiseen hyvinvointiin&lt;br/&gt;&#10;&amp;gt;&amp;gt;&amp;gt;&amp;gt; &lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;huom. ajankohtaista &amp;gt; pandemian vaikutus!&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;- Unihäiriöt&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://yle.fi/uutiset/3-10954231?fbclid=IwAR2ulWzLkPl9oWlpRs6oTqKVADrJ5hv5IB9kvgRzFjGCt8fjvEoxRQ0amjc&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://yle.fi/uutiset/3-10954231?fbclid=IwAR2ulWzLkPl9oWlpRs6oTqKVADrJ5hv5IB9kvgRzFjGCt8fjvEoxRQ0amjc&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;- Traumat&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://yle.fi/uutiset/3-10980330?fbclid=IwAR3_VJ4otVqRlVpfy1SF3qW9T_kzSj9hFTNk8MyUpMj8i0VsmPgVInytkY8&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://yle.fi/uutiset/3-10980330?fbclid=IwAR3_VJ4otVqRlVpfy1SF3qW9T_kzSj9hFTNk8MyUpMj8i0VsmPgVInytkY8&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;- Nuorten liikennekäyttäytyminen&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://yle.fi/uutiset/3-10966168&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://yle.fi/uutiset/3-10966168&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;- Multitasking (edellinen uutinen sopii myös tähän)&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;http://www.psykologia.fi/maanantaiblogi/78-miksi-teemme-asioita-samanaikaisesti-vaikka-se-on-niin-tehotonta&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;http://www.psykologia.fi/maanantaiblogi/78-miksi-teemme-asioita-samanaikaisesti-vaikka-se-on-niin-tehotonta&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;- Aivotoiminnan häiriöt&lt;br/&gt;&#10;- Verkossa tapahtuva vaikuttaminen, esim. trollit, fake news, meemit, blogit ja vlogit;&lt;br/&gt;&#10;sekä negatiiviset että positiiviset näkökulmat&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://yle.fi/uutiset/3-10941826?fbclid=IwAR1sHs_aLHlpuo32ZsnIXt0wRij_LYQkXct2pzPfZq67wJsYaGvNhUgtjPc&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://yle.fi/uutiset/3-10941826?fbclid=IwAR1sHs_aLHlpuo32ZsnIXt0wRij_LYQkXct2pzPfZq67wJsYaGvNhUgtjPc&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;- Kiire kuormittavana tekijänä&lt;br/&gt;&#10;- Pelko tunteena&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://areena.yle.fi/1-50242343?fbclid=IwAR1mlajbzPmctQcCk1S3XnfO1EdZEL3cacZmXpVidpfE_Wjv31sGHYaFf8k&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://areena.yle.fi/1-50242343?fbclid=IwAR1mlajbzPmctQcCk1S3XnfO1EdZEL3cacZmXpVidpfE_Wjv31sGHYaFf8k&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://yle.fi/uutiset/3-10961789?utm_source=facebook-share&amp;amp;utm_medium=social&amp;amp;fbclid=IwAR2J9zsPYQn3aTegOPYk4tlHVl27GnMYdrFXvjGSaZUH3_sES6HDRoJPno4&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://yle.fi/uutiset/3-10961789?utm_source=facebook-share&amp;amp;utm_medium=social&amp;amp;fbclid=IwAR2J9zsPYQn3aTegOPYk4tlHVl27GnMYdrFXvjGSaZUH3_sES6HDRoJPno4&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Vielä tunteista&lt;br/&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;b&gt;Jamesin-Langen teoria:&lt;/b&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&amp;quot;Olen surullinen koska itken.&amp;quot; &amp;quot;Olen iloinen koska nauran.&amp;quot; Tunnekokemus syntyy siis kehon fysiologisesta reaktiosta. Ensin on reaktio, sitten on tunne. Tämän teorian mukaan &amp;quot;act as if&amp;quot; voi toimia: hymyilemällä ilman syytäkin olo voi muuttua iloisemmaksi.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;b&gt;Cannonin ja Bardin &amp;quot;talamusteoria&amp;quot;:&lt;/b&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Tunteet syntyvät aivoalueiden aktivaation myötä: ärsyke saa aikaan aktivaation josta muodostuu tunnekokemus. Tunnekokemusta ei voida siis erottaa ottamatta huomioon aivojen aktivaatiota.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;b&gt;Schachterin ja Singerin kognitiivinen tunneteoria:&lt;/b&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Tilanteesta tehdyt tulkinnat vaikuttavat tunteiden ilmenemiseen. Fysiologinen tila vaikuttaa tunteiden voimakkuuteen. Teoria perustuu adrenaliinikokeeseen.