https://peda.net/id/b7256a2a71c 2021-02-18T10:17:17+02:00 https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/4007362471c 2021-02-18T10:40:12+02:00 <b>3.1 Opintojen rakenne </b><br/> Aikuisten lukiokoulutusta kehitetään osana lukiokoulutusta ja aikuisille suunnattua koulutusta. Opiskelumahdollisuuksien tarjonnan lähtökohtana on, että aikuinen rakentaa osaamistaan elämänkokemukselleen, aikaisemmin omaksumilleen<br/> tiedoille ja taidoille sekä mahdollisesti rinnakkaisille opinnoille. Opetustarjonnan<br/> valinnaisuus ja vaihtoehdot mahdollistavat opiskelun ja yksilölliset opintopolut<br/> erilaisissa elämäntilanteissa.<br/> Aikuisten lukiokoulutuksessa lukion oppimäärän laajuus on 88 opintopistettä.<br/> Lukio-opinnot muodostuvat lukiokoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (810/2018) liitteen 2 mukaisista pakollisista ja valtakunnallisista valinnaisista<br/> opinnoista, joita koulutuksen järjestäjän tulee tarjota opiskelijoille. Oppimäärään<br/> voi lisäksi sisältyä lukiodiplomeita ja muita valinnaisia opintoja koulutuksen järjestäjän päättämällä tavalla.<br/> Opetushallitus on laatinut temaattisia opintoja lukuun ottamatta opetussuunnitelman perusteet lukiokoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (810/2018)<br/> mukaisiin pakollisiin ja valtakunnallisiin valinnaisiin opintoihin, joista aikuisten<br/> lukiokoulutusta järjestävä oppilaitos tarjoaa kyseisen asetuksen liitteen 2 mukaisen määrän.<br/> Biologiassa, maantieteessä, fysiikassa ja kemiassa oppilaitos tarjoaa pakollisten<br/> opintojen lisäksi valtakunnallisia valinnaisia opintoja yhteensä vähintään 10 opintopisteen verran. Näissä oppiaineissa opiskelija suorittaa kolmessa oppiaineessa<br/> pakollisia opintoja kahden ja yhdessä neljän opintopisteen verran.<br/> Koulutuksen järjestäjä päättää, minkä laajuisina opintojaksoina opinnot tarjotaan<br/> opiskelijoille. Opiskelijalla tulee kuitenkin olla mahdollisuus suorittaa lukiokoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen liitteen 2 mukaisia valtakunnallisia valinnaisia opintoja kahden opintopisteen laajuisina opintojaksoina.<br/> Paikallisessa opetussuunnitelmassa päätetään, missä järjestyksessä oppiaineen<br/> opinnot suoritetaan ja miten ne jaetaan opintojaksoihin.<br/> <br/> <br/> <br/> <b>3.2 Oppimiskäsitys</b><br/> Aikuisten lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteet pohjautuvat oppimiskäsitykseen, jonka mukaan oppiminen on seurausta opiskelijan aktiivisesta,<br/> tavoitteellisesta ja itseohjautuvasta toiminnasta. Oppimisprosessin aikana opis-<br/> kelija tulkitsee, analysoi ja arvioi eri muodoissa esitettyä dataa, informaatiota<br/> tai tietoa aikaisempien kokemusten ja tietojen pohjalta. Hän kehittää ratkaisuja<br/> ja luo uudenlaisia kokonaisuuksia aineistojen pohjalta sekä tietojaan ja taitojaan<br/> uudella tavalla yhdistäen. Ohjaus ja rakentava palaute vahvistavat opiskelijan<br/> myönteistä minäkuvaa ja luottamusta omiin mahdollisuuksiinsa sekä auttavat<br/> opiskelijaa kehittämään ajatteluaan ja työskentelemään tarkoituksenmukaisella<br/> tavalla.