https://peda.net/id/b02b83f0ebe 2026-01-07T19:38:33+02:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/d0d6f43a01b 2026-02-04T13:29:49+02:00 <b>Yöpakkaset (1958-1959)</b><br/> - Nimi viittaa Suomen ja Neuvostoliiton suhteiden jyrkkään viilenemiseen vuosina 1958-1959.<br/> - kylmä sota merkittävänä taustatekijänä<br/> - Neuvostoliiton suhtautuminen Suomeen muuttui 1950-luvun lopulla:<br/> * vuoden 1958 eduskuntavaalien jälkeen välit kylmenivät<br/> * vaaleissa SKDL sai eniten ääniä, mutta jätettiin hallituksen ulkopuolelle, koska sen välit muihin puolueisiin olivat huonot<br/> * hallitukseen tulivat SDP ja Kokoomus, joita Neuvostoliitto epäili ja jotka vastustivat Kekkosta<br/> - Neuvostoliitto ei voinut suoraan puuttua Suomen hallitukseen, mutta ilmaisi tyytymättömyytensä.<br/> - Neuvostoliiton painostuskeinot:<br/> * suurlähettilään vetäminen pois Suomesta ilman selitystä<br/> * kauppaneuvotteluiden ja vientitoimitustan katkaiseminen<br/> * tavoitteena pakottaa hallitus eroamaan<br/> - Lopulta hallitus erosi.<br/> - Kekkonen matkusti Hrutsovin luokse vakuuttamaan, että Suomen myönteinen linja Neuvostoliittoon säilyy. <br/> - Hrutsov korosti myös maiden ystävyyttä, mutta toi esiin myös, että Neuvostoliitolla on oikeus kertoa mielipiteensä Suomen politiikasta.<br/> <br/> <b>Noottikriisi (1961)</b><br/> - Lokakuussa 1961 Suomen ja Neuvostoliiton välit kiristyivät uudelleen.<br/> - kylmä sota merkittävänä taustatekijänä<br/> - Neuvostoliitto antoi Suomelle julkisen nootin eli kirjallisen tiedonannon, jossa se ehdotti YYA-sopimuksen mukaisia sotilaallisia neuvotteluja. <br/> * perusteena kasvanut sodan uhka Euroopassa<br/> * Suomi ei siis halunnut neuvotteluita<br/> - Neuvostoliitto siis voisi neuvotteluiden jälkeen lähettää joukkonsa Suomeen vedoten sodan uhkaan ja YYA-sopimukseen.<br/> - Suomen reagointi:<br/> * Kekkonen hajotti eduskunnan ja määräsi ennenaikaiset vaali<br/> * Kekkonen matkusti Novosibirskiin tapaamaan Hrutsovia<br/> * NL hyväksyi Suomen näkökulman: ei sotilasneuvotteluita<br/> * Suomi sitoutui vahvistamaan puolueettomuuttaan ja raportoimaan Itämeren alueen muutoksista<br/> - Noottikriisin toiminnan vuoksi Kekkonen varmisti uudelleenvalintansa 1962.<br/> - On myös tulkintoja, että Kekkonen itse tilasi nootit.<br/> <br/> <b>Suomettunut Suomi</b><br/> - suomettuminen = käsite, joka tarkoittaa, että maa on virallisesti itsenäinen, mutta joutuu todellisuudessa ottamaan politiikassaan huomioon jonkin suurvallan edut.<br/> - 1960-80 -lukujen politiikassa puolueettomuus ei enää riittänyt vaan Suomi suomettui Neuvostoliiton alaiseksi<br/> <span>- johtui Suomen tarpeesta säilyttää itsenäisyys ja välttää Neuvostoliiton miehitys</span><br/> - Neuvostoliiton mielipide vaikutti mm. hallitusten muodostamiseen.<br/> - Poliittisella uralla eteneminen edellytti Neuvostoliiton suojelua --&gt; miellyttäminen, poliittinen liturgia<br/> - itsesensuuri: Neuvostoliitolle kiusallisista aiheista vaiettiin virallisissa puheissa, lehtien palstoilla ja oppikirjoissa.<br/> - Yleisradiolla tärkeä rooli Neuvostoliiton hyvän kuvan vaalijana<br/> - historiaa tulkittiin Neuvostoliittomyönteisellä tavalla<br/> - neuvostovalmisteiset tuotteet yleisiä Suomessa<br/> - idänmatkailu yleistä<br/> - maiden välinen opiskelijavaihto<br/> - Suomettumisesta huolimatta Suomi pyrki ulkopolitiikassa puolueettomuuteen.