https://peda.net/id/b6fcacb03ca 2018-04-10T12:58:27+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/6f58ef7e5a7 2018-05-28T16:28:29+03:00 <span class="editor underline"><b>KPL 18 TALOUDEN HÄIRIÖ - SUHDANNEVAIHTELU</b></span><br/> <ul> <li>Suomessa suhdannevaihtelujen taustalla erityisesti viennin vaihtelut</li> <li>Jos vienti vähenee, valtio yrittää ylläpitää kotimaista kysyntää </li> <li>Kerroinvaikutus kuvaa sitä vaikutusta, jonka jokin talouden muutos aiheuttaa kansantaloudelle <ul> <li>Kerroinvaikutus näkyy myös paikallisella tasolla</li> </ul> </li> </ul> <span class="editor underline"><b>KPL 19 TALOUDEN HÄIRIÖT - INFLAATIO JA DEFLAATIO, s.135<br/> </b></span><b>Inflaatio</b><br/> <ul> <li>Hinnat nousevat, rahan arvo heikkenee </li> <li>Kuluttajahintaideksi, EU:n yhdenmukainen kuluttajahintaindeksi</li> <li>Kysyntäinflaatio: kysynnän kasvu nostaa hintoja</li> <li>Kustannusinflaatio: tuotteen valmistaminen kallistuu</li> <li>Odotusinflaatio, esim. asunnot</li> <li>Monetaarinen inflaatio: liikaa rahaa kansantaloudessa</li> </ul> <b>Inflaation kielteiset vaikutukset</b><br/> <ul> <li>Kysyntä heikkenee</li> <li>Hintakilpailu heikkenee, vienti vähenee, työttömyys</li> <li>Säästöjen arvo pienenee</li> <li>Velkojen arvo suhteessa palkkoihin pienenee ja asuntojen arvo nousee, mutta myös korot nousevat</li> <li>Lisää ihmisten eriarvoisuutta, kurittaa eniten köyhiä </li> <li>Varallisuusmuotojen arvonmuutokset erilaisia</li> <li>Epävarmuus kasvaa, tulevaisuuden suunnittelu vaikeutuu</li> <li>Hyperinflaatiossa talouden sekasorto</li> <li>Maltillisen (n. 2%) inflaation hyödyt <ul> <li>Ostopäätöksiä ei siirretä --&gt; talouskasvu</li> <li>Ennustettava hintojen kehitys</li> </ul> </li> </ul> <b>Deflaatio - miksi hintojen lasku ei ole hyvä asia?</b><br/> <ul> <li>Hinnat laskevat, rahan ostovoima kasvaa</li> <li>Odotukset jatkuvasta hintojen laskusta --&gt; kulutus pienenee</li> <li>Yritykset vaikeuksiin, työtömyys ja verotulojen lasku --&gt; kansantalous pysähtyy, esim. Japani 1990-l</li> <li>Erityisesti laskukauden ilmiö</li> <li>Vuoden 2015 alussa euroalue lievään deflaatioon, taustalla öljyn hinnan lasku</li> <li>--&gt; EKP aloitti massiivisen arvopapereiden osto-ohjelman, tavoitteena inflaation kiihdyttäminen</li> </ul> <span class="editor underline"><b>KPL 20 TALOUDEN HÄIRIÖ - TYÖTTÖMYYS, s. 141</b></span><br/> <ul> <li><b>Työttömyysaste:</b> kuinka suuri osuus työikäisistä (15-74v.), työvoimaan (työlliset + työttömät työnhakijat) kuuluvista työttömänä</li> <li>Pitkäaikais-, nuoriso- ja luonnollinen työttömyys</li> <li>Työttömyydellä monia ikäviä seurauksia yhteiskunnalle ja yksilölle</li> <li><b>Työllisyysaste:</b> työllisten osuus työikäisistä (15-64v)</li> <li>Alhaisen työllisyysasteen seurauksia julkisen talouden ongelmat, <b>taloudellinen huoltosuhde</b> heikentyy</li> <li>Laskusuhdanteessa suhdannetyöttömyys, lomautukset</li> <li><b>Rakennetyöttömyys</b>: työvoiman koulutustaso ei vastaa työelämän vaatimuksia tai tuotantoa siirretään