Ristiretkien seikkailut, taistelut ja tulokset

2016-04-03T17:25:21+03:00

1. Ristiretki 1099
viiden viikon piirityksen jälkeen ristiritarit valloittivat Jerusalemin. Seuraavina päivinä he tappoivat suuren osan kaupungin muslimeista ja juutalaisista. Jerusalemin patriarkaksi eli kirkon päämieheksi nimitettin Arnulf Choqueslainen, joka ryhtyi ankarasti vainoamaan vääräuskoisten lisäksi myös muiden kristillisten kirkkokuntien edustajia. Seuraavat melkein sata vuotta kristityt pitivät Jerusalemia hallussaan.

2. Ristiretki 1145
Syksyllä 1145 Pyhältä maalta palanneet pyhiinvaeltajat toivat paaville uutisia, joiden mukaan islaminuskoiset olivat vallanneet kristittyjä alueita. Paavi päätti oitis järjestää uuden ristiretken. Ristiretki epäonnistui ja 1187 islaminuskoiset valtasivat Jerusalemin.

3. Ristiretki 1187–1192
Jerusalemin menetyksen jälkeen uudeksi paaviksi valittu Gregoriuos päätti uudesta ristiretkestä. Mukana oli muun muassa Englannin kuningas Rikhard I Leijonamieli. Rikhard järjesti verilöylyn, jossa kristityt murhasivat 2 700 islaminuskoista vankia. Kristityt eivät onnistuneet valloittamaan Jerusalemia, mutta saivat pyhiinvaeltajille luvan käydä siellä.

4. Ristiretki 1202–1204
Bysantti pyysi apua ja ristiretkeläiset lähtivät rahapulasta huolimatta matkaan. Bysantti prinssi ei voinutkaan maksaa ristiretkeläisille lupaansa palkkaa, joten he rupesivat ryöstelemään Konstantinopolia. Paavi keskeytti neljännen ristiretken.

5. Ristiretki 1213–1221
Ristiretkeläiset riitautuivat Egyptin sulttaanin kanssa ja lähtivät Kairoon kukistamaan häntä, vaikka hän oli luvannut Jerusalemin ristiretkeläisille jos he luopuisivat hallitsemastaan Damiettan kaupungista.
Ristiretkeläiset juuttuivat mutaan, hävisivät sodan ja joutuivat luopumaan Egyptistä.

6. Ristiretki 1228–1229
Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan keisari Fredrik II oli poikkeuksellinen ristiretkeläinen, sillä hän pyrki välttämään sotaa muslimien kanssa ja käytti mieluummin diplomatiaa. Kun keisari lähestyi sotilaineen Jerusalemia, sulttaani al-Kamil luovutti kaupungin hänelle neuvottelujen jälkeen.

7. Ristiretki 1248–1254
Kristittyjen valtakausi Jerusalemissa kesti vain 15 vuotta, sillä vuonna 1244 turkkilaiset mamelukit valloittivat Pyhän kaupungin. Pyhästä maasta ei neuvoteltu ja uusi sulttaani päihitti ristiretkeläise

8. Ristiretki 1270
Muslimit olivat vallanneet kristityiltä Egyptissä paljon alueita ja niin oli uuden ristiretken aika. Sotajoukot joivat Ranskan kuningas Ludvig IX mukanaan saastunutta vettä ja osa sotilaista (ja kuningas) kuolivat ja joukko palasi tyhjin käsin takaisin.

9. Ristiretki 1271-1272
Englannin prinsdi Edvard kuuli kristittyjen vallassa pitämän Tripolin olevan uhattuna ja lähti taisteluun. Hän onnistuikin pitämään Tripolin ja hankkimaan liitolaisia Egyptib hyökkäystä varten. Hänen isänsä kuitenkin kuoli ja hänen piti palata kotiin. Kristittyjen valtakausi Pyhällä maalla oli ohi kun tärkeät kaupungit menetettiin. (Antiokia 1268, Tripoli 1289 ja Akko 1291)

Ristiretket

2016-04-03T18:08:50+03:00

RISTIRETKET TIIVISTETTYNÄ

Ristiretket olivat paavin hyväksymiä, uskonnollisesti motivoituja sotaretkiä. Niitä tehtiin keskiajalla useampaan eri kertaan Aluksi tarkoitus oli vallata Jerusalem takaisin kristittyjen hallintaan, minkä vuoksi ensimmäiset ristiretket kohdistuivat islaminuskoisia vastaan. Ristiretkien kohteena olivat Lähi-Itä ja Egypti.

Vuonna 1095 Bysantin keisari Aleksios I Komnenos pyysi apua paavi Urbanus II:lta seldzukkeja vastaan. Urbanus innostui tästä ja alkoi saarnata ristiretkeä Jerusalemin vapauttamiseksi. Ristiretkiaate voidaan katsoa alkaneen vuonna 1095 Paavi Urbanus II:n Clermontin kirkolliskokouksessa pitämän saarnan seurauksena. Paavi "antoi Jumalan hänelle suomalla vallalla kaikkien ristiretkissä menehtyneiden synnit anteeksi", kuten paavi Urbanus II kirkolliskokouksessa sanoi ja lupasi myös jokaiselle taistelussa kuolleelle kristitylle ikuisen autuuden.

Paavi ja keisari

2016-04-03T17:56:29+03:00

PAAVI PYHÄ LEO KRUUNAA KAARLE SUUREN KEISARIKSI JA SITOO KIRKON KIINNI MAALLISIIN VALTARAKENTEISIIN.