Shintolainen usko

2022-01-21T12:08:52+02:00

Uskonto edustaa japanilaisella vanhaa perimää. Japanissa oli alkujaan kansanuskoa ja uskontoa, josta juurtuu nykyinen pääuskonto, sintolaisuus. Sintolaisuus sai nimensä 500-luvulla eKr, kun se haluttiin erottaa japanilaisesta muinaisuskonnoista sekä maahan saapuneista buddhalaisuudesta ja kungfutselaisuudesta. To tarkoittaa tietä, ja sintolaisuus tulee sanasta sinto eli jumalan tai jumalten tie.

Uskonto luo yhteenkuuluvaisuutta, ja se on olennainen osa Japanin historiallista perinnettä. Sintolaisuus on maan perinteinen uskonto. Joskus on sanottu, että ymmärtääkseen japanilaisuutta tulee ensin ymmärtää, mitä sintolaisuus on.

Japanin uskontotilanteessa on erikoista se, että vaikka yhdeksän kymmenestä japanilaisesta kannattaa sintolaisuutta, on heistä suurin osa myös jonkin muun uskontokunnan kannattajia. Moniuskontoisen japanilaisen tärkeimmät uskonnot sintolaisuuden lisäksi ovat buddhalaisuus ja kungfutselaisuus. Japanilaisen elämässä eri uskonnot sekoittuvat välillä keskenään. Japanilaislapsi voidaan viedä nimenantoa varten sintopapin luo, mutta suvun hautaamisseremoniat toimittavat buddhalaismunkit.

Shintolaisuus kansallisuskontona

2022-01-21T12:30:05+02:00

Vaikka myös uskonnottomien määrä kasvaa Japanissa, on sintolaisuudesta muodostunut japanilaisen elämäntavan perusta ja kansallisen identiteetin ydin. Sitä pidettiin virallisena valtionuskontona vielä 1800-luvun lopulla, mutta toisen maailmansodan jälkeen valtionuskonto lakkautettiin. Tämän jälkeen Japani on alkanut kansainvälistyä kovaa vauhtia. Samalla omista juurista on alettu pitää kiinni entistä enemmän, ja sintolaisuudesta on muodostunut Japanin kansallisuskonto.

Keskeistä sintolaisuudessa on yhteys luontoon. Luonnossa oleva pyhä paikka, kuten vuori, on erotettu muusta ympäristöstämalla portilla, tor ovettoiilla. Pyhään paikkaan kuljetaan toriin läpi, ja näin japanilainen puhdistuu ja tuntee luonnon ja elämän pyhyyden.

Kuva 1: Torii.

Toinen merkittävä piirre sintolaisuudessa on lukuisat kamit eli henget tai jumaluudet. Kami on muinaisjapanilainen jumalaa tai näkymätöntä voimaa tarkoittava sana, joka alun perin tarkoitti eräänlaista alkuvoimaa maailmassa. Kami voi olla myös kokonainen vuori, kuten Fujii, jonka huipulle kiivettyään japanilainen tuntee kohdanneensa kamin. Kameja arvioidaan olevan Japanissa 80 miljoonaa, mutta tärkein niistä on auringonjumalatar Amaterasu, sillä hän hallitsee taivasta. Ensimmäisen keisarin uskottiin polveutuvan Amaterasuksesta, ja siksi keisarikultti oli pitkään vahvana Japanissa. Edelleen esivallan kunnioitus on tärkeää japanilaiselle. Ihmisestä voi kuolemansa jälkeen tulla myös kami. Tämä vaatii kuitenkin, että häntä muistellaan ja kunnioitetaan kuolemansa jälkeen.

Luonnossa ja luonnon lähellä harjoitettava hartaus on tärkeä osa sintolaisuutta. Temppeleitä eli pyhäkköjä Japanissa on tuhansia, ja jokaisella niistä on jokin syy olemassa oloonsa. Syynä voi olla erityinen luonnonpaikka, kuten vuori tai vesiputous tai vaikkapa jokin historiallinen merkkitapahtuma.

Keskeistä shintolaisuudessa on ajatus puhtaasta ja epäpuhtaasta. Kamien pyhyyteen ei voi astua epäpuhtaana.
Toriin alta kulkeminen puhdistaa. Puhdistautuminen on japanilaiselle temppelikävijälle
itsestäänselvyys - suu ja kädet huuhdellaan. Ihminen puhdistautuu siten sekä ulkoisesti että sisäisesti.