muualle</li> <li>Kausityöttömyys aloilla, joilla työmäärä vaihtelee esim. vuodenaikojen mukaan</li> <li>Kitkatyöttömyys työpaikan vaihdon tai pätkätyön vuoksi</li> <li>Piilotyöttömyys</li> </ul> <b>Työvoimapula - tulevaisuuden haaste</b><br/> <ul> <li>Suurten ikäluokkien eläköityminen ei ole johtanut yleiseen työvoimapulaan</li> <li>Estää kansantaloutta toimimasta tehokkaasti</li> <li>Estää peruspalvelujen toteuttamista</li> <li>Ratkaisuna automatisointi ja tehostaminen, uudelleenkoulutus, työperäinen maahanmuutto, muuttoavustukset jne. </li> </ul> <span class="editor underline"><b>KPL 21 AINOAA OIKEAA TALOUSPOLITIIKKAA ETSIMÄSSÄ, s. 148<br/> </b></span><b>Talouspolitiikasta on erilaisia näkemyksiä</b><span class="editor underline"><b><br/> </b></span> <ul> <li>Talouspolitiikan tavoite kansalaisten hyvinvointi <ul> <li>Hintojen nousun hillitseminen</li> <li>Alhainen työttömyys</li> <li>Kansantalouden velkantumisen estäminen</li> <li>Köyhyyden torjuminen</li> <li>Kestävä kehitys</li> </ul> </li> <li>Kompromissien tekoa</li> <li>Toimijoita Suomen hallitus, kunnat, EKP, työmarkkinajärjestöt, virkamiehet, eduskunta</li> <li>Puolueilla, etujärjestöillä ja asiantuntijoilla erilaiset arvot ja näkemykset talouspolitiikasta</li> <li>Hallitusohjelma ja hallituksen budjettiesitys ohjaavat taloutta. </li> </ul> <b>Asiantuntijako oikeassa?</b><br/> <ul> <li>Taloustieteilijöiden merkitys politiikassa on vahvistunut</li> <li>Asiantuntijoiden näkemykset oikeasta talouspolitiikasta vaihtelevst <ul> <li>Syy-seuraussuhteet ovat monimutkaisia</li> <li>Asiat ovat jatkuvassa muutoksessa</li> </ul> </li> <li>Politiikassa käytetään hyväsi samoin ajattelevien asiantuntijoiden näkemyksiä </li> <li>Tulevaisuuden ennustaminen vaikeaa</li> </ul> <b>Talouspolitiikan rajoitteet</b><br/> <ul> <li>Rakenteellisten ongelmien, esim. velkaantumisen korjaaminen on hidasta</li> <li>Käytettävissä olevat resurssit ohjaavat taloutta</li> <li>Päätöksillä ei aina toivottua vaikutusta</li> <li>Kansainväliset taloussuhdanteet ja pääoman liikkeet vaikuttavat suuresti</li> <li>EU asettanut rajoitteita euromaiden finanssipolitiikalle</li> </ul> <span class="editor underline"><b>KPL 22 TAVOITTEENA TALOUDEN HÄIRIÖIDEN EHKÄISY JA KORJAAMINEN, s. 152</b></span><br/> <b>Talouspolitiikkaan kuuluvat:</b><br/> Finanssipolitiikka<br/> Rahapolitiikka<br/> Tulopolitiikka<br/> (Valuuttakurssipolitiikka)<br/> <br/> <b>Finanssipolitiikka - valtion rahakirstu tasoittaa suhdanteita</b><br/> <ul> <li>Noususuhdanteessa valtio <ul> <li>Vähentää menojaan --&gt; kokonaiskysynnän kasvu hidastuu</li> <li>Kiristää verotusta</li> <li>Poliittisista syistä ja kansainvälisen kilpailun vuoksi vaikeaa</li> </ul> </li> <li>Laskusuhdanteessa <ul> <li>Verotusta kevennetään, vaikutus epävarma</li> <li>Lisätään investointeja</li> <li>Vaikeaa ajoittaa oikein, aikatauluun ei aina voida vaikuttaa</li> </ul> </li> <li>Osittain automaattista: progressiivinen verotus, tulonsiirrot laskusuhdanteessa</li> <li>Julkisilla investoinneilla kerroinvaikutus, taloustieteilijät erimielisiä elvytyksen merkityksestä </li> </ul> <b>Rahapolitiikka - korolla on väliä</b><br/> <ul> <li>EKP nostaa tai laskee korkoja suhdanteiden mukaan</li> <li>Korko vaikuttaa myös euron ulkoiseen arvoon --&gt; ulkomaankauppa --&gt; inflaatio</li> </ul> <b>Keynesiläinen ja monetaristi tappelivat - kumpi voitti?