Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus ja Agenda2030

Sitoumus2050

2020-06-25T10:40:04+03:00

"Yhteiskuntasitoumuksessa eri toimijat sitoutuvat edistämään kestävää kehitystä kaikessa työssään ja toiminnassaan konkreettisin teoin. Yhteiskuntasitoumukseen kuuluu kahdeksan tavoitetta, jotka ohjaavat sen vision toteutumista. Tavoitteet käsittävät kestävän kehityksen ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin, terveyden ja kestävän talouden sekä kestävien elämäntapojen edistämisen näkökulmista. Toimenpidesitoumuksella toteutat yhtä tai useampaa yhteiskuntasitoumuksen tavoitetta."

Tee oma sitoumuksesi Sitoumus2050 -verkkosivuilla. Sivuilla voi myös haastaa muita ja kommentoida jo annettuja sitoumuksia.

Agenda2030

2020-03-11T13:25:16+02:00

Maapallon ja ihmisten hyvinvoinnin turvaaminen onnistuu parhaiten, kun on olemassa selkeät tavoitteet. Siksi kaikki maat ovat sopineet YK:ssa kestävän kehityksen tavoitteista, joiden päämääränä on tehdä maailmasta parempi paikka. Toimintaohjelmaa, johon tavoitteet sisältyvät, kutsutaan nimellä Agenda 2030.

Tavoitteet koskevat kaikkia valtioita – köyhiä ja rikkaita. Suomi tukee kehityspolitiikan ja kehitysyhteistyön keinoin köyhimpiä maita tavoitteiden saavuttamiseksi.

YK on arvioinut, että Agenda 2030 -tavoitteiden saavuttaminen vaatii 2 500 miljardia dollaria vuosittain. Kehitysmaiden oma rahoitus ja kehitysapu eivät riitä, joten rinnalle tarvitaan esimerkiksi yrityksiä luomaan työpaikkoja, kehitysmaiden veronkeruun parantamista ja reilua kauppapolitiikkaa.

Suomen pitää tehdä osansa myös kotimaassa. Meitä koskevat erityisesti ilmastoa pilaavien päästöjen vähentäminen, kestävät tuotanto- ja kulutustavat, luonnonsuojelu sekä tuloerojen kaventaminen.

Tavoitteet kuuluvat kaikille: valtioille, kunnille, yrityksille, kouluille – ja myös sinulle. Koko yhteiskunta voi omalla toiminnallaan edistää ja rahoittaa kestävää kehitystä. Olemme osa yhteistä maapalloa ja vastuussa siitä, millaisessa maailmassa me kaikki elämme vuonna 2030.

Millaisessa maailmassa sinä haluat elää?

Teksti otettu täältä: Millainen on maailman vuonna 2030?

Agenda 2030 ja systeemiajattelu

2020-04-28T11:15:18+03:00

Agenda 2030 tavoitteet planetaaristen rajojen puitteissa

Agenda 2030:n tavoitteiden oppinen on tärkeä maailmanlaajuinen koulutuksen päämäärä. Suurin osa oppimateriaaleista lähtee Agendan tarkastelemisesta tavoitekohtaisesti. Agendan tavoitteiden esittäminen rinnakkain ”joulukalenterin” muodossa ei kuitenkaan tue systeemistä ajattelua. Agenda 2030:n esitystapa ohjaa reduktionistiseen ajatteluun, jossa monimutkaiset ja keskinäisriippuvaiset kestävyyskysymykset nähdään ratkaistavina osaongelmina. Näistä syistä tavoitteiden esitystapaa on myös kritisoitu. Stockholm Resilience Centren Johan Rockström ja Pavan Sukhdeev (2015) ovat esittäneet vaihtoehtoisen, vahvan kestävyysajattelun hierarkiaan perustuvan mallin Agenda 2030:n tavoitteiden jäsentämisestä (kuva 1 alla). Mallin tavoitteena on uudistaa käsitys vallitsevasta kehitysparadigmasta siirtymällä pois nykyisestä sektoroidusta ajattelusta, jossa sosiaalinen, taloudellinen ja ekologinen kehitys nähdään erillisinä kokonaisuuksina logiikkaan, jossa talous palvelee yhteiskuntaa planetaaristen rajojen puitteissa.