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;b&gt;Lazaruksen tunneteoria: &lt;/b&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Ns. kehämalli, alunperin stressiteoria. Yksilön ajattelu, arviot ja tulkinnat vaikuttavat tunteen syntymiseen primaari- ja sekundaariarvioiden kautta. Primaariarviointi on usein tiedostamatonta ja nopeaa (vrt. LeDoux'n käsitys nopeista, suoraan amygdalaan vievistä radoista), sekundaariarvio tapahtuu hieman myöhemmin tietoisesti.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;b&gt;Bandura:&lt;/b&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Tunteet ovat opittuja, perustuu mallioppimiseen.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;b&gt;Greenbergin emootioteoria:&lt;/b&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;Tunteet voi jakaa neljään ryhmään riippuen niiden suhteesta kontekstiin.&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;1. ensisijaiset adaptiiviset tunnereaktiot&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;aitoja, tilanteesta syntyviä tunteita&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;edistää sopeutumista&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;kertovat yksilön arvoista, tavoitteista ja siitä mikä on tärkeää&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;esim. vihallekin täytyy antaa tilaa&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;tunne tekee tehtävänsä psyykkeessä ja muuttuu sitten toiseksi tunteeksi&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;2. ensisijaiset epäadaptiiviset tunnereaktiot&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;myös aitoja, tilanteesta syntyviä tunteita&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;eivät edistä sopeutumista (vrt. häpeä, ahdistus)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;usein opittuja, käyttäytymismallit&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;tärkeää tunnistaa jotta kehittyminen mahdollista&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;3. toissijaiset reaktiiviset tunnereaktiot&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;syntyvät esimerkiksi silloin, kun alkuperäistä tunnetta ei tunnisteta tai koeta suotavaksi näyttää&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;esim. naisen viha voi muuttua itkuksi&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;tärkeää tunnistaa taustalla vaikuttavia ensisijaisia tunnereaktioita&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&#10;&lt;div&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&#10;&lt;div&gt;&lt;em&gt;4. välineelliset tunnereaktiot&lt;/em&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;opittuja&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;tiedetään, että tunteen osoittamisella on tietty vaikutus muihin ihmisiin&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;ongelmallisia kun muodostuu tavaksi: muiden &amp;quot;manipulointi&amp;quot; tällaisten tunnereaktioiden avulla&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;esim. anteeksiantaminen ilman katumuksen tunnetta&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;h1&gt;Abitreenit kokosi yhteen psykologiaan liittyviä dokumentteja, sarjoja, podcasteja ja artikkeleita yo-kokeeseen valmistautumista varten. Katso nämä, niin ymmärrät enemmän kuin koulukirjat kertovat!&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/08/16/opiskeletko-psykologian-yo-kokeeseen-katso-nama-dokumentit-ja-kuuntele-nama?fbclid=IwAR06_wFh3JeYTVOe93YBQFUXqG09mK7nbDhQXoVSMiA4L7lN7C-4gfK2Mpw&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/08/16/opiskeletko-psykologian-yo-kokeeseen-katso-nama-dokumentit-ja-kuuntele-nama?fbclid=IwAR06_wFh3JeYTVOe93YBQFUXqG09mK7nbDhQXoVSMiA4L7lN7C-4gfK2Mpw&lt;/a&gt;&lt;/h1&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Luento persoonallisuudesta &amp;gt; erittäin laaja ja hyvä!&lt;br/&gt;&#10;&lt;div class=&quot;youtube&quot;&gt;&lt;iframe loading=&quot;lazy&quot; width=&quot;640&quot; height=&quot;360&quot; src=&quot;https://www.youtube.com/embed/Q4koacZaeBI?rel=0&amp;amp;modestbranding=1&amp;amp;hl=fi&quot; allowfullscreen=&quot;allowfullscreen&quot;&gt;&lt;/iframe&gt;&lt;div&gt;&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=Q4koacZaeBI&amp;amp;fbclid=IwAR31LCtpQHHt5WnQZo1zH2mOido6IdwLqn4dVOz51Q2rZ3n1EU96RPZHSpg&quot; title=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=Q4koacZaeBI&amp;amp;fbclid=IwAR31LCtpQHHt5WnQZo1zH2mOido6IdwLqn4dVOz51Q2rZ3n1EU96RPZHSpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=Q4koacZaeBI&amp;amp;fbclid=IwAR31LCtpQHHt5WnQZo1zH2mOido6IdwLqn4dVOz51Q2rZ3n1EU96RPZHSpg&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2019-09-23T10:49:33+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>aivojen hyvinvointi</title>