</b><br/> <ul> <li>Taloustieteen koulukunnat erimielisiä mm. julkisen vallan roolista ja finanssi- ja rahapolitiikan merkityksestä </li> <li>Klassinen liberalismi 1900-l avulla <ul> <li>Julkisen vallan rooli taloudessa pieni</li> <li>Julkisen vallan ei tule puuttua markkinoiden toimintaan</li> </ul> </li> <li>Keynesiläisyys toisen MS:n jälkeen --&gt; 1970-l  <ul> <li>Valtion lievennettävä taloussuhdanteita aktiivisen finanssipolitiikan avulla</li> <li>Työttömyyden torjunta tärkeintä </li> </ul> </li> <li>Uusliberalismi 1980-l  <ul> <li>Vapaa markkinatalous, verojen ja tulonsiirtojen alentaminen</li> </ul> </li> <li>Monetarismi 1970-l <ul> <li>Rahapolitiikka tärkeä taloussuhdanteiden säätelyssä</li> <li>Markkinavoimien vapaus</li> <li>Inflaatio pahin uhka</li> <li>Palkkatason määrittää työn kysyntä ja tarjonta</li> </ul> </li> <li>Vuoden 2008 finanssikriisin myötä käyttöön sekä keynesiläiset että monetaristiset keinot</li> </ul> 2018-05-18T10:59:48+03:00 https://peda.net/id/4ab85b2a49e 2018-05-04T10:57:26+03:00 <span class="editor underline"><b>KPL 9 JULKINEN TALOUS, s. 70</b></span><br/> <b>Mitä julkinen talous on?</b><br/> <ul> <li>Infrastruktuuri, lainsäädäntö, tulonsiirrot, palvelut</li> <li>Valtio, kunnat, kuntayhtymät ja julkiset sosiaaliturvarahastot</li> </ul> <b>Valtion talous</b><br/> <ul> <li>Budjetista päättää eduskunta</li> <li>Yli- tai alijäämä muodostuu tulojen ja menojen erotuksesta</li> </ul> <b>Kuntien tulot ja menot</b><br/> <ul> <li>Tuotoista pääosa kunnallis- ja kiinteistöverosta</li> <li>Menot etupäässä läkisääteisiin peruspalveluihin</li> <li>Kuntien keskimääräiset tulot ja menot, ks. s. 75</li> <li>Verotulojen tasausjärjestelmä </li> <li>Monet kunnat perustaneet kuntayhtymiä palvelujen tuottamista varten</li> </ul> <b>Julkisia vai yksityisiä palveluita?</b><br/> <ul> <li>Suurta julkista taloutta ovat puolustaneet vasemmistopuolueet ja ammattijärjestöt</li> <li>Hyödyt: yhteiskuntarauha, tasa-arvo, palveluja myös syrjäseuduilla</li> <li>Oikeistopuolueet ja työnantajat ovat halunneet pienentää julkisen talouden menoja</li> <li>Julkinen talous on velkaantunut, korkea veroaste on rasite, yksityiset yritykset toimisivat tehokkaammin</li> </ul> <b>Onko järkeää, että valtio ja kunnat myyvät omaisuuttaan?