Kuva1. Vaihtoehtoinen tapa Agenda 2030:n tavoitteiden hahmottamiseen planetaaristen rajojen muodostamassa hierarkkisessa viitekehyksessä. (Rockström & Sukhdeev 2015. Credits: Azote Images for Stockholm Resilience Centre.)

Rockströmin ja Sukhdeevin esittämässä mallissa Agenda 2030:n 17 tavoitetta on esitetty ”hääkakun” muotoisessa viitekehyksessä seuraavissa kolmessa kerroksessa:

TASO 1: Planetaaristen rajojen määrittelemä perusta: tavoite 15) maanpäällinen elämä, tavoite 14) vedenalainen elämä, tavoite 6) puhdas vesi ja sanitaatio sekä tavoite 13) ilmastotekoja.
TASO 2: Inhimillisen kehityksen tavoitteet: tavoite 1) ei köyhyyttä, tavoite 11) kestävät kaupungit ja yhteisöt, tavoite 16) rauhaa ja oikeudenmukaisuutta, tavoite 7) edullista ja puhdasta energiaa, tavoite 3) terveyttä ja hyvinvointia, tavoite 4) hyvä koulutus, tavoite 5) sukupuolten tasa-arvo ja tavoite 2) ei nälkää.
TASO 3: Talouteen liittyvät tavoitteet: tavoite 8) ihmisarvoista työtä ja talouskasvua, tavoite 9) kestävää teollisuutta, innovaatioita ja infrastruktuuria, tavoite 10) eriarvoisuuden vähentäminen sekä tavoite 12) vastuullista kuluttamista.

Viitekehyksessä biosfäärin kestävyyden turvaaminen nähdään ihmiskunnan elinehtona. Edistyksen päämääränä on globaalisti oikeudenmukainen inhimillinen kehitys. Talous on väline inhimillisen kehityksen edistämiseen planetaaristen rajojen puitteissa. Hierarkia vastaa ekososiaalisen sivistyskäsityksen mukaista arvohierarkiaa. Katso Ekososiaalinen sivistys kestävän tulevaisuuden rakentajana

Tutustu planetaarisiin rajoihin: Planetaariset rajat ovat ylittymässä

Systeeminen ajattelu

Systeeminen ajattelu on kestävän tulevaisuuden rakentamisen ja ekososiaalisen sivistyksen avaintaito. Systeeminen ajattelu voidaan määritellä taidoiksi tunnistaa systeemejä, ymmärtää systeemien toimintaa, ennustaa niiden käyttäytymistä ja muuttaa systeemejä halutun vaikutuksen aikaansaamiseksi. Systeemisen ajattelun eri määritelmiä yhdistäviä elementtejä ovat keskinäisriippuvuuksien hahmottaminen, systeemien dynaamisen käyttäytymisen ja sen synnyttämien rakenteiden ymmärtäminen, sekä kyky hahmottaa systeemejä kokonaisuuksina osien sijaan. (Arnold & Wade 2015.) Ekososiaalisessa sivistyksessä systeemistä ajattelua tarvitaan erityisesti keskinäisriippuvuuksien tunnistamiseen ja syy-seuraussuhteiden hahmottamiseen ekologisen, sosiaalisen ja taloudellisen todellisuuden välillä sekä paikallisen ja globaalin ulottuvuuden välillä (Salonen & Bardy 2015). Systeeminen ajattelu on oleellista myös vahvan kestävyysajattelun mukaisen arvohierarkian sisäistämisessä. Sen lähtökohtana on kestävän kehityksen ulottuvuuksien hierarkkinen rakenne, jossa talous nähdään alisteisena sosiaaliselle ja ekologiselle kestävyydelle.