<id>https://peda.net/id/97687fa6457</id>
<updated>2020-08-28T13:21:07+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kotka/lukiokoulutus/kotkan-lyseon-lukio/opiskelu/oppiaineet2/psykologia/yo-kirjoitukset/uusi-asia#top" />
<content type="html">&lt;br/&gt;&#10;Katso esim. &lt;a href=&quot;https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/&lt;/a&gt;</content>
<published>2019-03-13T11:30:07+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>YO-INFOA!!!!!</title>
<id>https://peda.net/id/875bd28e5</id>
<updated>2020-08-28T13:25:58+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kotka/lukiokoulutus/kotkan-lyseon-lukio/opiskelu/oppiaineet2/psykologia/yo-kirjoitukset/yo-info-3-9#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;&lt;em&gt;&lt;b&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;&lt;em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/em&gt;&lt;/strong&gt;Näitä kannattaa kerrata!&lt;/b&gt;&lt;/em&gt;&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Ajankohtaisia käsitteitä:&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;- kognitiivinen&lt;br/&gt;&#10;- tarkkaavaisuus (aktiivinen, passiivinen)&lt;br/&gt;&#10;- minäpystyvyys&lt;br/&gt;&#10;- attribuutio&lt;br/&gt;&#10;- psyykkinen itsesäätely&lt;br/&gt;&#10;- autonomia&lt;br/&gt;&#10;- amygdala&lt;br/&gt;&#10;- hippokampus&lt;br/&gt;&#10;- otsalohko&lt;br/&gt;&#10;- välittäjäaineet&lt;br/&gt;&#10;- temperamentti&lt;br/&gt;&#10;- mielekkyysperiaate&lt;br/&gt;&#10;- havaintokehä&lt;br/&gt;&#10;- itseohjautuvuus&lt;br/&gt;&#10;- kehityshäiriö (fyys. ps. sos.)&lt;br/&gt;&#10;- kiintymyssuhteet&lt;br/&gt;&#10;- mentaalinen (harjoitus), myös mindfullness&lt;br/&gt;&#10;- multitasking (työmuistin kuormitus)&lt;br/&gt;&#10;- peilisolut&lt;br/&gt;&#10;- keskushermosto&lt;br/&gt;&#10;- lateralisaatio&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Ajankohtaisia teemoja:&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;- aggressio&lt;br/&gt;&#10;- pandemian psykologiset vaikutukset&lt;br/&gt;&#10;- traumat (ja selvityminen, huom. resilienssi)&lt;br/&gt;&#10;- sosiaaliset fobiat&lt;br/&gt;&#10;- maahanmuutto (sopeutuminen ja konfliktit, myös asenteet &amp;gt; sos.ps.)&lt;br/&gt;&#10;- syrjäytyminen&lt;br/&gt;&#10;- yksinäisyys&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://yle.fi/uutiset/3-10531779?utm_source=facebook-share&amp;amp;utm_medium=social&amp;amp;fbclid=IwAR2sN7F0YIfLg47RerRts_L3C4wAmbmthjVbpi16vncTSHB6Wi7axvMFnBU&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://yle.fi/uutiset/3-10531779?utm_source=facebook-share&amp;amp;utm_medium=social&amp;amp;fbclid=IwAR2sN7F0YIfLg47RerRts_L3C4wAmbmthjVbpi16vncTSHB6Wi7axvMFnBU&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;- psykologisen tiedon merkitys (lukiolaisen) psyykkiselle hyvinvoinnille&lt;br/&gt;&#10;- varhaislapsuuden vaikutus yksilön elämänkaareen&lt;br/&gt;&#10;- aivotoiminnan häiriöt&lt;br/&gt;&#10;- liikenteen kognitiiviset ja persoonapsykologiset haasteet&lt;br/&gt;&#10;- riippuvuuksien syntymekanismit&lt;br/&gt;&#10;- toiminnan ohjaus (unen merkitys!)&lt;br/&gt;&#10;- suru tunteena&lt;br/&gt;&#10;- pakkohoito mielenterveyshäiriöiden näkökulmasta&lt;br/&gt;&#10;- luovuus&lt;br/&gt;&#10;- nuorten alkoholin käytön väheneminen &amp;gt; psykologiset ja sos.ps. näkökulmat?&lt;br/&gt;&#10;- jännittäminen (psykofysiologisena ilmiönä)&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;http://www.psyli.fi/files/1863/Yleiso_luento_ja_nnitta_misesta_Vuoden_2015_psykologi_Minna_Martin.pdf&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;http://www.psyli.fi/files/1863/Yleiso_luento_ja_nnitta_misesta_Vuoden_2015_psykologi_Minna_Martin.pdf&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;- Pohdi &lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;älylaitteiden&lt;/strong&gt; vaikutusta lapsen kehitykseen.