<br/> Oppiminen tapahtuu vuorovaikutuksessa muiden opiskelijoiden, opettajien,<br/> asiantuntijoiden ja yhteisöjen kanssa erilaisissa ympäristöissä. Se on monimuotoista ja sidoksissa siihen toimintaan, tilanteeseen ja kulttuuriin, jossa se<br/> tapahtuu. Myös kieli, kehollisuus ja eri aistien käyttö ovat oppimisen kannalta<br/> olennaisia. Lukio-opinnoissa opiskelijaa ohjataan havaitsemaan käsitteiden, tiedonalojen ja osaamisen välisiä yhteyksiä sekä soveltamaan aiemmin oppimaansa<br/> muuttuvissa tilanteissa. Näin kehittyvät myös jatkuvan oppimisen edellyttämät<br/> taidot. Oppimisprosesseistaan tietoinen opiskelija oppii vähitellen yhä paremmin<br/> arviomaan ja kehittämään opiskelu- ja ajattelutaitojaan. Opintoihin liittyvät onnistumiset ja muut myönteiset kokemukset edistävät oppimista ja innostavat osaamisen kehittämiseen.<b><br/> <br/> <br/> 3.3 Opiskeluympäristöt ja -menetelmät<br/> </b>Aikuisten lukiokoulutusta tarjoavassa oppilaitoksessa opiskeluympäristöjä ja<br/> -menetelmiä koskevien ratkaisujen lähtökohtana ovat koulutusta ohjaava oppimiskäsitys sekä opetukselle asetetut tavoitteet. Opiskeluympäristöjen kehittämisessä ja menetelmien valinnassa otetaan huomioon myös opiskelijoiden<br/> yhdenvertaisuus, edellytykset, kiinnostuksen kohteet, näkemykset ja yksilölliset tarpeet. Aikuisten lukiokoulutuksen järjestämisessä otetaan huomioon<br/> aikuisopiskelun erityispiirteet, joista keskeisin on aikuisopiskelijoiden opiskelulähtökohtien moninaisuus. Opiskeluympäristöjen ja -menetelmien avulla luodaan<br/> mahdollisuuksia joustaviin yksilöllisiin ja yhteisöllisiin opiskelumahdollisuuksiin<br/> <br/> <b>OPISKELUYMPÄRISTÖT </b><br/> Aikuisten lukiokoulutusta tarjoavassa oppilaitoksessa opiskeluympäristöt ovat<br/> monipuolisia, turvallisia ja viihtyisiä. Ne edistävät opiskelumotivaatiota ja rikastuttavat opiskeluun liittyviä kokemuksia sekä tarjoavat mahdollisuuksia itselle<br/> sopivien opiskelumenetelmien hyödyntämiseen. Hyvä opiskeluympäristö tukee<br/> sekä vuorovaikutusta ja yhdessä työskentelyä että itsenäistä opiskelua. Opiskeluympäristöjen suunnittelussa kiinnitetään huomiota saavutettavuuteen ja esteettömyyteen. Opiskelijoita aktivoidaan kehittämään opiskeluympäristöjään.<br/> Rakennettuja tiloja ja luontoa hyödynnetään opiskelussa siten, että luova ajattelu<br/> ja tutkimiseen perustuva opiskelu on mahdollista. Yliopistojen, ammattikorkeakoulujen ja muiden oppilaitosten, kirjastojen, liikunta- ja luontokeskusten,<br/> taide- ja kulttuurilaitosten, työelämän ja yritysten sekä muiden tahojen tarjoamia<br/> mahdollisuuksia hyödynnetään monin tavoin sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Opiskeluympäristöä laajennetaan oppilaitoksen ulkopuolelle tieto- ja viestintäteknologian avulla.<br/> Opiskelijaa ohjataan hyödyntämään digitaalisia opiskeluympäristöjä, oppimateriaaleja ja työvälineitä tiedon hankintaan, käsittelyyn ja arviointiin sekä tuottamiseen ja jakamiseen. Yksilöllistä etenemistä, henkilökohtaisia oppimispolkuja ja<br/> osaamisen kehittymistä voidaan tukea tarjoamalla opiskelijalle mahdollisuuksia<br/> suorittaa opintoja myös verkko-opiskeluna.