Systeemiajattelun oppimista voidaan lähestyä generalismin, holismin ja holarkismin käsitteiden kautta (Willamo ym. 2017). Generalismi tarkastelee asioita ja ilmiöitä samanaikaisesti useista eri näkökulmista, esimerkiksi ympäristö – talous – hyvinvointi. Opetuksessa kysymys voi olla myös eri oppiaineiden tai tieteenalojen näkökulmien yhdistämisestä tai oppimisen laajentamisesta tiedollisesta oppimisesta arvojen ja tunteiden käsittelyyn. Generalismia edustaa lisäksi tarkastelun kohteiden piirin laajentaminen, esimerkiksi henkilöstön ja opiskelijoiden hyvinvoinnin ja monikulttuurisuuden ymmärtäminen osaksi kestävää kehitystä ympäristöasioiden rinnalla.

Holistinen ajattelu ilmenee huomion kiinnittymisenä systeemien osien välisiin yhteyksiin ja vuorovaikutuksiin. Näin tarkasteltuna kokonaisuus näyttäytyy suurempana kuin osiensa summana. Holistinen lähestymistapa on välttämätön monimutkaisten kestävyyskysymysten ratkaisemisessa, jotka eivät palaudu yksittäisiin osaratkaisuihin. Hyvä esimerkki on biomassan käytön lisääminen ilmastonmuutoksen torjunnassa. Biomassalla voidaan korvata fossiilisten polttoaineiden käyttöä energiantuotannossa ja esimerkiksi betonin ja teräksen käyttöä rakennusteollisuudessa ja näin vähentää fossiilisen hiilen ilmastopäästöjä. Samaan aikaan biomassan lisääntynyt käyttö kuitenkin pienentää metsän hiilinieluja lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä. Toisaalta lopputulokseen vaikuttaa myös biomassan käyttötapa. Polttaminen vapauttaa puuhun sitoutuneen hiilen nopeasti takaisin ilmakehään, kun taas rakennuksissa ja huonekaluissa hiili säilyy varastoituneena.

Holarkismi korostaa todellisuuden monitasoista ja hierarkkista luonnetta. Esimerkkinä holarkistisesta lähestymistavasta toimii sosio-ekologinen systeemiajattelu, jossa ihmiset, yhteisöt, taloudet, yhteiskunnat ja kulttuurit ymmärretään biosfäärin sisäkkäisinä järjestelminä (Folke ym. 2016). Holarkistista ajattelua heijastaa myös ekososiaalisen sivistyksen perustana oleva arvohierarkia, jossa ekosysteemien kestävyys nähdään ihmiskunnan toiminnan tärkeimpänä kriteerinä ja elinehtonamme. Ihmisarvon toteutuminen on toiseksi tärkein kriteeri ja päämäärä. Talous asemoituu välineeksi yhteisen hyvän synnyttämiseen sen sijaan, että tavoitellaan itsearvoista talouden kasvua. (Salonen & Bardy 2015.)

Systeeminen ajattelu Agenda 2030:n tavoitteiden oppimisessa

Edellä kuvattua generalistista, holistista ja holarkkista lähestymistapaa (Willamo ym. 2017) voidaan soveltaa Agenda 2030:n tavoitteiden oppimiseen. Generalismi ilmenee luontoon ja ympäristöön, talouteen ja sosiaaliseen todellisuuteen liittyvien tavoitteiden yhteistarkasteluna. Holistinen lähestymistapa kiinnittää huomiota eri tavoitteiden välisten keskinäisriippuvuuksien ja vuorovaikutussuhteiden ymmärtämiseen. (Kuva 2.)

Kuva 2. Generalismi ilmenee luontoon ja ympäristöön, talouteen ja sosiaaliseen todellisuuteen liittyvien Agenda 2030:n tavoitteiden yhteistarkasteluna. Holistinen lähestymistapa kiinnittää huomiota eri tavoitteiden välisten keskinäisriippuvuuksien ja vuorovaikutussuhteiden ymmärtämiseen. Hyvä koulutus linkittyy kaikkiin Agenda 2030:n tavoitteisiin. Kuva Erkka Laininen.

