https://peda.net/id/b32260ba17f 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/b323fef517f 2023-04-26T08:27:15+03:00 <p class="western"> </p> <p class="western"><b>Katolisen kirkon ongelmia</b><br/> <br/> </p> <p class="western"><b>Kirkko vaivasi ahneus. Ihmisistä tuntui, että kaikki oli ostettavissa,</b> syntien anteeksianto (aneet) ja kirkonvirat. Nepotismi (sukulaisten suosiminen)<br/> <br/> 1300-luvun lopulla oli kaksi paavia samaan aikaan. Tilannetta yritettiin ratkaista erottamalla paavit ja valitsemalla uusi paavi, kolme paavia. Paavien ”Baabelin vankeus”</p> <p class="western"><b>Kirkko sekaantui taisteluun poliittisesta vallasta.</b> Paaveilla oli omat armeijat.</p> <p class="western"><b>Kirkko torjui kaikki vaatimukset uudistuksista</b>. Sen arvostelijat leimattiin kerettiläisiksi, rovio esim. Jan Huss. Pyhä inkvisitio</p> <p class="western">Kirkon ei pystynyt vastaamaan ihmisten hengellisiin tarpeisiin esim. Mustan surman aikana. Pappeja kuoli paljon ja ei osattu selittää, mistä rutto johtui. Jumalan rangaistus synneistä</p> <p class="western"><b>Kehittyvä tiede esim. astronomia murensi kirkon hyväksymän maailmankuvan ja löytöretket laajensivat maailmaa</b>. Yliopistot haastoivat kirkon opetuksessa ja renessanssi tarjosi ihmisille kirkon opetuksista poikkeavan ihmiskuvan <br/> <br/> <b><br/> Luther</b><br/> <br/> Luther huomasi luostarissa ja yliopistossa kirkon ongelmat ( anekauppa).<br/> <br/> <b>Hän halusi herättää keskustelua kirkon uudistamisesta ( teesit anekauppaa vastaan). Hän ei ollut ainoa, jonka mielestä kirkon piti uudistua. Luther ei halunnut perustaa uutta kirkko. </b><br/> <br/> Katollisen kirko johtajat eivät hyväksyneet Lutherin kritiikkiä. Se uhkasi heidän asemaansa ja tuloja. Luther yritettiin vaijentaan uhkauksilla.<b> Kun hän ei suostunut perumaan ajatuksiaan, kirkko julisti hänet kirkonkiroukseen ja keisarin johtamat valtiopäivät valtakunnakiroukseen.</b><br/> <br/> <b>Piilopaikassaan Luther ryhtyi kääntämään raamattua saksan kiellelle</b>. Hän huomasi latinakielisen raamatun monet virheet. Lutherin mielestä raamattu on kristinuskon ainoa ohjenuora ja jokaisen on pystyttävä sitä lukemaan. Katolisen kirkon mielestä raamattu ei kuulunut oppimattomalle kansalle. <br/> <br/> <b>Kirjapainot levittivät Lutherin ajatuksia</b>. Jokainen hänen kirjoituksensa kasvatti välimatkaa katoliseen kirkkoon. Sopu ei enää ollut mahdollinen, koska katolinen kirkko ei suostunut Lutherin vaatimuksiin ja hän ei puolestään suostunut perumaan puheitaan. <br/> <br/> Monet saksalaiset myös ruhtinaat kannattivat Lutherin ajatuksia ja ne levisivät myös muihin maihin. <br/> <br/> <b>Luther meni myös naimisiin entisen nunnan kanssa.</b><br/> <br/> <b>Lutherin opetukset</b><br/> <br/> <b>Lutherin keskeisiä ajatuksia oli, että ihminen pelastuu, yksin uskosta, yksin armosta, yksin Kristuksen kautta.</b> Ei tarvitse hankkia aneita ja hyvät työt osoitus ovat lähimmäisenrakkaudesta, eivät tarpeen pelastukseen. Myöskään kiirastuleen ei uskota. <br/> <br/> <b>Raamattu uskon ylin ohje ja se kuuluu kaikille.</b> Paavin asemaa kirkon johtajana ja kristinuskon ylimpänä auktoriteettina ei tunnusteta. <br/> <br/> J<b>umalampalvelus kokonaan kansankielellä, ei latinan kieltä.</b> Koko seurakunnan yhteinen tilaisuus, saarna, jossa raamattua selitetään, virret ja ehtoolisen vietto. <br/> <br/> <b>Kaksi sakramenttia, kaste ja ehtoollinen.</b> Ne mainitaan raamatussa. Tavallinen kansa sai leivän lisäksi nyt myös ehtoollisviinin. <br/> <br/> <b>Luther korosti myös yleistä pappeutta.</b> Maalikot eli tavalliset seurakunnan jäsenet voivat toimia erilaisissa tehtävissä. <br/> <br/> Luterilainen kirkko luopui pyhiinvaelluksista, pyhimysten palvonnasta, paastosta, luostareista, pappien selibaatista ja viidestä sakramentista.