Kuva: Shintopyhäkön käsienpesupaikka. Lähde: Japanin uskonnot - RaamattuNET (palkane.fi)

Pyhäkössä kävijät voivat jättää tervehdyksensä, toiveensa ja rukouksensa tiedoksi kameille kirjoittamalla ajatuksensa puulaattaan ja ripustamalla sen erityiseen pyhäkössä olevaan telineeseen. Viestin voi myös kirjoittaa paperille ja sitoa sen temppelialueella aina kasvavaan pyhään Sakaki-puuhun.
Temppelistä ostetettujen ennustusten toteutumista voi edesauttaa jättämällä ne temppelin telineeseen tai puun oksille.

Kuva: Shintolaisia rukouslappuja. Kuvalähde: Japanin uskonnot - RaamattuNET (palkane.fi)

Pyhäkössä on yleensä torii erottamassa sen muusta ympäristöstä. Itse pyhäkkö taas on yksinkertainen puurakennus, johon kuuluvat sisähuone ja sen edustalla oleva rukoushuone. Sisähuone on kamin asuinpaikka, eikä sinne ole ihmisillä asiaa. Eri kameille omistettuja sintopyhäkköjä on Japanissa arviolta lähes 100 000.

Kamien kunnioitus näkyy myös japanilaisessa kodissa. Monissa kodeissa on seinälle, lähes katon rajaan kiinnitetty jumalhylly, kamidana. Sinne sijoitetaan tärkeitä uskonnollisia esineitä kuten pieni pyhäkkö tai kivi- ja paperilyhtyjä. Hyllyyn voidaan myös kirjoittaa esi-isien nimiä. Perheen pää tai suvun vanhin jäsen rukoilee päivittäin sen äärellä. Kameille uhraaminen tapahtuu ruoka-aineilla, kuten riisillä, vedellä tai suolalla. Palvontamenot ovat yksinkertaiset kumarruksineen ja rukouksineen.

Kuva: Kamidana. Kuvalähde: Typical-kamidana-tokyoarea-2017-12-22 - Search results for "kamidana" - Wikimedia Commons

Juhlat tärkeitä

Sintolaisuudessa ei ole perustajaa, eikä pyhiä kirjoituksia tai virallisesti tunnustettua oppia, vaikka muutamia kirjoituksia pidetään tärkeinä. Sintolaisuudessa ei myöskään tunneta synnin käsitettä, mutta rituaalinen puhtaus on äärimmäisen tärkeää. Ennen pyhäkköön astumista pestään aina kädet ja suu. Myös kamien asuinpaikat pitää olla puhtaita ja siistejä.

Sintopyhäköissä vietetään pyyntö-, kiitos-, muisto- ja puhdistusriittejä. Riittejä johtavat papit, joita on kahdenlaisia: ammattipappeja tai suvussa papin perinnön saaneita. Pappien tehtävänä on johtaa alttarien palvontamenoja, joiden tarkoitus on ylistää kameja tai taivuttaa heidät ihmisten puolelle. Pyhäköissä kameille annetaan usein uhrilahjoja, esimerkiksi amuletteja, joihin on kaiverrettu kamin nimi.

Lapset otetaan sisään uskontoon 13-vuotiaana. Tämä tapahtuu alttarilla juhlavin menoin. Juhlat ovat muutenkin tärkeässä asemassa sintolaisuudessa. Niitä vietetään muun muassa esi-isien kunnioittamisen, puhdistautumisen sekä henkien pois manaamisen vuoksi. Juhlia vietetään eniten keväällä ja syksyllä, koska keväällä pyydetään kameilta hyvää satoa ja syksyllä kiitetään siitä.

Tärkein juhlista on liikuteltavan sintopyhäkön kantojuhla, joka järjestetään kerran vuodessa kamien kunniaksi ja huviksi. Juhlaan osallistuu suuri joukko miehiä ja naisia, jotka kantavat pienoispyhäkköä. Kulkueessa he keinuttavat pyhäkköä ja laulavat hilpeitä lauluja, jotta kameilla olisi hauskaa.

Juhlavilla riiteillä japanilainen uskoo kamien turvaavan maanviljelijöille hyvän sadon sekä tuovan onnea ja iloa elämään. Tämän vuoksi uskonnollista elämää tulee vaalia. Kuolema on kuitenkin sintolaisuudessa tabu eli vaiettu asia, ja siksi japanilainen haudataan usein buddhalaisin menoin.

Tiivistelmä

2022-01-21T12:12:59+02:00

Tiivistelmä shintolaisuudesta

Japanilainen voi olla moniuskontoinen eli usean uskonnon kannattaja, mutta sintolaisuutta pidetään silti maan kansallisuskontona.
Sintolaisuus on kirjoitukseton ja etninen uskonto eli yhden kansan uskonto sekä maailmanuskonto.
Sintolaisuudella ei ole perustajaa eikä pyhiä kirjoja. Uskontoon liittyy: puhtaus, kami, torii, pyhäköt ja juhlat.
shintolaisuus on syntynyt 300-500 eKr.