Agenda 2030:n tavoitteiden systeemistä oppimista voidaan harjoitella esimerkiksi kuvaamalla jostain tavoitteesta lähtien riippuvuuksia ja takaisinkytentöjä muihin tavoitteisiin. Alla olevassa esimerkissä on lähdetty liikkeelle tavoitteesta 8 Ihmisarvoista työtä ja talouskasvua (kuva 3). Sinisillä nuolilla on kuvattu postiviisia kytkentöjä, joita työstä ja talouskasvusta seuraa. Esimerkiksi työ tuo rahaa ja parantaa ihmisen taloudellista asemaa, mikä lisää yhteiskunnallisen osallisuuden mahdollisuuksia ja vähentää eriarvoisuutta. Tulot mahdollistavat myös riitävävän ja terveellisen ravinnon. Punaisilla katkoviivoilla on kuvattu kasvusta ja työstä syntyviä negatiivisia vaikutuksia. Talouskasvulla on vahva kytkentä muun muassa luonnonvarojen kulutukseen, ilmastonmuutonmuutokseen ja biodiversiteettikatoon. Nämä tekijät muodostavat palautekytkennän, joka heikentää talouskasvun edellytyksiä. Ympäristön tilan heikkeneminen vaikuttaa myös ravinnontuotantoon ja ihmisten terveyteen. Esimerkki ei pyri olemaan tyhjentävä kuvaus tavoitteiden keskinäisistä riippuvuuksista.

Kuva 3. Agenda 2030:n tavoitteiden systeemistä oppimista voidaan harjoitella esimerkiksi kuvaamalla jostain tavoitteesta lähtien riippuvuuksia ja takaisinkytentöjä muihin tavoitteisiin. Kuvassa siniset nuolet esittävät positiivisia vaikutuksia ja punaiset katkoviivat negatiivisia vaikutuksia ja takaisinkytkentöjä. Kuva Erkka Laininen.

Opetuksessa Agenda 2030:n tavoitteita tulisi tarkastella hierakkisissa suhteissa toisiinsa (kuva 4). Esimerkiksi etsittäessä ratkaisuja ilmastonmuutokseen (tavoite 10 Ilmastotekoja) lähtökohtana tulee olla ekologisen kestävyyden turvaaminen. Ilman tämän vaatimuksen toteutumista ei ole olemassa kestäviä yhteiskuntia eikä myöskään taloutta. Oikeudenmukainen inhimilinen kehitys on edistyksen tärkein päämäärä. Tulee kysyä, millaiset yhteiskunnat mahdollistavat kaikille jäsenilleen riittävän aineellisen hyvinvoinnin ja merkityksellisen elämän. Muutoksen tällaiseen yhteiskuntaan ja maailmaan tulee tapahtua oikeudenmukaisesti niin kansallisella kuin globaalilla tasolla. Tuotanto, kulutus, talous ja innovaatiot ovat itseisarvon sijasta välineitä ihmimillisen kehityksen edistämiseen planetaaristen rajojen sisällä. Silloin joudumme kysymään muun muassa millainen talous voi toimia planetaaristen rajojen puitteissa ja millainen talous on oikeudenmukainen, sekä mitä tarvitsemme enemmän ja mitä vähemmän hyvään elämään.

Kuva 4. Ilmastotekojen (tavoite 4) suhde muihin Agenda 2030:n tavoitteisiin vahvan kestävyysajattelun mukaisessa hierarkiassa. Biosfäärin kestävyyteen liittyvät tavoitteet ovat ihmiskunnan elinehto. Tärkein edistyksen päämäärä on oikeudenmukainen inhimillinen kehitys. Talous, kulutus ja tuotanto ovat itseisarvon sijasta välineitä inhimillisen kehityksen edistämiseen planetaaristen rajojen puitteista. Kuva Erkka Laininen.