<br/> Itsenäistä opiskelua järjestettäessä otetaan huomioon opiskelijan edellytykset<br/> suorittaa opintoja opetukseen osallistumatta sekä hänen ohjauksen ja tuen tarpeensa.<br/> Suoritettaessa aikuisten lukiokoulutusta vankilassa lukiokoulutusta säätelevien<br/> normien lisäksi otetaan huomioon vankeuslain ja -asetuksen säännökset sekä<br/> kansainväliset vankilaopetusta koskevat suositukset. Opetuksessa otetaan huomioon yhdenvertaisuus sekä rikosseuraamuslaitoksessa noudatettava normaalisuusperiaate ja mahdollisuuksien tasa-arvo. Vankilaopetus tukee opiskelijoiden<br/> yhteiskuntaan integroitumista. Vankilaopetus edistää vankeuslain (767/2005) 1 §:n<br/> mukaisia tavoitteita parantaa vankien elämänhallintataitoja sekä ohjaa rikoksettomaan elämään. <br/> <br/> <br/> <b>OPISKELUMENETELMÄT<br/> </b>Aikuisten lukiokoulutusta tarjoavissa oppilaitoksissa käytetään monipuolisia<br/> opetus-, ohjaus- ja opiskelumenetelmiä, joilla on yhteys oppiaineissa edellytettyyn tiedonalan käsitteelliseen ja menetelmälliseen osaamiseen. Opetusta koskevilla ratkaisuilla voidaan rakentaa myös kokonaisuuksien hallintaa ja oppiainerajat ylittävää osaamista. Tutkimiseen, kokeilemiseen ja ongelmanratkaisuun<br/> perustuvat opiskelumenetelmät edistävät oppimaan oppimista ja kehittävät kriittistä ja luovaa ajattelua.<br/> Merkitykselliset oppimiskokemukset sitouttavat ja innostavat opiskeluun. Opiskelijalle tarjotaan mahdollisuuksia työskentelyyn, joka kytkee opiskeltavat tiedot<br/> ja taidot sekä hänen kokemuksiinsa että ympäristössä ja yhteiskunnassa esiintyviin ilmiöihin. Opiskelijaa rohkaistaan ja ohjataan ratkomaan avoimia ja riittävän<br/> haastavia tehtäviä, havaitsemaan ongelmia sekä esittämään kysymyksiä ja etsimään vastauksia. Elämänkokemus sekä taito arvioida omaa ajatteluaan ja oppimistaan ovat aikuisten lukiokoulutuksessa erityinen voimavara.<br/> Aikuisten lukiokoulutusta tarjoavien oppilaitosten opetuksen ja opiskelumenetelmien tarkoituksena on edistää opiskelijan aktiivista työskentelyä ja yhteistyötaitojen kehittymistä. Opiskelijaa ohjataan suunnittelemaan opiskeluaan, arvioimaan<br/> toiminta- ja työskentelytaitojaan sekä ottamaan vastuuta omasta oppimisestaan.<br/> Opiskelija saa tilaisuuksia käyttää monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa<br/> sekä itsenäisessä että yhteisöllisessä työskentelyssä ja päivittää digitaalista<br/> osaamistaan.<br/> Opiskelumenetelmien valinnassa ja työskentelyn ohjauksessa kiinnitetään huomiota yhdenvertaisiin opiskelumahdollisuuksiin sekä sukupuolittuneiden asenteiden ja käytänteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen.<br/> <br/> <b>3.4 Toimintakulttuuri<br/> </b>Toimintakulttuuri on käytännön tulkinta oppilaitoksen tehtävästä. Se tulee näkyväksi yhteisön kaikessa toiminnassa ja sen jäsenten tavassa kohdata toinen toisensa. Lukio on oma koulutusmuotonsa, ja jokaisella aikuisten lukiokoulutusta<br/> järjestävällä oppilaitoksella on omanlaisensa toimintakulttuuri. Paikallisen opetussuunnitelman eri osat konkretisoituvat toimintakulttuurissa. Toimintakulttuuri<br/> sisältää sekä tiedostettuja että tiedostamattomia tekijöitä, jotka heijastuvat oppilaitoksen toimintaan.