16. Keskiaika ja katolinen kirkko Suomessa

Tutustu tarkemmin Turun tuomiokirkkoon

2022-04-14T09:34:45+03:00

TURUN TUOMIOKIRKKO

Pohdi näitä, kun olet lukenut koealueen huolellisesti läpi.

2022-04-14T10:19:11+03:00

Pohdi näitä kysymyksiä, kun olet lukenut huolellisesti koealueen läpi.

Milloin Suomessa oli keskiaika?
Miksi ei oikeasti voida tuona aikana puhua virallisesti Suomesta?
Suomalaiset eivät olleet keskiajalla yhtenäinen kansa. Selitä mitä tällä tarkoitetaan.
Mistä ihmiset saivat toimeentulonsa keskiajalla?
Miksi suomalaisille oli suotuisampaa tuona aikana olla Ruotsin vallan eikä Venäjän vallan alla?
Miten Ruotsin kuningas ja hänen nimittämänsä kartanon herra liittyvät tavallisen suomalaisen elämään keskiajalla?
Mistä kristinusko tuli Suomeen?
Ketkä toivat tarinan mukaan kristinuskon Suomeen?
Mitä erityistä tässä ristiretkessä oli?
Kerro viidellä virkkeellä tärkeimmistä uskonnollisista paikoista keskiajan Suomessa.

Ristimäki Koroistenniemi Kuusiston linna Turun tuomiokirkko

11. Merkitse onko väittämä oikein vai väärin.

Väittämä	oikein	väärin
Kristinusko, joka tuli Suomeen oli katolinen usko.
Kristinusko levisi saman tien koko Suomen alueelle.
Papit pitivät huolta uskon kertomisesta ihmisille.
Keskiajan katolinen kirkko yhdisti lopulta hajanaista kansaa.
Katolinen usko oli tärkeä osa keskiajan ihmisten elämää.
Ihmiset pohtivat paljon omaa uskon elämäänsä.
Kirkon opetukset opittiin kuuntelemalla ja kirkkomaalauksia katsomalla.
Kirkon opetus elämästä taivaassa toi lohtua ihmisten elämään.
Kiirastuli ja helvetti pelottivat ihmisiä.
Taivaspaikkaa pystyi varmistaa vain hyvillä teoilla.
Pyhimyksiä eli keskiajalla ihmisten keskuudessa.
Pyhimykset olivat erityisen hyviä ihmisiä.
Kirkkorakennuksilla ja valtioilla on (ja oli) nimikkopyhimyksiä.
Pyhäinjäännöksillä ei ole ollut merkitystä keskiajan ihmisille.

12. Valitse edellisen tehtävän väittämistä kolme, joita kommentoit tarkemmin.

Tuntimuistiinpanot

2022-08-09T18:52:48+03:00

: keski1.png
: keski2.png
: keski3.png
: keski4.png
: keski5.png
: keski6.png
: keski7.png
: keski8.png
: kesk9.png
: kesk9.png
: keski81.png
: keski82.png
: keski83.png
: keski84.png
: keski85.png
: keski86.png
: keski87.png
: keski88.png
: keski89.png
: keski90.png
: keski91.png
: keski92.png
: keski93.png
: keski94.png
: kirkko.png

Uskonto yhdisti läntisen Euroopan

2022-04-13T10:33:35+03:00

- uskonnon merkitys arjessa on erittäin suuri

- arjen rutiinit muodostuivat jumalanpalvelusten ja kirkon pyhien toimitusten ympärille

- kirkon opetukset kertoivat, mikä oli oikein ja väärin

- uskonnon ajatukset ulottuivat myös koulutukseen, tieteeseen, taiteeseen ja tapoihin

- luostareilla oli suuri rooli ihmisten tasapuolisen hyvinvoinnin edistäjänä, kun ne toimivat opettajina, vierasmajoina, sairastupina, köyhäintaloina, kirjastoina, tieteen kehittäjinä ja orpokoteina

- tavallinen ihminen ei pohtinut uskonnollisuutta, vaan uskoi niin kuin muutkin uskoivat ja niin kuin kirkko opetti

