Etätehtävät

13.5 tehtävä

2020-05-14T09:23:43+03:00

Käpykuja, korpikuja, koivukuja, katajakuja ja haapakuja.

Kaikki lähikatujen nimet liittyvät metsään.

18viikko

2020-04-29T10:02:15+03:00

2. Lue kirjan sivut 43-44. Vastaa kysymyksiin a-d.

a) Miksi etunimiä ja sitten sukunimiä on tarvittu? tunnistaakseen tai erottaakseen henkilöitä
b) Luettele neljä etunimenantoperustetta. merkitys, miltä nimi kuulostaa, ns. aika
c) Mistä lähtien jokaisella suomalaisella on täytynyt olla sukunimi? 1920
d) Mistä sukunimiä saatiin alkuaikoina / millaisia sukunimiä otettiin käyttöön? paikan nimestä tai isän nimestä

3. Tarkista Väestörekisterikeskuksen nimipalvelun nimihausta, kuinka monella suomalaisella on sama sukunimi kuin sinulla.
33 Salkosaloa

4. Lue sivut 45-46. Vastaa kysymyksiin a-e.

a) Mikä on paikannimen tehtävä? (Ts. mihin paikannimiä tarvitaan?) yksilöimään tietyn paikan esim. pieksämäki (kaupunki) pieksäjärvi (järvi)
b) Mitä luontonimet tarkoittavat? luontonähtävyyksiä/paikkoja
c) Mitä luontonimet kuvastavat? paikan kokoa muotoa
d) Mitä kulttuurinimet tarkoittavat?ihmisten työn tuloksena syntyneet nimet
e) Millaiset nimet kuuluvat kulttuurinimiin?rakennusten tai teiden nimet

5. Millä perusteella luulet seuraavien paikkojen saaneen nimensä? Saa käyttää mielikuvitusta!

a) Jäppilä täysin sattumalla/kuulosti hyvältä
b) Maavesi paljon vettä ja maata
c) Naarajärvi
d) Partaharju paikka joka on rakennettu harjulle
e) Kukkaromäki joku on hukannut lompakon/kukkaron mäelle
f) Nenonpelto paljon peltoa

viikko 17

2020-04-21T11:18:45+03:00

1. Mitä sananmuodostustapaa kohdissa a-e on käytetty?

a) roolipeli yhdistetty sana
b) spoileri muusta kielestä
c) ope
d) sokeriton johdatettu uusi sana
e) läppä sanlle uusi merkitys

2. Muuta monisanainen ilmaisu yksisanaiseksi johdokseksi. Alleviivaa johdoksesta johdin.

Malli: tehdä pienemmäksi > pienentää

a) ihminen, joka laulaa laulaja
b) melko suuri valtava
c) paikka, jossa tehdään kampauksia parturi/kampaamo
d) päästää vapaaksi vapautta
e) pieni lehti

3. Valitse pallosta yksi johdin. Keksi vähintään viisi sanaa, joissa käytät
valitsemaasi johdinta.

työtön, voimaton, mailaton, maidoton, sokeriton

4. Valitse laatikosta yksi sana. Keksi sanasta mahdollisimman monta johdosta, jotka ovat käytössä suomen kielessä.

väritön, värillinen, värikäs,

5. Alleviivaa seuraavista sanoista johdin.

a) korjaamo
b) veturi
c) osuma
d) varasto
e) ihmeellinen
f) nisäkäs
g) kuusikko
h) likainen
i) onneton
j) voimala
k) heikohko
l) johdanto

6. Lue liitteistä löytyvä Kaisa Häkkisen artikkeli Suomi on kuuden kerroksen kieli (Tiede 1/2018). Vastaa alla oleviin kysymyksiin osissa.

Artikkelin alku:
1) Mihin kielemme vanhimmat sanat voidaan johtaa? 5000 vuotta sitten
2) Mitä voidaan pitää nyrkkisääntönä, kun arvioidaan sanojen ikää? sitä vanhempi sana mitä etäisempi sukukieli

Esisuomi 5000-1000 eaa.:
3) Millaiset sanat edustavat kielen vanhimpia sanoja? mitä tarvitaan aina
4) Millaisiin aihepiireihin esisuomen ajan sanat voidaan luokitella?
5) Mistä ovat peräisin kielemme vanhimmat lainasanat? naapurimailta, indoeurooppalaisesta kantakielestä
6) Millä tavalla vanhimmat lainasanat kertovat kulttuurin ja maailman muutoksesta? puhuttiin esim. jumalista