</b><br/> <ul> <li>Myynti tai muuttaminen osakeyhtiöiksi, esim. Fortum ja Finnair</li> <li>Puolesta: <ul> <li>Rahaa julkisen talouden toimintaan ja velkojen maksuun </li> <li>Mahdollisuus saada rahoitusta yrityksille</li> <li>Yksityisiä yrityksiä pidetty tehokkaampina ja enemmän voittoa tuottavina, kilpailu parantuu</li> </ul> </li> <li>Vastaan: <ul> <li>Yritykset nostavat hintoja herkemmin --&gt; kuluttajat kärsivät</li> <li>Myynnin jälkeen ei tuota enää muuta kuin verotuloja</li> <li>Kriisitilanteissa voi tulla ongelmia</li> </ul> </li> </ul> <span class="editor underline"><b>KPL 10 VEROT - YHTEISKUNNAN SELKÄRANKA, s. 77</b></span><br/> <b>Verotus herättää tunteita</b><br/> <ul> <li>Hyvä verojärjestelmä oikeudenmukainen, laaja veropohja, selkeä ja yksinkertainen</li> <li>Suomen kokonaisveroaste korkeampi kuin läntisissä teollisuusmaissa keskimäärin </li> <li>Liian korkea verotus ehkäisee taloudellista toimeliaisuutta <ul> <li>Marginaalivero lisätuloista</li> <li>Kannustinluokussa käteen jäävä tulo di nouse tulojen noustessa</li> <li>Nostaa paljjakuluja, vähentää kaupankäyntiä ja yrittäjyyttä</li> </ul> </li> <li>Alhaisempi verotus kannustaa kuluttamiseen ja työntekoon <ul> <li>Verojen alentamisen vaikutus epävarma</li> <li>Keskustelussa työ- ja pääomatulot usein vastakkain</li> </ul> </li> </ul> <b>Veronmaksaja - opi perusasiat!</b><br/> <ul> <li>työnantaja pidättää palkansaajilta verot ja muut maksut suoraan palkasta</li> <li>veroehdotukset palautetaan toukokuussa</li> <li>lopullinen päätös edellisen vuoden verotuksesta syksyllä</li> <li>palautukset tai jälkiverot maksetaan vuodenvaihteessa</li> </ul> <b>Verotuksen tulevaisuuden haasteet</b><br/> <ul> <li>Kansainvälinen verokilpailu</li> <li>Samaan aikaan kasvavat menot ja hidas talouskasvu <ul> <li>Julkisen talouden rahoitusvaje</li> <li>paineet kulutusverojen kiristämiseen, veropohjan laajentamiseen ja verotuksen käyttöön ympäristön suojelussa</li> </ul> </li> </ul> <span class="editor underline"><b>KPL 11 JULKISEN TALOUDEN VAIKEUDET, s. 89</b></span><br/> <b>Itkua ja parkua kestävyysvajeesta</b><br/> <ul> <li>Valtion ja kuntien menot pitkällä aikavälillä suuremmat kuin tulot</li> <li>Julkisen talouden menot lisääntyvät väestön ikääntymisen vuoksi</li> <li>Jos talouskasvu jää alhaiseksi, valtio ja kunnat velkaantuvat</li> <li>Kestävyysvajeen hoitokeinoja <ul> <li>Lisävelka</li> <li>Verotuksen kiristäminen</li> <li>Säästöt</li> <li>Rakenneuudistukset, esim. työurien pidentäminen ja kuntien tuottavuuden parantaminen</li> </ul> </li> </ul> <b>Julkisen talouden velka on kasvanut</b><br/> <ul> <li>Velanotolla voidaan lisätä kokonaiskysyntää esim. laskusuhdanteessa, mutta maksu siirrtetään eteenpäin</li> <li>Lainojen lyhennykset ja korot rasittavat julkista taloutta </li> <li>Lainan antajia toiset valtiot, kv. lainamarkkinat, kansalaiset</li> <li>Euromailla kasvu - ja vakaussopimus (3%/60%/bkt) ja finanssipoliittinen sopimus</li> <li>Suomi velkaantunut 1990-luvun laman ja 2008 alkaneen finanssikriisin seurauksena </li> <li>Huolestuttavaa on valtionvelan kasvuvauhti, myös kunnat velkaantuneet</li> <li>Valtion velka ei ongelma, jos velan suhde bkt:een siedettävä ja korot alhaiset</li> </ul> 2018-04-27T10:04:56+03:00 https://peda.net/id/fdd4226442f 2018-04-18T14:38:19+03:00 <span class="editor underline"><b>KPL 5 HINTA MÄÄRÄYTYY MARKKINOILLA, s. 40</b></span><br/> <ul> <li>Markkinat tarkoittavat eri