<br/> <br/> <br/> <b>Reformoitu kirkko <br/> <br/> Reformoitu kirkko syntyi, kun Lutherin ajatukset levisivät Sveitsin alueelle</b> (Valaliiton maat), Ulrich Zwingli ja Jaen Calvin.<br/> <br/> <b>Reformoidun kirkon mielestä Luther ei vienyt uudistuksia tarpeeksi pitkälle</b>. Kirkosta oli poistettava kaikki mitä raamatussa ei suoranaisesti mainittu. Kirkoissa ei ollut urkuja, ei kynttilöitä, ei kuvia esim. alttaritauluja tai seinämaalauksia. <br/> <br/> Jumalanpalvelus koostui saarnasta ja rukouksista. Maalikoiden asemaa seurakuntien toiminnassa korostetiin. Ei kirkollista organisaatiota esim. piispoja. <b>Ei läheistä yhteyttä kuninkaisiin.</b> <br/> <br/> <b>Korostettiin yksinkertaista ja vaatimatonta elämää</b>. Kova työteko ja säästäväisyys, ansaittuja rahoja ei saanut tuhlata, ei värikkäitä vaatteita tai koruja. Rehellisyys ja raittius.<br/> <br/> Reformoitu kirkko levisi Sveitsistä Ranskaan, Hollantiin, Englantiin, Skotlantiin ja Yhdysvaltoihin. <br/> <br/> <br/> <b>Anglikaaninen kirkko</b><br/>  <br/> Kun Lutherin ajatukset levisivät Englantiin, maan kuningas Henrik kahdeksas vastusti niitä. Hän sai paavilta arvon &quot;uskon puolustaja&quot;. <br/> <br/> <b>Henrik halusi avioeron vaimostaan, mutta paavi ei suostunut.</b> Henrik kutsui koolle Englannin piispat ja vaati heiltä avioero. Vastustajat vangittiin tai teloitettiin. <b>Henrik julistautui Englannin kirkon johtajaksi.</b><br/> <br/> <b>Rahapulasssa Henrik ryösti kirkon omaisuuden.</b> Luostarit lakkautettiin. Kirkon johtajuus lisäsi kuninkaan valtaa. Välirikko katolisen kirkon kanssa.<br/> <br/> Seuraavien vuosi kymmenten ja hallitsijoiden aikana kirkon kehitys oli tempoilevaa. Välillä palattiin lähelle katolilaisuutta ja välillä tehtiin uudistuksia.<b> Anglikaanisesta kirkosta tuli sekoitus.</b> Se säilytti ulkoisen loiston ja värikkyyden sekä kirkon organisaation katolilaisuudesta, mutta opillisesti se on lähellä luterilaisia kirkkoja esim. kaksi sakramenttia.<br/> <br/> <b>Anglikaaninen kirkko joutui kamppailemaan englantilaisten sieluista katolisen kirkon ja reformoitujen kirkkojen kanssa</b>. Välillä riidat puhkesivat taisteluiksi, joihin sekaantui myös eri sukuhaarojen kamppailu kruunusta.<br/> <br/> <br/> <b>Uskonpuhdistus Pohjolassa</b></p> <p class="western">1500-luvun alku oli Pohjolassa levotonta aikaa (Turun ryöstö). Ruotsin aateliset kapinoivat 1300-luvun lopulla syntynyttä Kalmarin unionia (Pohjoismaiden yhteinen valtio) vastaan.</p> <p class="western">Tanskan kuningas onnistui tukahduttamaan kapinan Tukholma antautui Ruotsin aateliset kutsuttiin juhlimaan Pohjolan yhteistä hallitsijaa heidät telotettiin, Tukholman verilöyly.</p> <p class="western">Joukkomurhasta selvinnyt Kustaa Vaasa nostatti uuden kapinan, joka levisi myös Suomeen. Tanskalaiset nujerrettiin ja Kustaa Vaasa valittiin Ruotsin kuninkaaksi.</p> <p class="western"><b>Kustaa Vaasa oli vaikeassa tilanteessa. Rahat oli loppu, velkaa oli runsaasti ja hänen oikeutensa kruunuun oli kyseenalainen. Kustaa Vaasa kiinnostui uskonpuhdistuksesta.</b></p> <p class="western"> <b>Valtion rahakirstut täytettiin ottamalla ”kirkolta liiat pois” ja kuningas kirkon johdossa lisäsi Kustaan valtaa (Jumala oli kuninkaan vallan takeena). Suuria uskonnollisia intohimoja Kustaa Vaasalla tuskin oli. Hän hyötyi uskonpuhdistuksesta.</b></p> <p class="western"><b> Uskonpuhdistuksen käytännön toteuttaminen jäi Suomessa Mikael Agricolan harteille. Hän oli lempeä ja maltillinen uskonpuhdistaja. Kirkkoa ajan kuluessa uudistettiin maltillisesti.</b> Suomalaiset kasvoivat luterilaisuuteen. Myöskään kirkon epäkohdat Suomessa eivät olleet yhtä räikeitä kuin esim. Keski-Euroopassa (kuninkaan tuki uskonpuhdistukselle) Suomessa vältyttiin uskonnollisilta väkivaltaisuuksilta.