<br/> Toimintakulttuurin tulee tukea opiskelijan omaa aktiivisuutta ja yhteisöllistä<br/> toimintaa. Sen tulee edistää jokaisen opiskelijan mahdollisuuksia osallistua<br/> oppilaitoksen opiskeluympäristön ja toimintakulttuurin kehittämiseen. Aikuisten<br/> lukiokoulutuksen opetussuunnitelman perusteissa korostetaan toimintakulttuuria, joka luo myönteistä asennetta, innostaa oppimiseen ja edistää kestävää tulevaisuutta. Toimintakulttuuria kehitetään yhdessä opiskelijoiden, huoltajien, lukion<br/> koko henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Toimintakulttuurin kehittämisen ja arvioinnin periaatteet sekä mahdolliset paikalliset painotukset kuvataan<br/> paikallisessa opetussuunnitelmassa.<br/> Toimintakulttuurin kehittämisen lähtökohtana ovat seuraavat teemat. <br/> <br/> <b>OPPIVA YHTEISÖ</b> <br/> Oppilaitos on oppiva yhteisö, joka edistää kaikkien jäsentensä oppimista ja<br/> haastaa tavoitteelliseen työskentelyyn. Yhteisön rakentuminen edellyttää, että<br/> jokainen osallistuu välittämisen ilmapiirin luomiseen. Yhteisöllistä ja yksilöllistä<br/> oppimista vahvistavia käytäntöjä kehitetään suunnitelmallisesti. Toiminta on<br/> opiskelijalähtöistä, ja se vahvistaa opiskelijan omaa kehitystä ja hyvinvointia sekä<br/> oppimista ja jaksamista. Myönteinen asenne oppimiseen luo perustaa tulevaisuuden taidoille ja myöhemmälle oppimiselle.<br/> Oppilaitos luo henkilöstönsä ja opiskelijoidensa avulla toimintatapoja vuorovaikutukselle niin oppilaitoksen sisällä kuin ympäröivän yhteiskunnan kanssa.<br/> Tämä edellyttää yhteistyötä huoltajien, muiden oppilaitosten ja koulutusasteiden,<br/> kulttuuri- ja tutkimuslaitosten sekä työ- ja elinkeinoelämän toimijoiden kanssa.<br/> Digitalisaatio tuo mahdollisuuksia yhteisölliseen oppimiseen ja tiedon luomiseen <br/> sekä erilaisten opiskelu- ja tietoympäristöjen hyödyntämiseen. Opiskelijaa ohjataan toimimaan verkostoituneessa ja globalisoituneessa maailmassa.<br/> <br/> <b>OSALLISUUS JA YHTEISÖLLISYYS</b><br/> Osallisuus ja demokraattinen toiminta luovat perustaa opiskelijan kasvulle<br/> aktiiviseen kansalaisuuteen. Oppilaitoksessa edistetään jokaisen opiskelijan<br/> osallisuutta ja luodaan monipuolisia mahdollisuuksia osallistua opiskeluympäristön ja toimintakulttuurin kehittämiseen sekä opiskelijaan itseensä vaikuttavien päätösten valmisteluun. Opiskelijan osallisuudesta yhteisön toiminnan ja<br/> hyvinvoinnin rakentamisessa huolehditaan. Opiskelijaa rohkaistaan ilmaisemaan<br/> mielipiteensä, osallistumaan yhteisistä asioista päättämiseen sekä toimimaan<br/> vastuullisesti yhteisöissä ja yhteiskunnassa. Häntä kannustetaan aktiivisuuteen<br/> ja osallistumiseen muun muassa opiskelijakunnan ja tutortoiminnan avulla.<br/> Osallisuutta ja yhteisöllisyyttä rakentavia menettelytapoja kehitetään suunnitelmallisesti yhteisön ja yhteistyökumppaneiden välisessä vuorovaikutuksessa.