hyödykkeiden ostoa ja myyntiä</li> <li>Hyödyke-, tuotannontekijä-, raaka-aine- ja rahamarkkinat</li> <li>Hinta muodostuu kysynnän ja tarjonna perusteella, ks. käyrät s. 41 --&gt; tasapainohinta l. markkinahinta</li> <li>Kysyntään vaikuttaa myös hyödykkeen tarkoitus</li> <li>Myyjien kautta hintaan vaikuttavat: <ul> <li>Tuotantokustannukset</li> <li>Voitontavoittelu</li> <li>Kilpailutilanne</li> </ul> </li> </ul> <br/> <br/> 2018-04-18T14:38:19+03:00 https://peda.net/id/ddd6e4a43ee 2018-04-18T14:24:04+03:00 <span class="editor underline"><b>KPL 2 TALOUSKASVUN ONNI JA KIROUS, s. 16</b></span><br/> <b>Talouskasvu nostaa elintasoa</b><br/> <ul> <li>Talouskasvu: tavaroita ja palveluja tuotetaan aiempaa enemmän</li> <li>Talouskasvun myönteiset vaikutukset esim: <ul> <li>Elintason nousu</li> <li>Yritykset menestyvät --&gt; työllisyys, palkankorotukset</li> <li>Verotulot kasvavat, tulonsiirtojen tarve vähenee</li> <li>Ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa ja yhteiskuntarauhaa</li> </ul> </li> <li>Nopean talouskasvun kielteiset vaikutukset esim: <ul> <li>Tuloerojen kasvu, hinnat nousevat</li> <li>Talous voi kasvaa epätasaisesti eri alueilla --&gt; väki pakkautuu kasvukeskuksiin, pula palveluista, asuntojen hintojen nousu, ruuhkat. </li> </ul> </li> <li>Kielteisiä vaikutuksia talouskasvun hidastumisesta esim: <ul> <li>Verotuloja ei kerry tarpeeksi --&gt; esim. leikkaukset hyvinvointipaveluihin ja tulonsiirtoihin</li> <li>Joidenkin ihmisten elintaso saattaa laskea</li> <li>Tyytymättömyys voi johtaa levottomuuksiin</li> </ul> </li> </ul> <b>Tuottavuus - tie talouskasvuun</b><br/> <ul> <li>Tuotantoa voidaan kasvattaa työn määrää lisäämällä</li> <li>Länsimaiden elintason nousu on perustunut tuottavuuden kasvuun</li> <li>Tuottavuus = tuotannon määrä työntekijää kohti vuodessa</li> </ul> <b>Miten työn tuottavuus paranee?</b><br/> <ul> <li>Uudet innovaatiot, esim. höyry, sähkö ja tieto- ja viestintäteknologia</li> <li>Investoinnit</li> <li>Työn uudelleenorganisointi</li> <li>Raaka-aineiden käytön tehostaminen</li> <li>Keskittyminen ydinosaamiseen</li> </ul> <b>Työntekijät vaikuttavat tuottavuuteen</b><br/> <ul> <li>Koulutuksen kehittäminen</li> <li>Työntekijöiden motivoiminen</li> <li>Sama tuotantomäärä, mutta vähennetään työntekijöitä</li> <li>Talouskasvun oltava n. 2-3%, jotta työttömyys ei kasvaisi</li> </ul> <b>Miten yhdistää talouskasvu ja ympäristön edut?</b><br/> <ul> <li>Talouskasvun kielteiset vaikutukset ympäristöön --&gt; ilmansaasteet, luonnonvarojen kuluminen, jätteet</li> <li>Länsimaiden ihmisten ekologinen jalanjälki on suuri</li> <li>Ratkaisuja: <ul> <li>uusi teknologia</li> <li>palveluiden tuottaminen</li> <li>tietotekniikan kehitys</li> <li>yritysten toiminnan kehittäminen ympäristöystävälliseen suuntaa (<span class="editor underline">Pilakuva s. 21</span> viherpesusta)</li> <li>ympäristöystävällisten hyödykkeiden suosiminen</li> <li>verotus, rahalliset kannustimet, lainsäädäntö, sopimukset</li> </ul> </li> </ul> 2018-04-13T10:47:07+03:00