<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/543/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>6.1 Kalojen rakenne ja elintavat</title>
<id>https://peda.net/id/b0a07bd8acc</id>
<updated>2022-03-26T08:33:46+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/b0a07bd8acc:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalonya/oppiaineet/maantiede/bg-7/muistiin/6.1-kalojen-rakenne-ja-elintavat#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Kalojen luokittelu</title>
<id>https://peda.net/id/d21611a6acc</id>
<updated>2022-03-26T08:38:28+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalonya/oppiaineet/maantiede/bg-7/muistiin/6.1-kalojen-rakenne-ja-elintavat/kalojen-luokittelu#top" />
<content type="html">Kaloja on 3 ryhmää rakenteen perusteella.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Leuattomat kalat&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Suu on kuin imukuppi.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kiduskansia ei ole vaan niiden tilalla on pyöreät hengitysaukot.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Esim. nahkiainen&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;Rustokalat&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Tukiranka on rustoa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Ei uimarakkoa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Rauskut ja hait.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Luukalat&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Luinen tukiranka eli ruoto.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Uimarakko.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Esim. ahven, siika, lohi.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2022-03-26T08:34:42+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Kalojen rakenne</title>
<id>https://peda.net/id/bf775c7eacd</id>
<updated>2022-03-26T08:48:30+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalonya/oppiaineet/maantiede/bg-7/muistiin/6.1-kalojen-rakenne-ja-elintavat/kalojen-rakenne#top" />
<content type="html">Katso sivulta 68 ja 70 kalan rakenne.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Vaihtolämpöinen&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Ruumiin lämpötila vaihtelee ympäristön lämpötilan mukaan.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;Suomut&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Kaloilla ihon uloin kerros.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Suomut ja niiden päällä oleva lima tekevät kalasta virtaviivaisen.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Suomut ja lima suojaavat taudeilta.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Suomuissa on väriainetta, joka tekee eri kalalajeista eri värisiä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;Virtaviivaisuus&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Auttaa uimaan vedessä nopeasti.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Vähentää veden vastusta.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;Uimarakko&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Uimarakon sisällä on ilmaa, jonka määrää kala säätelee.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kun uimarakossa on vähän ilmaa, kala ui lähellä pohjaa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kun uimarakossa on paljon ilmaa, kala ui lähellä pintaa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;Kidukset&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Kiduksia suojaa kiduskansi.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kidusten avulla kala ottaa vedestä happea.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Vesi virtaa kidusten läpi ja happi siirtyy kiduslehtien ohuen ihon läpi verenkiertoon.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;Hajuaisti&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Vedessä on paljon hajuja, jotka auttavat kalaa muun muassa saalistuksessa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;Näköaisti&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Kaloilla on laaja näkökenttä, koska silmät ovat pään sivuilla.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kalat voivat nähdä värejä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;Kylkiviiva-aisti&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Toimii kuin tutka.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kala tuntee veden värähtelyt kylkiviiva-aistilla.&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Uidessaan kala luo aaltoja. Nämä aallot törmäävät johonkin esteeseen ja kimpoavat takaisin. Kylkiviiva-aistilla kala aistii takaisin kimmonneet aallot.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Auttaa esimerkiksi saalistuksessa ja liikkumisessa pimeällä.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2022-03-26T08:48:30+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>Lisääntyminen ja elämä</title>
<id>https://peda.net/id/6786c1a2acd</id>
<updated>2022-03-26T08:53:12+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalonya/oppiaineet/maantiede/bg-7/muistiin/6.1-kalojen-rakenne-ja-elintavat/lisaantyminen-ja-elama#top" />
<content type="html">Kutu&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Naaraskala laskee mätimunat veteen ja koiras hedelmöittää ne maidilla. = kutu&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Hedelmöitys = siittiö ja munasolu yhdistyvät.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Ulkoinen hedelmöitys = siittiö ja munasolu yhdistyvät naaraan ulkopuolella.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kalat eivät yleensä hoida poikasiaan.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Mätimunia tuotetaan paljon, ksoak suurin osa niistä joutuu petojen syömäksi ja vain pieni osa selviytyy aikuiseksi.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Poikaset&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Kalan poikasella on ruskuaispussi, kun se kuoriutuu.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Ruskuaispussissa on Kalan poikaselle ravintoa lyhyeksi aikaa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Isoina kalat syövät planktonia, selkärangattomia tai muita kaloja.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Poikaset liikkuvat usein parvina, koska ovat monen ison kalan ruokaa.&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Kun liikkuu isossa parvessa, ei päädy niin helpolla syödyksi.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2022-03-26T08:53:12+02:00</published>
</entry>


</feed>