&lt;/b&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;mitä ovat &amp;gt; määrittelyä&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;hienomotoriikka&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;pelien positiiviset ja negatiiviset vaikutukset&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;tiedonhaun mahdollisuudet&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;yleensä suhde oppimiseen &amp;gt; oppimisen väline?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;kognitiivinen kehitys&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;vie aikaa monipuoliselta kehitykseltä?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;netin traumatisoiva sisältö?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;kiusaaminen&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;miten vanhemmat jakavat aikansa omien älylaitteidensa ja lasten kesken &amp;gt; läsnäolo?&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;b&gt;&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;MUISTA VIELÄ NÄMÄ!!!!&lt;br/&gt;&#10;&lt;/strong&gt;&lt;b&gt;Tässä muutamia asioita: &lt;br/&gt;&#10;Katso: Psykologia &amp;gt; Psykologia 7 (verkkokurssi)&lt;/b&gt; &amp;gt; esseet &amp;gt; avain: esseex &amp;gt; löydät arvioituja esseitä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Katso tämä linkki:&lt;/b&gt; &lt;a href=&quot;https://drive.google.com/drive/folders/0B2uOu8h-602dRnBPVWN6SWpySzg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://drive.google.com/drive/folders/0B2uOu8h-602dRnBPVWN6SWpySzg&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&amp;gt; erityisesti: perustele psykologisen tiedon avulla...&lt;br/&gt;&#10;psykologian valiovastaajan....&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Katso tästä linkistä ohjeita ja kertausta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt; &lt;a href=&quot;http://tuomolyseo.verkkopolku.com/?Psykologia&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;http://tuomolyseo.verkkopolku.com/?Psykologia&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&amp;gt; Tentit ja kirjoitukset &amp;gt; yleisiä ohjeita&lt;br/&gt;&#10;&amp;gt; Psykologian tentti (2015) &amp;gt; katso tähän sivuun liittyviä linkkejä&lt;br/&gt;&#10;&amp;gt; Tenttitehtävät 2015 &amp;gt; kertaa asioita katsomalla ensin tenttitehtäviä ja miettimällä mitä asioita käsittelisin. Sitten katso valmiita vastauspohjia!&lt;br/&gt;&#10;Kertaa myös listassa olevat käsitteet ja katso ajankohtaisuudet!&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Erityisesti muista abitreenit!&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;http://oppiminen.yle.fi/abitreenit/psykologia&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;http://oppiminen.yle.fi/abitreenit/psykologia&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&amp;gt; katso hyvän vastauksen piirteet!&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;Yleistä:&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;- osaa käsitteet kunnolla &amp;gt; käytä vastauksissa&lt;br/&gt;&#10;- viittaukset psykologisiin teorioihin/koulukuntiin lisäävät vastauksen arvoa&lt;br/&gt;&#10;- rakenna mahdollisuuksien mukaan vastaus useasta psykologian näkökulmasta. Esim. riippuvuuus &amp;gt; kehitysps, persoonallisuus, aivotoiminnan fysiologinen perusta, tunnesäätely, mielihyväperiaate, psyykkinen itsesäätely jne.&lt;br/&gt;&#10;- hyödynnä myös sosiaalipsykologista tietoa, esim. ryhmäilmiöt yksilön käyttäytymisen taustalla&lt;br/&gt;&#10;- integroi (yhdistele) yli oppiainerajojen. Esim. kysymys koti-vai päiväkoti kehitysympäristönä &amp;gt; myös yhteiskunnalliset ja eettiset näkökulmat suotavia!&lt;br/&gt;&#10;- aineistotehtävissä rakenna vastaus siten, että vastauksen lukijalle käy selväksi, että analysoit aineistoa!&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tässä lisää hyvää matskua:&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;http://kasperajatus.blogspot.fi/2012/05/vinkkeja-yo-kirjoituksiin.html?spref=tw&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;http://kasperajatus.blogspot.fi/2012/05/vinkkeja-yo-kirjoituksiin.html?spref=tw&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;TÄSSÄ VIELÄ YKSI AIKAISEMPI JOKERITEHTÄVÄ &amp;gt; AJANKOHTAINEN AIHE!