<br/> Opetuksessa hyödynnetään yhteistoiminnallisuutta ja tuetaan ryhmän sosiaalisten suhteiden muotoutumista. <br/> <br/> <b>HYVINVOINTI JA KESTÄVÄ TULEVAISUUS</b><br/> Lukiokoulutus vahvistaa opiskelijan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä antaa valmiuksia niiden ylläpitämiselle elämän eri vaiheissa. Vaikutukset opiskelijan hyvinvointiin otetaan huomioon kaikessa lukion suunnittelu- ja<br/> kehittämistyössä, johon osallistetaan myös opiskelijat. Hyvinvoinnin näkökulmat<br/> ohjaavat kaikkea oppilaitoksen toimintaa ja jokaisen työtä niin arkisissa kohtaamisissa kuin osana opetusta. Opiskelijaa kannustetaan terveyttä, hyvinvointia ja<br/> oppimista edistävään ja liikunnalliseen elämäntapaan.<br/> Opiskelijaa rohkaistaan toimimaan oikeudenmukaisen ja kestävän tulevaisuuden<br/> puolesta. Vastuullinen suhtautuminen ympäristöön heijastuu oppilaitoksen arjen<br/> valintoihin ja toimintatapoihin. Toimintatavat ja käytännöt tukevat opiskelijan ja<br/> yhteisön hyvinvointia sekä ilmapiirin kiireettömyyttä ja turvallisuutta. Yhteisön<br/> vuorovaikutuksessa korostuvat avoimuus, välittäminen ja keskinäinen arvostus.<br/> Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen oppilaitoksen toimintaan ja ohjaavat jokaisen työskentelyä. Ohjaus on oppilaitoksessa yhteinen tehtävä. Opiskelijalla on<br/> mahdollisuus saada säännösten mukaista ohjausta ja tukea hänen yksilöllisyytensä ja erityistarpeensa huomioon ottaen.<br/> <br/> TASA-ARVO JA YHDENVERTAISUUS <br/> Oppilaitos edistää kaikessa toiminnassaan yhdenvertaisuutta ja sukupuolten tasa-arvoa. Yhteisön jäsenet tulevat kuulluiksi, kohdatuiksi ja kohdelluiksi<br/> samanarvoisina. Oikeudenmukaisuuden, turvallisuuden ja hyväksytyksi tulemisen kokemukset luovat luottamusta ja edistävät työrauhaa. Kiusaamista, häirintää, väkivaltaa, rasismia tai syrjintää ei hyväksytä, vaan niitä ennaltaehkäistään<br/> ja niihin puututaan.<br/> Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien ja osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioon ottamista ja arvostamista. Opetus on sukupuolitietoista ja jokaisen yksilöllisyyttä<br/> kunnioittavaa. Oppiva yhteisö rohkaisee opiskelijaa tunnistamaan omat arvonsa,<br/> asenteensa ja voimavaransa. Opiskelijaa ohjataan suhtautumaan eri oppiaineisiin<br/> ja valintoihin ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja sekä suuntautumaan tulevaisuuteensa ja omiin päämääriinsä avoimin mielin.<br/> <br/> <b>KULTTUURINEN MONINAISUUS JA KIELITIETOISUUS</b><br/> Aikuisten lukiokoulutusta järjestävässä oppilaitoksessa arvostetaan kulttuurista<br/> ja kielellistä moninaisuutta. Eri kielet, uskonnot ja katsomukset elävät rinnakkain ja vuorovaikutuksessa keskenään. Oppiva yhteisö hyödyntää maan kulttuuriperintöä, kansallis- ja vähemmistökieliä sekä omaa ja ympäristön kulttuurista,<br/> kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista moninaisuutta. Yhteisössä ymmärretään kielten keskeinen merkitys oppimisessa ja vuorovaikutuksessa sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella oppiaineella