<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/533/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>3. Johdanto tiedekäytäntölähtöiseen opetukseen ja oppimiseen</title>
<id>https://peda.net/id/b67464ec781</id>
<updated>2020-06-08T21:01:50+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/b67464ec781:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/myllyviita/tkloppiminen/jtojo#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Uudenlainen lähestymistapa</title>
<id>https://peda.net/id/de478c5646c</id>
<updated>2020-12-25T18:26:36+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/myllyviita/tkloppiminen/jtojo/ull#top" />
<content type="html">Tiedekäytäntölähtöisen opetuksen tärkeä piirre on se, että käsiteltävää teemaa tai käsitettä lähestytään uudesta näkökulmasta, uudentyyppisellä käsittelyjärjestykselllä, hyödyntäen erilaisia tiedekäytäntöjä. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tässä kuvaus spektroskopian käsittelystä &amp;quot;perinteisen&amp;quot; ja &amp;quot;TKL-opetuksen&amp;quot; lähestymistapojen mukaan:&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/myllyviita/tkloppiminen/jtojo/ull/v#top&quot; title=&quot;Väitöskirjan_viitekehys_spektroskopiaB.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/myllyviita/tkloppiminen/jtojo/ull/v:file/photo/afa6917abf22a5922f880b15de62150a4793c6f5/V%C3%A4it%C3%B6skirjan_viitekehys_spektroskopiaB.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Väitöskirjan_viitekehys_spektroskopiaB.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;</content>
<published>2020-12-25T18:25:57+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>PIRE-hankkeen opetuksen teoreettisen ulottuvuuden soveltaminen (kopio)</title>
<id>https://peda.net/id/d0f08c44c04</id>
<updated>2020-07-07T15:00:26+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/myllyviita/tkloppiminen/jtojo/potus2#top" />
<content type="html">&lt;span class=&quot;right medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/p/myllyviita/tkloppiminen/jtojo/potus2/o#top&quot; title=&quot;Optimaalinen_oppimistilanne1.png&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/p/myllyviita/tkloppiminen/jtojo/potus2/o:file/photo/9eb572c9bb634857b99b573db55bf65c4d0c2017/Optimaalinen_oppimistilanne1.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Optimaalinen_oppimistilanne1.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;Tiedekäytäntölähtöisen (TKL) oppimisen ja edellisessä kappaleessa mainitun 3D-oppimisen eri ulottuvuuksia ja painotuksia puretaan tässä jaksossa. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;TKL-oppimisen tavoitteena on siis luoda &lt;b&gt;”optimaalisia oppimishetkiä”&lt;/b&gt;. Vieressä oleva hankkeen tutkijoiden laatima kaavio, joka kuvaa tekijöitä, jotka vaikuttavat tällaisen optimaalisen oppimishetken syntymiseen. Alkuperäisen ajattelumallin (yhdysvaltalainen projektioppiminen) taustalla ovat 1) Flow-teoria ja 2) Self-Determination-teoria SDT. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kuten edellisessä kappaleessa totdettiin, Flow- ja SDT -lähtökohdat liittyvät sisäiseen motivaatioon ja sen vahvistamiseen oppimistilanteita kehittämällä ja opetuksen sisältöjä järjestelemällä TKL-oppimisen mallin mukaan. Viereisessä kuvassa ovat viitekehykseen liittyvät käsitteet, joita tutkimusasetelmassa selvitetään ja tutkitaan mm. EMS-menetelmällä. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Näitä käsitelty laajemmin 2.kappaleessa, jossa kuvataan PIRE-hankkeen teoreettinen viitekehys ja siihen asiasta väitöskirjaa työstävän täydennykset ja lisäykset.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Seuraavissa kappaleissa paneudutaan konkreettisemmin 3D-oppimisen eri ulottuvuuksiin ja sen käytännön toteuttamiseen.</content>
<published>2020-07-07T14:55:56+03:00</published>
</entry>


</feed>