Kantasuomi 1000 eaa–500 jaa.:
7) Miten kantasuomi syntyi? kun muinaiskansat asettuivat itämeren alueelle
8) Miten uutta sanastoa syntyi kantasuomen myöhäisvaiheessa? johtamalla ja yhdistämällä
9) Millaisia balttilaisperäisiä sanoja kieleen saatiin kantasuomen kaudella? kirja, neuvoa, jänis
10) Millaisia asioita selviää tuon kauden germaanisista lainasanoista? liittyvät viljelyyn, säähän ja kotieläimiin
11) Millaiset muinaisvenäläiset lainasanat ovat erityisen kiinnostavia? kristinuskoon liittyvät

Varhaissuomi 500–1540:
12) Millaisia sanoja voidaan pitää varhaissuomalaisina? jotka puuttuvat kaikista sukukielistä
13) Miksi keskiaikaa voidaan pitää kiinnostavan suomen kielen kehityksen kannalta? kansa käännytettiin kristinuskoon ja suomi liitettiin ruotsiin
14) Mistä kielistä ovat peräisin aikakauden lainasanat? hepreassa kreikasssa tai latinassa

Vanha kirjasuomi 1540 – 1810:
15) Muistele, mitä tarkoittaa reformaatio. Etsi tarvittaessa selitys netistä. uskonpuhdistus
16) Miksi reformaatioaika oli tärkeä vaihe suomen kielen kannalta? sillon syntyi kirjakieli
17) Mikä vaikutus uskonnollisten tekstien kääntämisellä oli sanastoon? piti keksiä uusia sanoja
18) Mistä Agricola sai aineksia käännöstyöhönsä? murteista
19) Kuinka paljon Agricolan käyttämistä sanoista on edelleen käytössä? kolmasosa

Varhaisnykysuomi 1810 – 1880:
20) Mitkä tekijät vaikuttivat siihen, että alettiin vaatia suomen kielen yhteiskunnallisen aseman parantamista ja kielen tietoista kehittämistä? kun Suomesta tuli Venäjän ruhtinaskunta
21) Miksi itämurteiden arvostus kasvoi varhaisnykysuomen kaudella? koska kalevala ilmestyi
22) Mikä oli Lönnrotin kanta sanaston muodostukseen? laina sanoja pitäisi välttää
23) Millaista sanojen muodostustapaa aikakaudella tietoisesti suosittiin? esim. e-johdokset
24) Millaisia sanoja suurin osa sanoista käytännössä oli? yhdyssanoja
25) Keitä muita mainitsemisen arvoisia sananmuodostajataitureita aikakaudella oli Lönnrotin lisäksi? Volmari Kilpinen ja Daniel Europaeus

Nykysuomi 1880 - :
26) Mitä aikakautta yleensä ajatellaan nykysuomen alkamisajaksi ja miksi? 1880-luvulla silloin suomi saavutti virallisen aseman
27) Miten lainasanojen virta nykysuomeen eriytyy? aihepiirien ja muotivirtauksista
28) Kuinka suuri osa nykyisin käytössä olevista sanoistamme on alun perin lainaa? suuri osa

viikko 16 yleiskieli ja slangi

2020-04-17T12:28:53+03:00

1. Lue oppikirjasta sivut 29-30. Tee sen jälkeen tehtävät 1-2 sivulta 31.

1.
a) asiallista ja selkeää
b) virallisisssatilaisuuksissa
c) laki ja tieteellisiinj
d) että teksi on selkeää ja yksitulkintaista

2.
a)
kaikki
b)uutisen teksti
c) nuorille
d) a) Maalajien kummitäti b) koomikoita amerikasta c) 80-luku d) Helppoa ja hauskaa työtä f) Neuvostoliitto nurin

2. Lue oppikirjasta sivut 32-33. Vastaa kysymyksiin a-e.

a) Mikä on vaikuttanut siihen, että Suomessa puhutaan erilaisia murteita? vuorovaikutuksesta
b) Mitkä ovat suomen murteiden kaksi pääryhmää? Miksi nämä ryhmät eivät kehittyneet eri kieliksi? oli sen verran yhteyksiä etteivät niistä muodostunut yhtä kieltä
c) Mitkä murreryhmistä kuuluvat itä-, mitkä länsimurteisiin?
d) Mihin murrealueeseen oma kotipaikkasi kuuluu? savo
e) Mitä tarkoittaa välimurre? ikäänkuin kaksi yhdistynyttä murretta
f) Millaisia eroja murteiden välillä on? (neljä asiaa) äänätminen, taivutus, sanoujen eri merkitykset

