https://peda.net/id/b33ea4aa381 2023-08-11T10:00:04+03:00 https://peda.net/:static/538/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/b33f1445381 2018-03-13T08:12:19+02:00 <span class="right"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/turku/turun-normaalikoulu/biologia/sarlund/e9i22/2-kudokset/luvun-sis%C3%A4llys/e#top" title="elimia_sedova_elina_shutterstock_74337634.jpg"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/turku/turun-normaalikoulu/biologia/sarlund/e9i22/2-kudokset/luvun-sis%C3%A4llys/e:file/photo/6f1cfd2b48aa37b994ae6826910b51bee1c08745/elimia_sedova_elina_shutterstock_74337634.jpg" alt="" title="Elimiä ja elimistöjä: munuaiset, keuhkot, sydän, aivot, maksa ja mahalaukku" class="inline" loading="lazy"/></a></span>3.1 Soluista kokonaiseksi ihmiseksi<br/> <br/> 3.2 Miten alkion kudokset muodostuvat?<br/> 3.3 Kudokset muodostavat elimiä ja elimistöjä<br/> <br/> 3.4 Elimistöt<br/> <br/> 3.5 Tutki elimistöä torson, possun opetuselinpaketin tai internetin avulla 2023-08-11T10:00:04+03:00 https://peda.net/id/b346c0d7381 2017-03-03T16:27:18+02:00 <p><span class="right"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/turku/turun-normaalikoulu/biologia/sarlund/e9i22/2-kudokset/ski/i#top" title="ihminen_biotekniikka_solujen_eril_shutterstock_34326463_peda.jpg"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/turku/turun-normaalikoulu/biologia/sarlund/e9i22/2-kudokset/ski/i:file/photo/af795665e094e9ba720dee886316382df9898a38/ihminen_biotekniikka_solujen_eril_shutterstock_34326463_peda.jpg" alt="" title="Kantasolusta kehittyy erilaisten kudosten soluja. Kantasoluja osataan käyttää nykyisin myös laboratorioissa." class="inline" loading="lazy"/></a></span>Saamme alkumme siittiön ja munasolun yhtyessä <b>hedelmöityksessä</b>. Hedelmöittynyt munasolu alkaa jakaantua siten, että alkiossa on kaksi, neljä, kahdeksan, kuusitoista ja lopulta satoja soluja.</p> <p>Miten yhdestä solusta voi kehittyä kokonainen toimiva, yleensä terve ihminen? Lyhyesti sanottuna perimämme geenit ohjaavat kasvua ja kehitystä kellontarkasti. Tätä on opittu hiukan matkimaan, ja nykyään pystytäänkin jo kasvattamaan joitakin soluja kantasoluista.</p> <p>Alkion kaikki solut ovat alun perin <b>kantasoluja.</b> Ne ovat erilaistumattomia, ja niillä on mahdollisuus kehittyä miksi tahansa soluksi. Niitä sanotaan <b>kaikkikykyisiksi</b> eli totipotenteiksi soluiksi. Monilla alkeellisemmilla eläimillä ja kasveilla solut säilyttävät paremmin erilaistumiskyvyn. Niinpä esimerkiksi sisilisko pystyy kasvattamaan uuden hännän, rapu uuden saksen ja kastemato kokonaan uuden madon puolikkaasta. Meilläkin esimerkiksi haavojen parantumisessa ja murtuneen luun luutumisessa näkyy solujen kyky <b>erilaistua</b> tarpeen mukaan. Ihminen osaa nykyään viljellä kantasoluja ja saada niitä erilaistumaan laboratorio-oloissa.</p> <p>Solujen sijainti ja geenien tuottamat <a class="definition" href="https://peda.net/id/c1f76f2f381" title="Paikallishormoneja, joita erittyy muutamista soluista ja jotka vaikuttavat kudoksissa paikallisesti, ei koko elimistössä. Esim. histamiinia voi erittyä ihon tulehtuneeseen kohtaan."><b>kudoshormonit</b></a> ohjaavat kehitystä niin, että alun perin yhtenäinen solumassa alkaa muodostaa kerroksia ja solut alkavat muuttua yhä useammanlaisiksi. Syntyy luusoluja, lihassoluja, verisoluja ja niin edelleen.</p> <p>Samanlaiset solut muodostavat <a class="definition" href="https://peda.net/id/c1f7c6ce381" title="Rakenteeltaan ja toiminnaltaan samanlaisten eläinsolujen joukko. Pääkudostyyppejä ovat epiteeli- eli pintakudos, side-, lihas- ja hermokudos. Sidekudokseen kuuluvat mm. tukikudos, luut ja veri, jonka solujen väliaine on poikkeuksellisesti nestettä."