Teksti: Erkka Laininen, OKKA-säätiö

Lähteitä ja lisätietoa:
Arnold, R. D., & Wade, J. P. 2015. A Definition of Systems Thinking: A Systems Approach. Procedia Computer Science, 44(2015), 669-678.
Folke, C., ym. 2016. Social-ecological resilience and biosphere-based sustainability science. Ecology and Society, 21(3), 41.
Rockström J., Sukhdeev P. 2016. How food connects all the SDG’s. Keynote speech at Stockholm EAT Food Forum 13.5.2016.
Salonen, A., & Bardy, M. 2015. Ekososiaalinen sivistys herättää luottamusta tulevaisuuteen. Aikuiskasvatus, 35(1), 4–15.
Suomen YK-liitto. Kestävän kehityksen tavoitteet – Agenda2030.
United Nations 2015. Transforming our world: the 2030 Agenda for Sustainable Development, Resolution adopted by the General Assembly on 25 September 2015.
Willamo, ym. 2017. Kuinka ymmärtää kompleksisia ilmiöitä? Generalismi, holismi ja holarkismi kokonaisvaltaisessa kestävyyskoulutuksessa. Kasvatus 5/2017.

Yhteiskuntasitoumuksen ja Agenda2030:n vastaavuus

2020-03-11T13:28:59+02:00

Suomi toimeenpanee globaalia kestävän kehityksen toimintaohjelmaa Agenda2030:ntä muun muassa kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen kautta.

Yhteiskuntasitoumus tehtiin kestävän kehityksen toimikunnassa vuonna 2013 samaan aikaan kun globaalisti neuvoteltiin Agenda2030:sta. Agenda2030:n tultua hyväksytyksi syksyllä 2015 päätettiin, että kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus päivitetään vastaamaan Agenda2030:n linjauksia.

Päivityksen myötä Suomen kestävän kehityksen linjaus eli kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus on varsin hyvin linjassa YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n kanssa. Sitoumuksen kahdeksan tavoitetta sisältävät kattavasti kaikki Agenda2030:n 17 päätavoitetta.

Teksti otettu täältä: Yhteiskuntasitoumuksen ja Agenda2030:n vastaavuus

Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus. Suomi, jonka haluamme 2050.

2018-12-19T13:16:33+02:00

Mikä on kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus? Se selviää tästä 4 min videosta.

Suomi, jonka haluamme 2050 ─ Kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumus

2020-03-11T13:35:10+02:00

Visio: Luonnon kantokyvyn turvaava, hyvinvoiva ja globaalisti vastuullinen Suomi

Yhteiset tavoitteemme

On koottu yhteen visio, jonka tavoitteiden edistämistä tulee Suomessa seurata. Tavoitteet on listattu alle. Ne tarkastelevat kestävää kehitystä ihmisten ja ympäristön hyvinvoinnin, terveen ja kestävän talouden sekä kestävien elämäntapojen edistämisen näkökulmasta.

Tavoite:

1. Yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvinvointiin

Kaikille yhteiskunnan jäsenille taataan mahdollisuudet hyvään elämään, terveyteen, koulutukseen ja työllistymiseen. Sosiaalisesti kestävä yhteiskunta kohtelee kaikkia jäseniään yhdenvertaisesti, tukee terveyttä ja toimintakykyä sekä antaa tarvittavan turvan ja tarvittavat palvelut. Mahdollistamme olemassa olevilla resursseilla eriarvoisuuden kaventumisen ja paremman elämänlaadun. Ylläpidämme korkeaa koulutustasoa ja yleissivistystä sekä edistämme sosiaalista liikkuvuutta. Kestävä kehitys otetaan osaksi yleissivistävää opetusta, kaikkien alojen koulutusta ja elinikäistä oppimista. Vähennämme eriarvoisuutta ja köyhyyttä turvaamalla riittävän toimeentulon ja perusturvan. Kiinnitämme erityistä huomiota lasten ja nuorten hyvinvointiin. Varmistamme kaikille yhdenvertaiset ja tasa-arvoiset hyvinvointipalvelut. Varaudumme tietoyhteiskunnan ja digitalisaation haasteisiin yksilön palveluista syrjäytymisen, osaamisvaatimusten ja järjestelmien haavoittuvuuden näkökulmasta. Kunnioitamme ihmisarvoa, ihmisoikeuksia sekä edistämme inhimillisyyttä ja ihmisten arvostavaa kohtaamista. Edistämme sukupuolten ja sukupolvien välistä tasa-arvoa. Tuemme kulttuuristen oikeuksien toteutumista ja vahvistamme kestävää kehitystä tukevia kulttuuriarvoja. Tuemme alkuperäiskansa saamelaisten mahdollisuuksia harjoittaa omaa kulttuuriaan kestävän kehityksen mukaisesti ja siirtää kulttuuriaan sukupolvelta toiselle. Huomioimme maahanmuuttajien oikeudet ja edistämme heidän kotoutumistaan suomalaiseen yhteiskuntaan. Vaikutamme osaltamme siihen, että ihmisoikeudet toteutuisivat, äärimmäinen köyhyys ja nälkä saataisiin poistettua sekä eriarvoisuutta ja syrjintää vähennettyä maailmassa. Täytämme kehitysyhteistyösitoumuksemme.

2. Vaikuttavien ihmisten yhteiskunta

Vahvistamme demokratiaa ja kaikkien tasa-arvoisia mahdollisuuksia vaikuttaa omaan elämäänsä ja itselle tärkeisiin ja yhteisiin asioihin myös globaalisti. Tavoitteena on, että kaikilla ihmisillä on osallisuuden ja merkityksellisyyden tunne. Erityisesti tuemme nuorten yhteiskunnallista osallistumista. Vahvistamme hallinnon läpinäkyvyyttä: avoin ja julkinen tieto lisää kansalaisten luottamusta ja mahdollisuuksia vaikuttaa yhteiskunnallisiin asioihin. Edistämme kulttuurista aktiivisuutta ja monimuotoisuutta, yhdenvertaisuutta ja suvaitsevaisuutta, jotta kaikki kansalaiset, myös eri vähemmistöt, voivat osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan kehittämiseen. Koulutuksella ja kasvatuksella on tässä keskeinen rooli. Osallistumme aktiivisesti kansainväliseen yhteistyöhön rauhan ja turvallisuuden, ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion sekä laaja-alaisen kestävän kehityksen edistämiseksi.

3. Työtä kestävästi

Muutos kohti kestävämpää taloutta toteutetaan muun muassa työn tuottavuutta, tuloksellisuutta ja laatua parantamalla sekä osaamista päivittämällä ja työpaikkoja lisäämällä. Tavoitteenamme on korkea työllisyysaste. Edistämme kestävän kehityksen mukaisten työpaikkojen syntyä mm. tuotantotapojen- ja toimintamallien uudistamisella kotimaassa ja kansainvälisen yhteistyön kautta myös Suomen rajojen ulkopuolella. Suomalaiset yritykset toimivat globaalissa taloudessa kestävän kehityksen periaatteiden mukaisesti ja huolehtivat paitsi oman toimintansa, myös hankintaketjujensa vastuullisuudesta. Kehitämme koulutus- ja sosiaaliturvajärjestelmiä muuttuvien osaamis-, työsuhde-, työmarkkina- ja toimeentulotarpeiden mukaisesti. Edistämme työelämän tasa-arvoa mm. tukemalla nuorten, ikääntyvien ja maahanmuuttajien työllistymistä sekä osaamista ja avaamme väyliä osatyökykyisten osallistumiseen työelämään. Toimimme aktiivisesti niin, että naisten palkka- ja urakehityksen esteet poistetaan. Edistämme yrittäjyyttä ja innovaatioita sekä kehitämme palvelusektoria. Madallamme yrittäjyyden ja työllistymisen kynnystä ja torjumme harmaata taloutta. Edesautamme teollisuuden uudistumista, jotta saamme lisää korkean jalostusarvon ja tuottavuuden työpaikkoja. Parannamme työhyvinvointia ja -turvallisuutta sekä työelämän laatua lisäämällä työntekijöiden mahdollisuuksia vaikuttaa työnsä ja työympäristönsä kehittämiseen sekä luomalla mahdollisuuksia joustaviin työtapoihin ja työaikajärjestelyihin. Tuemme säällisen ja ihmisarvoisen työn mahdollisuuksia myös globaalisti.

