https://peda.net/id/b3ff92e6ee5 2023-05-09T13:32:27+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/3d19f864ee5 2023-05-09T13:35:38+03:00 5.6 Paikallisesti päätettävät asiat<br/> Koulutyön käytännön järjestämisestä päätettäessä kiinnitetään huomiota siihen, että ratkaisut<br/> tukevat kasvatuksen ja opetuksen tavoitteiden saavuttamista ja edistävät perusopetuksen<br/> yhtenäisyyttä rakentavaa toimintakulttuuria. Opetuksen järjestäjän päätöksen mukaisesti kaikkien<br/> tässä käsiteltävien asioiden osalta koulukohtaiset ratkaisut, työn- ja vastuunjako sekä muu<br/> käytännön toteutus täsmennetään koulun lukuvuosisuunnitelmassa.<br/> Yhteinen vastuu koulupäivästä ja yhteistyö sekä poissaolojen ehkäiseminen,<br/> suunnitelmallinen seuraaminen ja poissaoloihin puuttuminen<br/> Opetuksen järjestäjä päättää ja kuvaa opetussuunnitelmassa<br/> • mitkä ovat keskeiset tavoitteet ja toimintatavat hyvän ja turvallisen koulupäivän<br/> luomiseksi ja yhteistyön järjestämiseksi 2023-05-09T13:35:38+03:00 https://peda.net/id/f0ab4988ee5 2023-05-09T13:33:30+03:00 Perusopetuksen toimintakulttuurin periaatteiden tehtävänä on tukea opetuksen järjestäjiä ja kouluja<br/> toimintansa suuntaamisessa. Periaatteet on kuvattu ajatellen erityisesti koulun toimintaa.<br/> Opetuksen järjestäjän tehtävänä on luoda edellytykset periaatteiden toteutumiselle kouluissa ja<br/> kehittää omaa toimintakulttuuriaan samassa suunnassa. Tavoitteena on luoda toimintakulttuuria,<br/> joka edistää oppimista, osallisuutta ja kouluun kiinnittymistä tukevia ratkaisuja1 sekä hyvinvointia ja<br/> kestävää elämäntapaa. Periaatteiden toteuttamiseksi tarvitaan paikallisten tarpeiden ja<br/> mahdollisuuksien huomioon ottamista, yhteistyötä huoltajien ja muiden yhteistyökumppaneiden<br/> kanssa sekä oppilaiden aitoa mukanaoloa yhteisön kehittämisessä.<br/> Oppiva yhteisö toimintakulttuurin ytimenä<br/> Koulu toimii oppivana yhteisönä ja kannustaa kaikkia jäseniään oppimiseen. Oppiva yhteisö<br/> kehittyy dialogin avulla. Yhdessä tekeminen ja osallisuuden kokemukset vahvistavat yhteisöä.<br/> Tavoitteiden pohdinta, oman työn säännöllinen arviointi ja kiireettömyys edistävät yhteisön<br/> oppimista. Sitä tukee kodeilta ja muilta yhteistyökumppaneilta saatu palaute. Oppimista edistää<br/> myös kehittämistyöstä, arvioinneista ja tutkimuksesta saadun tiedon hyödyntäminen. Pedagogisen<br/> ja jaetun johtamisen merkitys korostuu, ja johtaminen kohdistuu erityisesti oppimisen ja<br/> hyvinvoinnin edellytyksistä huolehtimiseen.<br/> Oppiva yhteisö luo edellytyksiä yhdessä ja toinen toisiltaan oppimiseen. Se luo edellytyksiä myös<br/> tutkimiseen ja kokeilemiseen sekä innostumisen ja onnistumisen kokemuksiin. Yhteistyön<br/> lähtökohtana ovat yhteisön jäsenten hyvät yhteistyö- ja vuorovaikutustaidot, joita opitaan ennen<br/> kaikkea arjen luonnollisissa kohtaamisissa. Näissä aikuisten malli ja esimerkki ovat erityisen<br/> tärkeitä1<br/> .