<br/> <br/> <b>Urho Kekkonen</b><br/> - Kekkonen toimi presidenttinä 25 vuotta --&gt; Suomen pitkäaikaisin presidentti<br/> - erittäin suosittu ja tunnettu kansan keskuudessa<br/> - hyvä ihmistuntija, pystyi solmimaan suhteita eri poliittisten ryhmien ja maiden johtajien kanssa<br/> - pitkä poliittinen ura: kesti paineita ja konflikteja<br/> - vahva johtaja<br/> - ristiriitaisia/kriittisia tulkintoja:<br/> * toimi joskus demokratian rajoilla<br/> * käytti Neuvostoliittoa hyväkseen ajaessaan omia etuja<br/> * lavasti kriisejä<br/> * käytti presidentin valtaoikeuksia liiankin rohkeasti<br/> <span class="editor underline">- Sisäpolitiikka:</span><br/> * presidentin vallan vahvistaminen<br/> * vaikutti hallitusten kokoonpanoihin ja poliittisiin päätöksiin<br/> * jatkoi Paasikiven linjaa<br/> * säilytti tasapainon eri puolueiden välillä (erityisesti kommunistit ja keskusta)<br/> * käytti hyväksi suhteitaan Neuvostoliittoon<br/> * korosti hyviä suhteita Neuvostoliittoon<br/> * vaikutti henkilökohtaisilla suhteillaan poliittisiin päätöksiin<br/> * vahva henkilöjohtaja<br/> * keskeinen hahmo suomettumisen ajalla 2026-02-04T13:29:49+02:00 https://peda.net/id/61aeb1d000d 2026-02-03T09:45:59+02:00 <span>- Suomea ei oltu miehitetty, joten esim. virkamiehistö ja armeijan johto olivat entisen hallinnon kannattajia ja Neuvostoliitto ei voinut vaihtaa heitä mielensä mukaan</span><br/> <span>- SDP kieltäytyi yhteistyöstä SKDL:n kanssa, joten ei saatu muodostettua kansanrintamaa Suomen yhteiskuntajärjestelmän muuttamiseksi. Yksin SKDL:n kannatus ja voimat olivat liian vähäiset</span><br/> <span>- Neuvostoliitto ei halunnut lähteä pakottamisen tielle, koska oli odotettavissa laajaa vastarintaa ja mahdollinen sisällissota</span><br/> <span>- Neuvostoliitto saavutti turvallisuustavoitteensa Suomen suunnalla rauhanomiasesti YYA-sopimuksen avulla</span> 2026-02-03T09:45:59+02:00 https://peda.net/id/94f31fbcfdd 2026-01-30T14:38:55+02:00 <b>Moskovan välirauhan ehdot 19.9.1944</b><span> </span><span>(pääkohdat)</span><br/> <br/> <span>1.</span><span> </span><b>Alueluovutukset</b><br/> <span>* talvisodan rauhan rajat (oppik.s. 113)</span><br/> <span>* Petsamo eli &quot;toinen käsivarsi&quot; luovutettava Neuvostoliitolle </span><br/> <span>* Porkkala vuokralle Hangon sijaan </span><br/> <span>2.</span><span> </span><b>Armeija palautettava rauhanajan vahvuuteen</b><br/> <span>* Pariisin rauhassa (1947) armeijan kokoa ja varustuksia rajoitettiin</span><br/> <span>3.</span><span> </span><b>Saksalaisten karkottaminen Suomesta</b><span> </span><span>-&gt; Lapin sota</span><br/> <span>4.</span><span> </span><b>Neuvostoliitolle vihamiselisten tai fasististen järjestöjen lakkauttaminen</b><span> </span><span>(Lotta-Svärd, Suojeluskunta) sekä</span><span> </span><b>kommunistien toiminnan salliminen</b><br/> <span>5.</span><span> </span><b>Sotasyyllisten ja -rikollisten rankaiseminen</b><br/> <span>6.</span><b><span> </span>Sotakorvaukset</b><span> </span><span>(300 miljoonaa dollaria)</span><br/> <span>- ehtojen toteutumista tuli Suomeen valvomaan Liittoutuneiden valvontakomissio, joka koostui venäläisistä<br/> <a href="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi03-2a-kevat-2026/teksti/moskovan-valirauhansopimus-1944.jpg#top" title="Moskovan välirauhansopimus 1944.jpg"><img src="https://peda.net/alajarvi/lukio/opettaja/oppiaineet/historia/hi03-2a-kevat-2026/teksti/moskovan-valirauhansopimus-1944.jpg:file/photo/9dd9e024cfdef8eda75eb2023e68064a65ac0baa/Moskovan%20v%C3%A4lirauhansopimus%201944.jpg" alt="" title="Moskovan välirauhansopimus 1944.