4. Kestävät yhdyskunnat ja paikallisyhteisöt

Luomme kestäviä ja turvallisia yhdyskuntia, joissa työpaikat, asuminen, monipuoliset palvelut, kestävät liikennejärjestelmät, tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen sekä viheralueet tukevat taloudellista, sosiaalista, kulttuurista ja ympäristön hyvinvointia. Vahvistamme yhteisöllisyyttä ja paikallisyhteisöjä tukemalla kansalaisyhteiskunnan toimintamahdollisuuksia, kehittämällä yhteisöllisen oppimisen ja muutoksen tekemisen mahdollistavia kohtaamispaikkoja, toimintamalleja ja paikallista päätöksentekoa, jotta asukkailla on mahdollisuudet luoda viihtyisiä, terveellisiä ja turvallisia elinympäristöjä. Vähennämme liikennetarvetta, luomme terveelliseen ja kestävään liikkumiseen kannustavia yhdyskuntarakenteita, lisäämme etätyöjärjestelyjä sekä vahvistamme sähköisiä palveluita. Huolehdimme maaseudun ja kaupunkien elinvoimaisuudesta sekä varmistamme, että niiden kehitys tukee toisiaan ja niiden välille syntyy uutta yhteistyötä. Mahdollistamme myös maaseudulla asumista ja yrittämistä. Varaudumme muuttuviin ilmasto- ja vesioloihin ja edistämme ilmastonmuutokseen sopeutumista paikallisesti. Edistämme kestävää kaupunki- ja yhdyskuntakehitystä ja -suunnittelua sekä paikallisyhteisöjen osallistumista päätöksentekoon myös kansainvälisessä yhteistyössä.

5. Hiilineutraali yhteiskunta

Tavoitteenamme on hiilineutraali yhteiskunta, johon pääsemiseksi toteutamme kansallista tiekarttaa sekä Pariisin ilmastosopimusta. Keskeisiä keinoja tavoitteen saavuttamiseksi ovat energiatehokkuuden parantaminen, uusiutuvien energiamuotojen osuuden kasvattaminen kestävällä tavalla, ilmastomyönteisten tuotteiden ja palveluiden tuottaminen ja vienti sekä vähäpäästöisten talouden sektoreiden kehittäminen. Kehitämme älykkäitä ja monimuotoisia rakenteita, kuten liikenne- ja energiajärjestelmiä, jotka mahdollistavat ja edistävät uusiutuvien energiamuotojen käyttöä ja energian säästöä sekä kannustavat vähentämään energiankulutusta. Panostamme innovatiivisten energiateknologioiden- ja muotojen kehittämiseen ja uuteen liiketoimintaan. Hyödynnämme metsiemme ja peltojemme kykyä sitoa hiiltä panostamalla kestävään maa- ja metsätalouteen. Edistämme hiilineutraalia rakentamista. Ennallistamme ekosysteemejä ja niiden ihmisille ja yhteiskunnalle tarjoamia palveluja. Muun muassa näillä ratkaisuilla hillitsemme ilmastonmuutosta ja edesautamme hiilineutraaliin yhteiskuntaan siirtymistä niin kotimaassa kuin maamme rajojen ulkopuolella.