3. Kumpaa sanaa käytät?

länsimurteet - - - - - - - - - - itämurteet

a) vihta - - - - - - - - - - - - - - vasta
b) paatti - - - - - - - - - - - - - vene
c) tumput - - - - - - - - - - - - lapaset
d) santa - - - - - - - - - - - - - hiekka
e) suvi - - - - - - - - - - - - - - kesä
f) ehtoo - - - - - - - - - - - - - ilta
g) liina - - - - - - - - - - - - - -huivi

4. Tutustu eri murteiden tunnuspiirteisiin (a-kohta) ja tee murreryhmiin liittyvä tehtävä (b-kohta).

a) Lue huolella eri murteiden tunnuspiirteet ja kuuntele näytteet. Murreryhmiä on tässä esiteltynä yhteensä seitsemän. Tee sen jälkeen tehtävä b.

Murrenäyte: Heli Laaksonen, Peippo vei

Murrenäyte: Matti Näsä kaukosäätimen kans

Murrenäyte: Kuinka ollahan pohojalaasia

Murrenäyte: Ananasmullet

Murrenäyte: Napapiirin sankarit 3 -traileri

Murrenäyte: Uutisia Savon murteella

Murrenäyte: Antti Rokka suuttuu (katkelma vuoden 2017 Tuntematon sotilas -filmatisoinnista)

(Halutessasi voit kuunnella lisää murrenäytteitä Iltasanomien sivulta tämän linkin kautta.)

b) Olet edellä tutustunut eri murteiden tuntomerkkeihin ja murrenäytteisiin. Liitteistä (tehtävien lopusta) löydät Aku Ankka -sarjakuvia näillä murteilla kirjoitettuna. Osoita jokaisesta sarjakuvasta esimerkkejä kyseisen murteen tunnuspiirteistä. Käytä apunasi a-kohdan kuvia, joissa tunnuspiirteitä on lueteltu.
1. ei kuulu tappoihin, ihimisten ilmoilla
2. toihin er ruppee, ketä teittiä uskoo
3. mikäs on pukin ropleema
4. roskapönttölöl
5. myö vua ajatelttiin
6. maailman rikkahin miäs

5. Yhdistä puhekielinen virke yleiskieliseen.

a.
See pahus puhus lööperi. ----------------- Miten ikävää!
Mallak tämä tröijy mul ollenkas? -------- (Miksi sinulla on vene mukana?)
Niimpalkauhia! ---------------------------Sopiiko tämä pusero minulle lainkaan?
(Kui sul o paat fölis?) ---------------------- Hän valehteli.

b.
Minnekä minä tämän kotteron tyrkkeen? -------------- (Hetkinen.)
Tuuttaaksen jäläkeen ala huastoo. ----------------------Mihin voin pysäköidä?
(Uotahan jonnin aekoo.) ---------------------------------- Ole aloillasi!
Elä kehtoo vehtoo ko immeiset kahtoo! ---------------- Jätä viesti äänimerkikin kuultuasi.

c.
Mennähän äireen kans yhyres. --------------------- (Syö toki puuroa padasta.)
Son tuallaane mettäpöyröö. ------------------------ Menemme yhdessä äidin kanssa.
Viruta kätes verellä. --------------------------------- Hän on vähän hölmö.
(Syä vaan parasta puurua). --------------------------- Pese kätesi vedellä.

d.
(Sie haastat järkevvii). --------------------------- Pidät käsiä taskussa kävellessäsi.
Suat käyvä onkkii jotta suat kalloo. ----------- Pääsi kastui sateella.
Sie käyt käet taskus. --------------------------- (Puhut viisaita.)
Saeves' män siu piähän. ----------------------- Jos haluat kalaa, sinun pitää onkia.

6. Pohdi seuraavia asioita.

a) Mitkä murrepiirteet ovat omassa murteessasi helposti tunnistettavia? erilainen taivutus
b) Mitä murresanoja itse käytät? mehtä, mie
c) Missä tilanteessa käytät omaa murretta? leikitellessä
d) Oletko jossain tilanteessa tietoisesti välttänyt murteen käyttöä? Miksi? esitelmissä tai kirjotelmissa. että kaikki ymmärtäisi mitä sanon/puhun
e) Miten suhtaudut murteisiin. avoimesti