<br/> Tunne- ja vuorovaikutustaidot ovat oppimisen tavoite eri oppiaineissa ja ne sisältyvät myös laajaalaisen osaamisen kokonaisuuteen2<br/> . Oppituntien lisäksi tunne- ja vuorovaikutustaitojen harjoittelu<br/> arkisissa tilanteissa on tärkeä osa koulun toimintakulttuuria.<br/> Yhteisö rohkaisee jokaista jäsentään yrittämään ja oppimaan myös virheistä. Se antaa sopivia<br/> haasteita ja tukee vahvuuksien löytämistä ja hyödyntämistä. Yhteisön jäseninä oppilaat voivat<br/> luoda myönteisen ja realistisen käsityksen itsestään ja kehittää luontaista kokeilun ja tutkimisen<br/> haluaan. Oppivassa yhteisössä ymmärretään fyysisen aktiivisuuden merkitys oppimiselle ja<br/> irrottaudutaan istuvasta elämäntavasta. Siinä arvostetaan työhön syventymistä, oppimisessa<br/> tarvittavaa ponnistelua ja työn loppuunsaattamista.<br/> Hyvinvointi ja turvallinen arki<br/> Oppivan yhteisön rakenteet ja käytännöt edistävät hyvinvointia ja turvallisuutta ja luovat siten<br/> edellytyksiä oppimiselle. Nämä näkökulmat ulottuvat kaikkeen koulutyöhön ja ohjaavat jokaisen<br/> työskentelyä. Oppilaiden vertaissuhteiden aktiivinen tukeminen, myönteiset yhteiset kokemukset ja<br/> merkityksellisyyden tunne yhteisön jäsenenä tukevat kouluun kiinnittymistä1<br/> . Toiminnassa otetaan<br/> huomioon yhteisön jäsenten yksilöllisyys ja tasa-arvoisuus sekä yhteisön tarpeet. Koulun käytännöt<br/> ovat joustavia ja mahdollistavat monipuolisen toiminnan. Liikkuminen sekä mielen hyvinvointia<br/> edistävät yhteiset toiminnat ovat luonteva osa jokaista koulupäivää. Yhteisöllinen opiskeluhuolto on<br/> tärkeä osa toimintakulttuuria.<br/> Oppilailla on yhdenvertainen mahdollisuus saada ohjausta sekä tukea kehitykseensä ja<br/> oppimiseensa sekä yksilöinä että ryhmän jäseninä. Yhteisössä arvostetaan hyväntahtoisuutta ja<br/> ystävällisyyttä. Kiusaamista, häirintää3<br/> , väkivaltaa, rasismia tai muuta syrjintää ei hyväksytä ja<br/> epäasialliseen käytökseen puututaan. Koulutyössä pyritään arjen ennakoitavuuteen ja<br/> kiireettömyyteen. Kuulluksi tuleminen ja oikeudenmukaisuuden kokemus rakentavat luottamusta.<br/> Rauhallinen ja hyväksyvä ilmapiiri, hyvät sosiaaliset suhteet sekä ympäristön viihtyisyys edistävät<br/> työrauhaa.<br/> Vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely<br/> Vuorovaikutus, yhteistyö ja monipuolinen työskentely ovat yhteisön kaikkien jäsenten oppimista ja<br/> hyvinvointia edistäviä tekijöitä. Oppiva yhteisö tunnistaa oppimisen ja tiedon rakentumisen<br/> moninaisuuden ja toimii joustavasti. Se rohkaisee kokeilemiseen ja antaa tilaa eri ikäkausille ja<br/> oppijoille tunnusomaiselle toiminnallisuudelle, luovalle työskentelylle, liikkumiselle, leikille ja<br/> elämyksille.