</p> <p class="western"><b> Agricola ryhtyi kääntämään Uutta testamentti Suomeksi. Hänen piti luoda sitä varten Suomen kirjakieli ABC-kirja ja uudet sanat.</b> Koko raamattu saatiin käännettyä 1600-luvulla.</p> <p class="western">Agricolasta tuli Turun piispa.</p> <p class="western"><br/> <b>Vastauskonpuhdistus</b></p> <p class="western">Katollinen kirkko ei ottanut aluksi vakavasti Lutherin ajatuksia tarpeellisia uudistuksia ei tehty uskonpuhdistus pääsi leviämään.</p> <p class="western"><b> 1500-luvun puolivälissä katollinen kirkko ryhdistäytyi ja pahimmat epäkohdat korjattiin esim. anekauppa kiellettiin. Kirkko päätti valloittaa takaisin menettämänsä alueet ja sielut vastauskonpuhdistus.</b></p> <p class="western"><b> Vastauskonpuhdistuksen johtoon asetettiin uusi veljeskunta, jesuiitat.</b></p> <p class="western"> Jesuiitta veljeskunta oli järjestäytynyt sotilaallisesti. Sen johdossa oli kenraali. Jesuiitat eivät kuitenkaan kantaneet aseita kuten keskiaikaiset ritarikunnat esim. temppeliherrat.</p> <p class="western"><b>Jesuiitat antoivat tavalliset munkkilupaukset. Lisäksi he vannoivat kuuliaisuutta paaville.</b></p> <p class="western"><b>Jesuiitat etsivät lahjakkaita nuoria ja antoivat heille parhaan mahdollisen koulutuksen (kielet, matematiikka) eliitti (nöyryys).</b></p> <p class="western">Jesuiitat tekivät lähetystyötä Kiinassa, Japanissa ja Etelä-Amerikassa.</p> <p class="western">Hyvin koulutetut ja sivistyneet jesuiitat toimivat kuninkaiden sekä ruhtinaiden rippi-isinä ja joskus neuvonantajina vaikutusvaltaa ja tietoja. Jesuiitat toimivat eräänlaisena paavin tiedustelupalveluna Tiedon hankinta ja analysointi.</p> <p class="western"><b>Protestanttisissa maissa jesuiitoilla oli hyvin huono mainen. Pelättiin jesuiittojen ”myyriä”. Jesuiittojen huhuttiin järjestäneen jopa hallitsijoiden salamurhia. ”Tarkoitus pyhittää keinot”</b><br/> <br/> </p> <p class="western"><b>Puhdasoppineisuuden aika (1600-luku)</b></p> <p class="western"><b>Kustaa Vaasan pojat kamppailivat Ruotsin kruunusta 1500-luvun lopulla</b>. Suomen herttua Juhana kolmas kaappasi vallan mielisairaalta veljeltään Erik neljänneltätoista.</p> <p class="western">Juhana oli naimisissa puolalaisen prinsessan kanssa (katolilainen). Monet ruotsalaiset luterilaiset pelkäsivät Juhanan olevan kiinnostunut katolilaisuudesta.</p> <p class="western"><b>Juhanan poika Sigismund valittiin Puolan kuninkaaksi. Kun Juhana kuoli Ruotsin valtaistuimelle pyrkivät hänen veljensä herttua Kaarle ( luterilainen) ja hänen poikansa Sigismund (katolilainen)</b></p> <p class="western">Suomessa oli valmiutta hyväksyä Sigismund, koska liitto Puolan kanssa antaisi turvaa Venäjää vastaan (Pitkä viha 1570-1595).</p> <p class="western">R<b>uotsin aateliston ja luterilaisten pappien avulla Kaarle voitti valtataistelun ja nousi valtaistuimelle.</b></p> <p class="western">Kaarle yhdeksäs murskasi vastustajansa ja korosti valtakunnan yhtenäisyyttä. Yksi maa, yksi kuningas, yksi uskonto. Suomi sidottiin lujemmin Ruotsiin.</p> <p class="western"><b>Luterilaisesta kirkosta poistettiin katolilaisuuden rippeitä. Saatettiin voimaan ankara uskonnollinen kuri. Virallisen kirkon opin kanssa ristiriidassa olleita näkemyksiä ei siedetty. Myös rikoslakia tiukennettiin valtio ja kirkko valvoivat tehokkaammin ihmisten tekemisiä.</b></p> <p class="western">Kirkko aloitti lukutaidon opettamisen rahvaalle. Se halusi juurruttaa oikean luterilaisen opin kansan mieliin.</p> <p class="western"> </p> <p class="western"> </p> <p class="western"> </p> <p class="western"> </p> <p class="western"> </p> <p class="western"> </p> <p class="western"> </p> <p class="western"><br/> <br/> </p> 2022-08-09T18:52:48+03:00 https://peda.net/id/b324adba17f 2018-03-27T08:22:12+03:00 2022-08-09T18:52:48+03:00