6. Resurssiviisas talous

Suomi ja suomalaiset edistävät ja tarjoavat kestäviä ja kilpailukykyisiä ratkaisuja kansallisesti ja globaalisti. Lisäämme resurssi- ja materiaalitehokkuutta, kiertotaloutta, luonnonvaratuottavuuden moninkertaistavia liiketoimintamalleja, investointeja sekä kokeiluja kaikilla sektoreilla. Myös digitalisaatio luo ennennäkemättömiä mahdollisuuksia uusille ratkaisuille. Yrityksemme ovat maailmanlaajuisesti arvostettuja yhteiskuntavastuullisessa liiketoiminnassa. Viisas resurssien ja avoimen tiedon hyödyntäminen on yritysten ja yhteisöjen kilpailuetu sekä perusta ympäristöliiketoiminnalle. Suomi tarjoaa maailman parhaimmat testimarkkinat ja toimintaympäristön ympäristöinnovaatioille ja kestävälle taloudelle. Panostamme erityisesti puhtaaseen teknologiaan, korkeatasoiseen tutkimukseen, biotalouteen ja uusiutuvaan energiaan sekä aineettomien palvelujen ja tuotteiden kehittämiseen ja tuottamiseen. Suomi osoittaa edelläkävijyyttä kestävissä julkisissa hankinnoissa sekä kestävän ruoantuotannon, vesivarojen hallinnan ja metsätalouden kehittämisessä.

7. Luonnon kantokykyä kunnioittavat elämäntavat

Muutamme osaltamme luonnonvarojen kulutuksen maailmanlaajuisesti ympäristön kannalta kestävälle tasolle. Luontoa kunnioittavan elämäntavan edellytyksenä on sekä teknologian kehittäminen että yhteiskunnan sopeutuminen resurssiviisaampaan ja vähäpäästöisempään talouteen. Panostamme siihen, että kuluttajat ja yritykset pienentävät omaa globaalia ekologista jalanjälkeään. Samalla panostamme kestävien ja puhtaiden suomalaisten ratkaisujen vientiin kasvattaen samalla positiivista hiilikädenjälkeämme. Teemme kuluttajien luonnonvaroja säästävät valinnat asumisessa, liikenteessä ja ruokailussa mahdollisimman helpoiksi ja kannattaviksi. Tässä julkinen sektori toimii mahdollistaja sekä näyttää esimerkkiä. Kannustamme yrityksiä ja yhteisöjä tarjoamaan kuluttajille kestävästi tuotettuja tuotteita ja palveluita. Vahvistamme luontosuhdetta, ekososiaalista sivistystä sekä kestäviä valintoja arvostavia asenteita. Tuemme aineettomaan kulutukseen perustuvia elämäntapoja sekä niitä tukevia palveluja, kuten kestävää luontomatkailua.

8. Luontoa kunnioittava päätöksenteko

Kasvatamme luonnon monimuotoisuuden arvostusta ja lisäämme tietoisuutta sen merkityksestä, jotta hallinto, kunnat, yritykset ja kansalaiset huomioivat sen päätöksenteossa ja toiminnassaan. Tavoitteena on luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysähtyminen vuoteen 2020 mennessä. Vahvistamme luonnon monimuotoisuutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä edistävää ja omistusoikeutta kunnioittavaa ohjausta. Hyödynnämme kestävästi luonnon ihmiselle tarjoamia hyötyjä eli ekosysteemipalveluita ihmisten ja yhteiskunnan hyvinvoinnin edistämiseksi. Suuntaamme uudelleen ympäristön kannalta haitallisia kannustimia ottaen huomioon sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset olosuhteet tasapainoisella tavalla. Edistämme tieteellisen tutkimustiedon käyttöä päätöksenteon tukena. Edistämme luontoa kunnioittavaa päätöksentekoa ja luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämistä ja merten suojelua myös kansainvälisesti.

Kopioitu www -sivulta: Kestävä kehitys