- ihmisten usko oli yhteistä uskoa, joka yhdisti ihmisiä

- papeilla ja piispoilla oli myös poliittista valtaa

- tätä kutsutaan keskiajan yhtenäiskulttuuriksi

Kiirastuli ja hyvitystyöt

2022-04-13T10:33:18+03:00

- ihmiset pelkäsivät sairauksia

- he pelkäsivät myös helvettiä ja katolisen opetuksen opetusta kiirastulesta

- kiirastuleksi kutsuttiin paikkaa, jonne ihminen menee kuoleman jälkeen

- aika kiirastulessa riippui siit, kuinka hyvin tai huonosti oli elämänsä elänyt

- tämän jälkeen ihminen siirtyi joko taivaaseen tai helvettiin

- aluksi papit määräsivät ihmisille heidän ripittäytyessään hyvitystöitä

- näillä elämän aikana tehdyillä hyvitystöillä saattoi saada lyhyemmän ajan kuoleman jälkeisessä kiirastulessa

- myöhemmin syntyi yleinen käytäntö, että tätä aikaa saattoi hyvitystöiden sijaan lyhentää maksamalla rahaa kirkolle eli ostettiin aneita

- aneita saattoi ostaa oman tai esimerksiksi kuolleen sukulaisen kiirastuliajan lyhentämiseksi

- kirkossa eli sanonta "Kun kolikko kirstuun kilahtaa, niin sielu taivaaseen vilahtaa."

Pyhimykset ja niiden suuri merkitys

2022-04-13T10:54:29+03:00

- Suomeen tulleesta piispa Henrikistä tuli kuolemansa jälkeen Suomen kansallispyhimys

- Esimerkiksi Jaakob, joka oli Gennesaretinjärven kalasta ja Jeesuksen ensimmäisiä opetuslapsia, on Espanjan suojelupyhimys. Kerrotaan, että kuningas Herodes Agrippa mestautti hänet ja hänen ruumiinsa kuljetettiin Espanjaan. Ruumis löydettiin 900-luvulla Santiago de Compostela-nimisestä paikasta. Tällä hautapaikalla tapahtui tarnoiden mukaan ihmeitä ja ihmiset alkoivat tehdä pyhiinvaellusmatkoja paikalle. Näitä pyhiinvaellumatkoja järjestetään edelleen.

- poikkeuksellisen paljon hyvää elämänsä aikana tehneitä ihmisiä voitiin nimittää katolisessa kirkossa heidän kuolemansa jälkeen pyhimyksiksi

- heidän uskottiin pääsevän suoraan taivaaseen eikä heidän tarvinnut tavallisten ihmisten tapaan käydä kiirastulessa

- heidän uskottiin suojelevan ihmisiä

- Jumalan katsottiin olevan usein ankara ja täydellisyyttä vaativa ja häntä ei uskallettu lähestyä suoraan rukouksin, vaan omat huolet kerrottiin pyhimyksille

- pyhimyksen muistoa juhlittiin heidän kuolinpäivänään esimerkisksi kuolinpaikalle vaeltaen

- parhaiten rukous kuultiin reliikkien eli pyhäinjäännösten äärellä. Reliikkejä vaihdettiin, myytiin ja ostettiin ja niitä sijoitettiin eri kirkkoihin
- pyhän Henrikin pyhäinjäännökset siirrettiin myös Nousiaisten kirkosta Turun tuomiokirkkoon sen jälkeen, kun se oli vihitty käyttöön

- Tärkein pyhimys kaikista oli Neitsyt Maria
- pohjoismaisilla kuningaskunnillakin on ollut omat marttyyrikuninkaansa (pyhimyksensä): Norjalla Olavi, Tanskalla Knuut ja Ruotsilla Eerik. Kuningas Olavi nautti suurta suosiota myös Suomessa ja hänen mukaansa nimettiin Suomessa useita kirkkoja ja ihmiset kävivät hänen haudallaan Norjan Trondheimissä pyhiinvaelluksilla.

- pyhimysten kuolinpäivien mukaisesti syntyi myös pyhimyskalenteri, joka edeltää nykyistä nimipäiväkalenteria

- keskiajalla Suomessakin suosituimmat nimet olivat Olavi, Johannes, Pekka, Antti, Jaakko, Mikael , Matti, Paavi ja Tuomas
- naisten nimissä Maria johti selkeästi, jonka jälkeen suosittuja nimiä olivat Margareeta, Katariina, Birgitta, Anna, Helena ja Magdaleena.