><b>kudoksia</b></a>. Eri kudoksilla on erilaisia ominaisuuksia. Lihaskudos pystyy supistumaan, hermokudos välittää sähköisiä impulsseja, luukudos on kovaa ja vahvaa ja pintakudokset suojaavat meitä tasaisina ja joustavina. Sidekudokset kiinnittävät kestävästi ja joustavasti esimerkiksi lihakset luihin ja verisuonet lihaksiin.</p> <p>Alla on erilaisten kudosten soluja. Miten mielestäsi näkyy lihaskudoksen rakenteessa sen kyky supistua? Miten näkyy hermokudoksessa viestien välittämisen tehtävä?</p> <a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/turku/turun-normaalikoulu/biologia/sarlund/e9i22/2-kudokset/ski/e#top" title="elainkudoksia_shutterstock_75043315.png"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/turku/turun-normaalikoulu/biologia/sarlund/e9i22/2-kudokset/ski/e:file/photo/33741649016d4869877f6f824cc9dad5f1b7b35b/elainkudoksia_shutterstock_75043315.png" alt="" title="Eläinkudoksia." class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <em>Kudostyypit. Verikudos ja luukudos kuuluvat tuki- sidekudokseen. Suolen ja ihon epiteeli kuuluvat pinta- eli epiteelikudokseen.</em> 2023-08-11T10:00:04+03:00 https://peda.net/id/b3484a0f381 2017-12-10T09:27:30+02:00 <span class="right"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/turku/turun-normaalikoulu/biologia/sarlund/e9i22/2-kudokset/kmeje/s#top" title="shutterstock_392287459_elimistot.jpg"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/turku/turun-normaalikoulu/biologia/sarlund/e9i22/2-kudokset/kmeje/s:file/photo/be882690c6b2d86f56c4e590cda8ccaa7090ff87/shutterstock_392287459_elimistot.jpg" alt="" title="Imusuonisto, verenkiertoelimistö, hermosto, lihaksisto ja luusto." class="inline" loading="lazy"/></a></span><b>Kudokset</b> muodostavat yhdessä toistensa kanssa <b>elimiä.<br/> <br/> </b>Sydämessä on <br/> <ul> <li>lihaskudosta supistumista varten, </li> <li>sidekudosta läpissä ja verisuonten seinämissä ja</li> <li>hermokudosta on sykintää säätelemässä.</li> </ul> <br/> <br/> <p>Elimet muodostavat <b>elimistöjä,</b> joilla on jokin erityinen tehtävä kehossamme. <br/> <br/> Esimerkiksi sydän verisuonineen muodostaa verenkiertoelimistön, jonka tehtävänä on mm. hapen, ravintoaineiden, kuona-aineiden, veden ja lämmön kuljettaminen kaikkialle elimistöön.<br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <iframe width="805" height="800" src="//www.thinglink.com/card/763245747041730562" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe>​​</p> 2023-08-11T10:00:04+03:00 https://peda.net/id/b349a16d381 2016-10-14T06:10:01+03:00 Katso lisämateriaalit kuvassa olevista linkeistä! <iframe width="1200" height="622" src="//www.thinglink.com/card/760364184419434496" allowfullscreen="allowfullscreen"></iframe> 2023-08-11T10:00:04+03:00 https://peda.net/id/b34a4fed381 2019-01-27T20:32:49+02:00 <a class="eoppi-icon-nav" href="https://peda.net/id/c1e7194a381" target="_blank"><img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-hakemisto.png"/> <span>Termit</span> </a> <a class="eoppi-icon-nav" href="https://peda.net/id/b340133d381" target="_blank"><img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-tehtavat.png"/> <span>Tehtävät</span></a> <a class="eoppi-icon-nav" href="https://peda.net/id/b345354a381"><img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-luku-sisallys.png"/> <span>Tiivistelmä</span> </a> <a class="eoppi-icon-nav" href="#" rel="nofollow ugc noopener"> <img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-luvun-alkuun.png"/> <span>Luvun alkuun</span> </a> 2023-08-11T10:00:04+03:00