<br/> Koulutyössä hyödynnetään suunnitelmallisesti eri työtapoja ja oppimisympäristöjä ja työskentelyä<br/> pyritään säännöllisesti viemään ulos luokkahuoneesta. Luodaan mahdollisuuksia projektimaiseen<br/> työskentelyyn ja kokonaisuuksien opiskeluun sekä yhteistyöhön koulun sisällä ja koulun<br/> ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Koulun aikuisten keskinäinen yhteistyö sekä vuorovaikutus<br/> ympäröivän yhteiskunnan kanssa tukevat oppilaiden kasvua hyvään vuorovaikutukseen ja<br/> yhteistyöhön. Yhdessä tekeminen edistää oman erityislaadun tunnistamista ja taitoa työskennellä<br/> rakentavasti monenlaisten ihmisten kanssa. Tieto- ja viestintäteknologiaa käytetään edistämään<br/> vuorovaikutusta sekä työskentelyn moniaistisuutta ja monikanavaisuutta.<br/> Kulttuurinen moninaisuus ja kielitietoisuus<br/> Koulu oppivana yhteisönä on osa kulttuurisesti muuntuvaa ja monimuotoista yhteiskuntaa, jossa<br/> paikallinen ja globaali limittyvät. Erilaiset identiteetit, kielet, uskonnot ja katsomukset elävät<br/> rinnakkain ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään. Oppivassa yhteisössä kotikansainvälisyys on<br/> tärkeä voimavara. Yhteisö arvostaa ja hyödyntää maan kulttuuriperintöä ja kansalliskieliä sekä<br/> omaa ja ympäristön kulttuurista, kielellistä, uskonnollista ja katsomuksellista monimuotoisuutta. Se<br/> tuo esiin saamelaiskulttuurin ja eri vähemmistöjen merkityksen Suomessa. Se kehittää yksilöiden<br/> ja ryhmien välistä ymmärrystä ja kunnioitusta sekä vastuullista toimintaa. Yhteisössä tunnistetaan,<br/> että oikeus omaan kieleen ja kulttuuriin on perusoikeus. Kulttuuritraditioihin tutustutaan, erilaisista<br/> ajattelu- ja toimintatavoista keskustellaan rakentavasti ja luodaan uusia tapoja toimia yhdessä.<br/> Yksi kulttuurisen moninaisuuden ilmentymä on monikielisyys. Jokainen yhteisö ja yhteisön jäsen<br/> on monikielinen. Eri kielten käyttö rinnakkain koulun arjessa nähdään luontevana ja kieliä<br/> arvostetaan. Kielitietoisessa yhteisössä keskustellaan kieliin ja kieliyhteisöihin kohdistuvista<br/> asenteista ja ymmärretään kielen keskeinen merkitys oppimisessa, vuorovaikutuksessa ja<br/> yhteistyössä sekä identiteettien rakentumisessa ja yhteiskuntaan sosiaalistumisessa. Jokaisella<br/> oppiaineella on oma kielensä, tekstikäytäntönsä ja käsitteistönsä. Eri tiedonalojen kielet ja<br/> symbolijärjestelmät avaavat samaan ilmiöön eri näkökulmia. Opetuksessa edetään arkikielestä<br/> käsitteellisen ajattelun kieleen. Kielitietoisessa koulussa jokainen aikuinen on kielellinen malli ja<br/> myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja.<br/> Osallisuus ja demokraattinen toiminta<br/> Oppivan yhteisön toimintatavat rakennetaan yhdessä. Osallisuutta edistävä, ihmisoikeuksia<br/> toteuttava ja demokraattinen toimintakulttuuri luo perustan oppilaiden kasvulle aktiivisiksi<br/> kansalaisiksi.<br/> Oppilaat osallistuvat oman kehitysvaiheensa mukaisesti toiminnan suunnitteluun, kehittämiseen ja<br/> arviointiin. He saavat kokemuksia kuulluiksi ja arvostetuiksi tulemisesta yhteisön jäseninä. Yhteisö<br/> kannustaa demokraattiseen vuoropuheluun ja osallistumiseen sekä luo niille toimintatapoja ja<br/> rakenteita. Oppilaskuntatoiminta tarjoaa yhden tärkeän väylän oppilaiden osallistumiselle. Muut<br/> toimintamuodot kuten tukioppilas- ja kummitoiminta, vapaaehtoistyö tai erilaiset kestävän<br/> kehityksen toiminnat täydentävät sitä. Samalla ne vahvistavat yhteistyötä ja vuorovaikutusta koko<br/> kouluyhteisössä. Yhteistyö eri hallinnonalojen, seurakuntien, järjestöjen, yritysten ja muiden<br/> toimijoiden kanssa syventää käsityksiä yhteiskunnasta ja kansalaisyhteiskunnassa toimimisesta.