&lt;/strong&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;strong class=&quot;editor red&quot;&gt;10. Psykologiassa, muun muassa aivotutkimuksessa, kognitiivisessa psykologiassa, sosiaalipsykologiassa ja persoonallisuuspsykologiassa, tutkitaan erilaisia tiedostamattomia prosesseja. Miksi tiedostamattomien prosessien tutkiminen on psykologiassa tärkeää?&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Kysymykseen vastaaminen edellyttää hyvää ymmärrystä siitä, mitä tiedostamattomilla prosesseilla tarkoitetaan. Tiedostamattomina tapahtumina voidaan pitää esimerkiksi:&lt;br/&gt;&#10;- sellaisia hermoston informaation käsittelyn muotoja, jotka voidaan havaita aivoja kuvannettaessa, mutta joista yksilö ei ole tietoinen &lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;- sellaisia kognitiivisia prosesseja, jotka tapahtuvat tarkkaavaisuuden ulkopuolella (oppikirjoissa esim. tarkkaavaisuuskokeissa ei-tarkkaillun viestin käsittely, automaattinen prosessointi, skeemojen pohjalta tapahtuva tarkkaavaisuuden sisältöjen valikointi)&lt;br/&gt;&#10;- sellaisia kognitiivisia prosesseja, joissa tapahtuu rekonstruktiota yksilön sitä tiedostamatta (esimerkiksi muistisisältöjen muotoutuminen)&lt;br/&gt;&#10;- kaikkea sitä, mitä ei muisteta juuri nyt&lt;br/&gt;&#10;- persoonallisuuspsykologian näkökulmasta ns. dynaamista tiedostamatonta jonka sisällöt sekä limittyvät edellisiin että poikkeavat niistä (tiedostamattomat tunteet, vietit, traumaattisten kokemusten muistot)&lt;br/&gt;&#10;- erilaisia ryhmätason prosesseja, joissa ryhmän toiminta ohjautuu tiedostamatta jäävän viestinnän avulla&lt;/strong&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;strong&gt;Joitakin mahdollisesti esille tulevia näkökulmia:&lt;br/&gt;&#10;- tiedostamattomat prosessit selittävät tarkkaavaisuuden, havaitsemisen ja muistin valikoivuutta&lt;br/&gt;&#10;- tiedostamattomat prosessit voivat selittää esim. intuitiivista ajattelua tai tunnekokemusten viriämistä tilanteissa, joissa näiden syntyä ei voida tietoisella tasolla vielä perustella; tällaisella prosessoinnilla saattaa olla paljonkin merkitystä esim. ongelmanratkaisun ja sosiaalisen vuorovaikutuksen kannalta&lt;br/&gt;&#10;- vietit, defenssit, torjutut tunteet ja motiivit selittävät persoonallisuutta psykodynaamisesta näkökulmasta&lt;br/&gt;&#10;- sisäiset mallit, varhaiset minäkokemukset, kiintymyssuhdemallit, jotka kaikki voivat olla osin tai kokonaan tiedostamattomia selittävät persoonallisuutta kognitiivisen psykologian näkökulmasta&lt;br/&gt;&#10;- irrationaaliselta vaikuttavan käytöksen / psyykkisten oireiden / unien sisällön tms. selittäminen on mahdollista dynaamisen tiedostamattoman sisältöjen avulla&lt;br/&gt;&#10;- sosiaalisissa suhteissa ”luetaan” tiedostamattomalla tasolla sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyviä viestejä (ilmeitä, eleitä, fysiologisen tilan muutoksia, keskustelun kulussa, rytmissä jne. tapahtuvia muutoksia, tunneilmaisuja…) ja näitä käytetään toiminnan suuntaamisessa edelleen. Esimerkiksi attraktiota lisääviä tekijöitä voi olla vaikea edes itse tunnistaa.&lt;br/&gt;&#10;Näkökulmia voidaan hakea myös pohtimalla, miten käyttäytymistä voitaisiin selittää, jos tiedostamattomia prosesseja ei oteta huomioon (ja millaisia rajoituksia tällaiseen selittämiseen pakostikin liittyy&lt;/strong&gt;)&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;PS 5 kurssin laaja kertausmateriaali löytyy tästä linkistä:&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/muonio/muonion-lukio/oppiaineet/psykologia/ps5-kev%C3%A4t-2018/kertaussetti:file/download/d0b4ebccabb1aebdf088cf96efabfc5160078b93/Kertaussetti.pdf&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;https://peda.net/muonio/muonion-lukio/oppiaineet/psykologia/ps5-kev%C3%A4t-2018/kertaussetti:file/download/d0b4ebccabb1aebdf088cf96efabfc5160078b93/Kertaussetti.pdf&lt;/a&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2015-09-03T09:32:20+03:00</published>
</entry>


</feed>