on tapansa käyttää kieltä, oma käsitteistönsä ja omat tekstikäytäntönsä,<br/> jotka avaavat käsiteltäviin ilmiöihin eri näkökulmia. Kielitietoisessa oppilaitoksessa kehitetään opiskelijan monikielistä osaamista, joka koostuu tieteenalojen<br/> kielten, äidinkielten, niiden murteiden ja rekistereiden sekä muiden kielten eritasoisesta hallinnasta. Jokainen opettaja on myös oppiaineensa tiedonalan kielen<br/> ja monilukutaidon opettaja. Vieraskielisten opiskelijoiden kotoutumista tuetaan<br/> vahvistamalla opetuskielen hallintaa osana kaikkien oppiaineiden opetusta ja<br/> oppilaitoksen muuta toimintaa. <br/> <br/> <b>3.5 Korkeakoulut, työelämä ja kansainvälisyys</b><br/> Aikuisten lukiokoulutuksessa opiskelijalla tulee olla mahdollisuus kehittää jatko-opintovalmiuksiaan, kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan (lukiolaki 714/2018, 15 §). Opiskelijan lukio-opintojen etenemisen<br/> sekä jatko-opintoihin ja työelämään siirtymisen tueksi opiskelija laatii itselleen<br/> henkilökohtaisen opintosuunnitelman.<br/> Opiskelijalle järjestetään mahdollisuuksia yksilöllisiin opintoja koskeviin valintoihin niin, että hän voi hyödyntää korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten opetustarjontaa kotimaassa ja kansainvälisesti.<br/> Lukio-opinnoissa hyödynnetään monipuolisesti opiskeluympäristöjä, jotka lisäävät jatko-opintojen sekä yritys- ja työelämän tuntemusta, tukevat opiskelijan<br/> opiskelumotivaatiota sekä auttavat häntä löytämään omat vahvuutensa (valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksesta 810/2018, 4 §).<br/> Koulutuksen järjestäjän on tunnustettava myös muualla hankittu opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöjä vastaava osaaminen (lukiolaki 714/2018, 27 §).<br/> Oppilaitoksen opintotarjontaa suunniteltaessa voidaan opintojaksoihin yhdistää kansainvälisyys- ja työelämäosaamisen osioita sekä korkeakouluopintoihin<br/> tutustumista. Paikallisessa opetussuunnitelmassa konkretisoidaan yhteistyön<br/> tavoitteet ja muodot sekä päätetään yhteistyötahoista. Jatko-opinto-, työelämäja kansainvälisyysvalmiuksia vahvistetaan oppilaitoksen toimintakulttuurissa,<br/> laaja-alaisen osaamisen toteutuksissa ja kaikkien oppiaineiden opinnoissa.<br/> <br/> <b>KORKEAKOULUYHTEISTYÖ </b><br/> Lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa korkeakoulututkintoon johtavat<br/> opinnot yliopistossa tai ammattikorkeakoulussa. (Lukiolaki 714/2018, 2 § 1 mom.)<br/> Osa lukiokoulutuksen oppimäärän opinnoista on järjestettävä yhteistyössä yhden tai<br/> useamman korkeakoulun kanssa. (Lukiolaki 714/2018, 13 § 3 mom.)<br/> Lukio-opetus ja muu toiminta järjestetään siten, että opiskelijoilla on monipuoliset mahdollisuudet saada tietoa ja kokemuksia korkeakouluopiskelusta. Keskeisenä tavoitteena on sujuvoittaa opiskelijan siirtymistä lukiosta korkea-asteen<br/> opintoihin ja edelleen työelämään.