<br/> Yhteydet eri maissa toimivien koulujen kanssa lisäävät globalisoituneessa maailmassa toimimisen<br/> taitoja.<br/> Yhdenvertaisuus ja tasa-arvo<br/> Oppiva yhteisö edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa. Yhteisön jäsenet tulevat kohdatuiksi ja<br/> kohdelluiksi samanarvoisina riippumatta mistään henkilöön liittyvästä tekijästä. Samanarvoisuus ei<br/> merkitse samanlaisuutta. Yhdenvertainen kohtelu edellyttää sekä perusoikeuksien ja<br/> osallistumisen mahdollisuuksien turvaamista kaikille että yksilöllisten tarpeiden huomioon<br/> ottamista.<br/> Peruskouluaikana oppilaiden käsitys omasta sukupuoli-identiteetistä ja seksuaalisuudesta kehittyy.<br/> Oppiva yhteisö edistää arvoillaan ja käytänteillään sukupuolten tasa-arvoa ja tukee oppilaita oman<br/> identiteetin rakentumisessa. Opetus on lähestymistavaltaan sukupuolitietoista. Yhteisö rohkaisee<br/> oppilaita tunnistamaan omat mahdollisuutensa sekä suhtautumaan eri oppiaineisiin, tekemään<br/> valintoja ja sitoutumaan opiskeluun ilman sukupuoleen sidottuja roolimalleja. Oppimisympäristöjä,<br/> työtapoja ja opetusmateriaaleja valitsemalla ja kehittämällä luodaan näkyvyyttä inhimillisen<br/> moninaisuuden arvostamiselle.<br/> Vastuu ympäristöstä ja kestävään tulevaisuuteen suuntautuminen<br/> Oppiva yhteisö ottaa kaikessa toiminnassaan huomioon kestävän elämäntavan<br/> välttämättömyyden. Arjen valinnoillaan ja toimillaan koulu ilmentää vastuullista suhtautumista<br/> ympäristöön. Raaka-aineita, energiaa ja luonnon monimuotoisuutta tuhlaavia materiaalivalintoja ja<br/> toimintatapoja muutetaan kestäviksi. Kestävän elämäntavan aineettomien tekijöiden merkitystä<br/> hyvinvoinnille korostetaan ja niille annetaan aikaa ja näkyvyyttä päivittäisessä koulutyössä.<br/> Oppilaat ovat mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa kestävää arkea.<br/> Oppiva yhteisö rakentaa toivoa hyvästä tulevaisuudesta luomalla osaamisperustaa<br/> ekososiaaliselle sivistykselle. Realistinen ja käytännöllinen asenne hyvän tulevaisuuden<br/> edellytysten muovaamiseen vahvistaa kasvamista vastuullisuuteen yhteisön jäseninä, kuntalaisina<br/> ja kansalaisina. Se rohkaisee oppilaita kohtaamaan avoimesti ja uteliaasti maailman moninaisuutta<br/> sekä toimimaan oikeudenmukaisemman ja kestävämmän tulevaisuuden puolesta.<br/> ____________________________________<br/> 1<br/> Laki perusopetuslain 26 § muuttamisesta (947/2022)<br/> 2 Perusopetuslaki 11 §, 14 § (628/1998), Valtioneuvoston asetus perusopetuslaissa tarkoitetun opetuksen<br/> valtakunnallisista tavoitteista ja perusopetuksen tuntijaosta (422/2012) 6 §<br/> 3 Perusopetuslaki 29 § (626/1998) 2023-05-09T13:33:30+03:00