Tehtäviä

1. Lue oppikirjasta sivu 36. Vastaa kysymyksiin a-e.

a) Milloin ja miksi vanha Helsingin eli Stadin slangi syntyi? 1890-luvulla käytännöllisestä tarpeesta
b) Mitkä kielet vaikuttivat vanhaan slangiin? suomi, ruotsi, venäjä
c) Mistä kielistä uusi slangi on saanut aineksia? suomesta, somalista, turkista ja arabista
d) Miksi slangi muuttuu nopeasti?uusia sanoja kehittyy erilaisissa ryhmissä
e) Mitä kautta slangiin saadaan uusia sanoja? (kolme konstia)

2. Tee tehtävä 6 sivulta 37.
6.
a) tyty, tylmerö, mimmi b) jätkä, kundi c) dille, daiju e) mani, hynä, massi

3. Yhdistä slangi-ilmaus yleiskieliseen.

Frendil on hirvee hedari. ---------------------- Kaiuttimet soivat lujaa.
Vippaa klabbii, vatkaa tsengaa. --------------- (Osta junalippu.)
Skobeist tulee stydii fjongaa. ----------------- Kaverilla on kova päänsärky.
(Slumppaa slibari zugeen.) --------------------- Heiluta jalkaa, heiluta kenkää.

4. Muuta slangilla kirjoitettu Aku Ankka -sarjakuvan alku yleiskielelle. Sarjakuva löytyy liitteestä. Käytä tarvittaessa apunasi slangisanakirjaa.
työpaikka sinun. Sinulta hoiyuu hommat helposti
tässä on sinulle työlaukku. bisnes sujuu niin, että rahat pois. sä ansaitset provisio palkkaa. mahtavaa!
Pojat saa tulla auttaa mua. mä voivin antaa heillä vähän palkkaakin.
Pojat tulkaa meil on töitä. Kohta mulla on hirveesti rahaa... tai meillä on.
mitä? töitä? mä oon perintäkonsultti ja te ootte mun apupoikii
unohda koko juttu! konsultit son syvältä. mee yksinäs sinne.
Jos mä sanon että te lähdette mukaan nii tehän lähdette mukaan.

viikko 15

2020-04-17T14:36:50+03:00

1. Lue lehtijuttu Nam, minikarjaa (ks. liitteet alla). Harjoittele esseen kirjoittamista täydentämällä tekstiä ohjeiden mukaan.

Hyönteisiä lautasella

Hyönteisten käyttö ruuanvalmistukseen sekä kiehtoo että ällöttää. YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön FAO:n 200 sivuisessa raportissaan/ Jarmo Raivio kertoo lehtijutussaan ---------------------22.5.2013------------------------------ (------------suomen kuvalehti------------------------), miksi hyönteisiä kannattaisi käyttää ravinnoksi. (TÄYDENNÄ KIRJOITTAJAN NIMI, LEHTIJUTUN NIMI, JULKAISUPAIKKA JA -AIKA)

Raivion mukaan hyönteisten ruokakäyttö olisi järkevää, koska ----------Vuonna 2050 ihmisiä on maapallolla yli 9 miljrardia sen takia ruoan tuotannon on tuplaannuttava------------------------------------------------------. Toinen hyvä syy on -------sirkoissa on todella paljon proteinia-------------------------------------------------------------------------------------------------.
(TÄYDENNÄ PERUSTELULLA LEHTIJUTUSTA)

Itse pidän heinäsirkkojen ja muurahaisten syömistä -----koska ne sisältävät todella paljon proteinia----------------------------------------------------------------------
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------.
(TÄYDENNÄ OMILLA AJATUKSILLA JA PERUSTELUILLA. AJATTELE LAAJASTI)

Lehtijutun yhteydessä olevassa grafiikassa kerrotaan, paljonko syötävää eri eläimistä saadaan, kun niitä ruokitaan samalla määrällä rehua. Grafiikan perusteella -------------muurahaiset sisältävät todella paljon proteinia ja kalsiumia. Hyönteisissä on paljon ravintoaineita verrattuna nautaan (100g)-----Silti minä itse söisin mielummin kalaa tai nautaa, koska jotenkin hyönteisen syöminen ällöttää vaikka se olisikin suositeltavaa ja puhdasta--------------------------------------------------------------------------
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------.
(TÄYDENNÄ ESIMERKEILLÄ LEHTIJUTUSTA)

Aukeaman oikean alalaidan taulukossa vertaillaan eri eläinten ravintoarvoja. ---------(vastattu ylemmässä kohdassa) :)----------------------------------------
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
(TÄYDENNÄ ERIMERKEILLÄ LEHTIJUTUSTA)