<br/> Korkeakouluopintoja ja niihin liittyviä valmiuksia kytketään sekä laaja-alaiseen osaamiseen että eri oppiaineiden tavoitteisiin ja sisältöihin. Oppilaitoksen<br/> ohjaustoiminta yhteistyössä eri oppiaineiden opetuksen kanssa motivoi opiskelijaa tutustumaan korkeakoulujen ja muiden oppilaitosten opintotarjontaan<br/> sekä niiden kautta avautuviin elämänvalintoihin ja työ- ja uramahdollisuuksiin.<br/> Ohjaustoiminta tukee myös konkreettisesti opiskelijan jatko-opintosuunnitelman<br/> laatimista. Korkeakouluopintoihin tutustumiseen tähtäävät ja korkeakouluissa<br/> suoritettavat opinnot sisällytetään osaksi opiskelijan henkilökohtaista opintosuunnitelmaa.<br/> Opiskelijaa kannustetaan tutustumaan korkeakoulujen tarjontaan ennakkoluulottomasti, ilman sukupuolittuneita tai muita ennakkoasenteita. Opiskelijaa ohjataan<br/> valmistautumaan jatkuvaan oppimiseen ja hankkimaan monipuolisia valmiuksia, joita tarvitaan erilaisissa korkeakouluopinnoissa ja työelämän eri aloilla.<br/> Oppilaitoksessa tutustutaan kansainvälisiin jatko-opinto- ja uranäkymiin. Yleissivistyksen, kulttuurien tuntemuksen ja kielitaidon merkitystä tuodaan esille<br/> edellytyksinä korkeakouluopinnoissa ja työelämässä menestymiselle. Korkeakouluopintoihin valmistautumisessa korostuvat laaja-alaisen osaamisen alueista<br/> monitieteinen ja luova osaaminen, vuorovaikutusosaaminen sekä globaali- ja<br/> kulttuuriosaaminen. Korkeakouluopintoihin tutustumisen konkreettiset muodot<br/> päätetään paikallisella tasolla. <br/> <br/> <b>TYÖELÄMÄVALMIUDET </b><br/> Oppimäärän mukainen opetus on järjestettävä siten, että opiskelijalla on mahdollisuus<br/> kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. (Lukiolaki 714/2018, 13 § 3 mom.)<br/> Lukio-opetus ja muu toiminta järjestetään siten, että opiskelijoilla on yhtäläiset<br/> ja monipuoliset mahdollisuudet saada tietoa työelämän tarjoamista mahdollisuuksista ja kehityssuunnista oman tulevaisuutensa ja jatko-opintojensa hahmottamiseen. Opiskelijaa rohkaistaan myös tutustumaan työelämän tarjoamiin<br/> kansainvälisiin ja globaaleihin näkymiin. Opiskelija tutustuu uusiin työn, yrittäjyyden ja taloudellisen toimeliaisuuden muotoihin muodostaakseen käsityksen siitä,<br/> millaista osaamista jatkuvasti muuttuva työelämä häneltä edellyttää. Opiskelijalle tarjotaan oppimiskokemuksia, jotka kannustavat ennakkoluulottomuuteen,<br/> aloitteellisuuteen, yrittäjämäiseen toimintaan, yhteistyöhön, vastuullisuuteen<br/> sekä rakentavaan ongelmanratkaisuun kestävän tulevaisuuden periaatteiden<br/> mukaisesti.<br/> Opiskelijaa kannustetaan toimimaan luovasti, eettisesti kestävästi ja rohkeasti<br/> nopeasti muuttuvissa toimintaympäristöissä, työelämässä ja muissa elämäntilanteissa sekä tarttumaan erilaisiin mahdollisuuksiin. Häntä ohjataan tiedostamaan ja dokumentoimaan opintoihin ja työhön liittyviä kiinnostuksen kohteitaan,<br/> vahvuuksiaan ja osaamistaan. Oppilaitos luo edellytykset sille, että opiskelijat<br/> jakavat ja reflektoivat työelämään ja yrittäjyyteen liittyviä teemoja ja osaamistaan<br/> aktiivisesti, ennakkoluulottomasti ja järjestelmällisesti.