Tulevaisuudessa -----------------------------ruoka ei tule rittämään kaikille varsinkaan jos useampi ihminen rupeaa syömään lihaa.-------------------------------------------------------------------------------------
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------.
(TÄYDENNÄ VIITTAUKSELLA LEHTIJUTTUUN)

Mielestäni --------------Hyönteisten syöminen on kannattavaa tulevaisuuden ihmisten ja maapallon kannalta, koska sirkkojen kasvatus/viljely vie vähän maata ja ei rasita ilmastoa paljon.-----------------------------------------------------------------------------------------------------------
-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------.
(TÄYDENNÄ OMILLA AJATUKSILLASI AIHEESTA JA PÄÄTÄ TEKSTISI - MUISTA LOPETUSTAVAT)

Kalevan juoni sirpaleina

2020-04-01T10:53:05+03:00

Maailma syntyy sotkan Ilmattaren polvelle munimista munista.
Joukahainen haastaa Väinämöisen kilpalaulantaan.
Väinämöisestä tulee Kalevan kansanjohtaja.
Väinämöinen loitsii Joukahaisen suohon, ja Joukahainen lupaa sisarensa Ainon puolisoksi Väinämöiselle.
Aino hukuttautuu.
Väinämöinen lähtee Pohjolaan kosimaan Pohjolan neitoa
Pohjolan emäntä Louhi lupaa tyttärensä Pohjolan neidon sammon takojalle.
Väinämöinen loitsii seppä Ilmarisen Pohjolaan.
Ilmarinen takoo sammon, mutta ei saa Pohjolan neitoa itselleen.
Lemminkäinen ryöstää Kyllikin vaimoksi itselleen.
Kyllikki rikkoo Lemminkäisen kanssa tekemänsä sopimuksen, ja Lemminkäinen lähtee Pohjolaan.
Lemminkäinen saa Louhelta kolme tehtävää.
Pohjolan karjapaimen ampuu Lemminkäisen, ja Lemminkäinen putoaa kuolleena Tuonelan jokeen.
Lemminkäisen äiti pelastaa poikansa ja
Väinämöinen hakee loitsusanat veistääkseen itselleen veneen.
Väinämöinen ja Ilmarinen lähtevät Pohjolaan kosimaan Pohjolan neitoa.
Louhi antaa Ilmariselle kolme tehtävää, jotka Ilmarinen suorittaa Pohjolan neidon avustuksella.
Pohjolassa vietetään Ilmarisen ja Pohjolan neidon häitä.
Lemminkäinen saapuu Pohjolaan vihaisena siitä, ettei häntä ole kutsuttu hääjuhlaan.
Lemminkäinen surmaa Pohjolan isännän ja pakenee.
Lemminkäinen piiloutuu saareen, mutta joutuu pakenemaan sieltä.
Lemminkäinen lähtee Pohjolaan kostamaan kotinsa polttamisen mutta palaa takaisin kostoretken epäonnistuttua.
Untamo haluaa päättää surmata veljensä Kalervon koko suvun.
Kalervon poika Kullervo alkaa hautoa kostoa Untamolle, ja päätyy Ilmarisen taloon orjaksi.
Kullervo surmaa Ilmarisen vaimon Pohjolan neidon kostaakseen tämän teon.
Kullervo löytää vanhempansa ja sisarensa, jonka vahingossa viettelee.
Kullervo surmaa koko Untamon väen ja lopulta itsensä.
Ilmarinen takoo itselleen kultaneidon.
Ilmarinen lähtee Pohjolaan kosimaan Pohjolan toista tytärtä, sieppaa tämän ja lopulta loitsii tämän lokiksi, koska tyttö loukkaa häntä
Väinämöinen, Ilmarinen ja Lemminkäinen lähtevät Pohjolaan sammon ryöstöön.
Väinämöinen tekee hauen leukaluusta kanteleen.
Väinämöinen nukuttaa Pohjolan väen kanteleensoitolla, ja Kalevan väki ryöstää sammon.
Louhi ja Kalevan väki taistelevat sammosta, minkä seurauksena sampo putoaa mereen ja särkyy.
Väinämöinen kerää rannoilta sammon sirpaleet, jotka tuovat onnea ja vaurautta Kalevan kansalle.
Väinämöinen veistää koivuisen kanteleen.
Louhi haluaa kostaa Kalevan väelle ja hankaloittaa monin tavoin näiden elämää.
Marjatta tulee raskaaksi puolukasta.
Väinämöinen lähtee ja jättää kansansa
Marjatan poika kastetaan Karjalan kuninkaaksi