<br/> Opiskelijan yrittäjyys- ja työelämävalmiuksia syvennetään eri oppiaineissa osana<br/> opintojaksoja ja opiskelujen ohjausta sekä muissa oppilaitoksen toiminnoissa<br/> kehittämällä erityisesti monipuolisia oppilaitoksen ja työelämän sekä oppilaitoksen, yritysten ja kolmannen sektorin välisiä yhteistyömuotoja. Oppiaineet ja<br/> laaja-alainen osaaminen sekä opintoihin hyväksi luettava oppilaitoksen ulkopuolinen toiminta avaavat näkymiä merkitykselliseen elämään, jossa työ on yhtenä<br/> keskeisenä osana.<br/> Työelämään valmentautumisessa korostuvat laaja-alaisen osaamisen alueista<br/> vuorovaikutusosaaminen, monitieteinen ja luova osaaminen, yhteiskunnallinen<br/> osaaminen sekä eettisyys ja ympäristöosaaminen. Näiden osana tai lisäksi painottuvat elämänhallinnan taidot, yhteistyö- ja tiimitaidot, kieli- ja kulttuuritaidot,<br/> motivoituminen uuden oppimiseen, joustavuus, kyky arvioida ja kehittää omaa<br/> osaamistaan sekä ymmärrys työelämään vaikuttavien muutosten vaikutuksesta<br/> oman osaamisen kehittämiselle.<br/> Oppilaitos linjaa paikallisessa opetussuunnitelmassa yhteistyöstään työelämän, kuten yritysmaailman, julkisen sektorin ja kolmannen sektorin edustajien<br/> kanssa.<br/> <br/> <b>KANSAINVÄLINEN OSAAMINEN</b><br/> Oppimäärän mukainen opetus on järjestettävä siten, että opiskelijalla on mahdollisuus<br/> kehittää kansainvälistä osaamistaan sekä työelämä- ja yrittäjyysosaamistaan. (Lukiolaki 714/2018, 13 § 3 mom.)<br/> Lukiokoulutuksen kansainvälisyys rikastaa opiskelijan kokemusmaailmaa, avartaa<br/> maailmankuvaa sekä vahvistaa valmiuksia eettisesti kestävään toimintaan globalisoituneessa haasteiden ja mahdollisuuksien maailmassa. Osaamisen kehittämisessä otetaan huomioon YK:n kestävän kehityksen ohjelma Agenda 2030 ja erityisesti sen tavoite 4.7, jossa kuvataan globaalikansalaisuuden piirteitä.<br/> Opiskelijan kansainvälistä osaamista kartutetaan eri oppiaineiden, niiden välisen<br/> yhteistyön sekä laaja-alaisen osaamisen kautta. Huomiota kiinnitetään oppilaitoksen ja koulutuksen järjestäjän monipuoliseen kieliohjelmaan ja sen ratkaisuihin sekä kulttuurien tuntemuksen syventämiseen.<br/> Oppilaitoksen opintotarjontaa suunniteltaessa voidaan yhdistää kansainvälisen ja<br/> työelämäosaamisen elementtejä sekä korkeakouluopintoihin tutustumista. Opiskelijaa ohjataan vahvistamaan kansainvälistä osaamistaan hyödyntämällä lukion<br/> toimintaympäristön kansainvälisyyttä, virtuaalisen kansainvälisyyden mahdollisuuksia, oppilaitoksen tarjoamia tai omaehtoisia vaihto-ohjelmia, tutustumis- ja<br/> opiskelujaksoja ulkomailla sekä muita kansainvälisen yhteistyön muotoja.<br/> Kansainvälistä osaamista vahvistavat laaja-alaisen osaamisen alueista erityisesti<br/> vuorovaikutusosaaminen, yhteiskunnallinen osaaminen sekä globaali- ja kulttuuriosaaminen. Näiden osana tai lisäksi painottuvat globaalikansalaisen asenne,<br/> kulttuuriset ja kielitaidot, yhteistyö- ja tiimitaidot sekä avoin kiinnostus uusien<br/> ulottuvuuksien ja mahdollisuuksien kohtaamiseen ja elinikäiseen oppimiseen.<br/> Kansainvälisen osaamisen painotukset ja oppilaitoksen kansainvälisen toiminnan<br/> muodot päätetään paikallisella tasolla. 2021-02-18T10:28:17+02:00