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> </span> 2026-01-30T14:38:30+02:00 https://peda.net/id/17457dd0fdb 2026-01-30T13:01:33+02:00 Olot Suomessa talvisodan jälkeen<br/> - suuret tappiot ja Moskovan rauhan ankarat ehdot masensivat kansaa<br/> - Suomessa pelättiin uutta Neuvostoliiton hyökkäystä --&gt; Moskovan rauhaa kutsuttiin yleisesti välirauhaksi<br/> - armeijan miehistömäärä pidetiin normaalioloja suurempana<br/> - sota-ajan säännöstelytaloutta jatkettiin<br/> - pika-asutuslaki: luovutetuilta alueilta lähteneelle siirtoväelle voitiin lunastaa maata yksityisiltä, yrityksiltä ja julkisilta yhteisöiltä<br/> - NL puuttui Suomen asioihin, mikä piti suhteet jännittyneintä:<br/> * määräsi Suomea luovuttamaan Enson teollisuusalueen<br/> * vaati osuutta Petsamon nikkelikaivoksen tuotannosta<br/> <span>* esti puolustusyhteistyön Ruotsin ja Suomen välillä</span><br/> <span>* vaati kauttakulkuoikeutta Hankoon</span><br/> <span>* antoi tukea äärivasemmistolle</span><br/> <span>* vaati Väinö Tannerin eroa hallituksesta</span><br/> <span>* vaati Enson tehtaan kalustoa palautettavaksi<br/> * toimitti vuoden 1940 presidentinvaaleihin liittyenm listan ei-toivotuista presidenteistä<br/> </span>- Suomalaisten pelkoa uudesta sodasta lisäsi keväällä 1940 perustettu Suomen ja Neuvostoliiton rauhan ja ystävyyden seura, jota pidettiin kommunistien peitejärjestönä<br/> <br/> Kohti jatkosotaa - Suomi tekee valintansa<br/> - Euroopan poliittinen tilanne muuttui vuoden 1940 kesään mennessä.<br/> - Suomen ulkomaankauppa vaikeutui kauppakumppanien vähentyessä.<br/> - Suomi pahasti Saksan ja Neuvostoliiton välissä --&gt; Suomi solmi Saksan kanssa kauppasopimuksen<br/> - Elokuussa 1940 Saksa kävi Suomen poliittisen johdon kanssa salaisia neuvotteluja, joiden tuloksena Suomen ja Saksan välille solmittiin kauttakulkusopimus --&gt; Suomi sai ostaa Saksasta aseita ja Saksa kuljettaa joukkojaan miehittämäänsä Pohjois-Norjaan Suomen kautta<br/> - syksyn kuluessa Suomen ja Saksan välit lämpenivät entisestään<br/> - joulukuussa 1940 Hitler antoi käskyn Saksalle alkaa valmistella hyökkäystä Neuvostoliittoon ja saksalaiset alkoivat kysellä suomalaistenkin taistelukykyä<br/> - upseerien neuvottelut jatkuivat koko kevään --&gt; toukokuussa suomalaisille upseereille selitettiin päälinjoja --&gt; kesäkuun alussa saksalaiset joukot siirtyivät hyökkäysasemiin Suomen puolelle 2026-01-30T11:00:14+02:00 https://peda.net/id/58f0531afdb 2026-01-30T10:48:39+02:00 <span class="editor underline"><b>Talvisota 1939-1940</b></span><br/> <b>Alku ja taustat</b><br/> - Mainilan laukaukset 26.11.1939: Neuvostoliitto lavasti rajalla tapahtuman ja syytti Suomea --&gt; NL sai syyn irtisanoa hyökkäämättömyyssopimuksen ja katkaista diblomaatisuhteet.<br/> - Talvisota alkoi 30.11, kun NL hyökkäsi Suomeen ja pommitti Helsinkiä.<br/> --&gt; Suomen hallitus erosi ja tilalle Risto Rytin hallitus<br/> - Hallituksen vaihdon uskottiin helpottamaan neuvotteluyhteyden saamista, mutta näin ei käynyt ja NL suostui neuvottelemaan vain itse perustamansa Terijoen hallituksen kanssa, jossa ministereinä oli Neuvostoliittoon paenneita sisällissodan aikaisia punaisia johtajia ja pääministerinä oli punaisten johtaja Otto Wille Kuusinen. --&gt; NL yritti saada hyökkäyksen näyttämään oikeutetulta<br/> <b>Sodan alku</b><br/> - Neuvostoliiton suunnitelmat: läpimurto Karjalan kannaksella, saarrostushyökkäys Kannaksella, pohjoisessa Suomen katkaiseminen ja estää Suomen yhteydet länteen Petsamon kautta.<br/> - Neuvostoliiton suunnitelmat perustuivat sotilaalliseen ylivoimaan ja parempaan varustetasoon.<br/> - Suomalaisilla oli pulaa varusteista, mutta hyvä motivaatio ja johtajuus. <br/> <b>Suomalaisten taktiikka</b><br/> - viivytystaistelu ja vihollisia hyödyttävien asioiden polttaminen vetäytyessään<br/> - Mannerheim-linja<br/> - mottitaktiikka: NL:n joukot saarrettiin ja paloiteltiin pieniin osiin --&gt; kuuluisin taisteluista Suomussalmen Raatteentiellä<br/> <b>Sodan kulku</b><br/> - Neuvostoliitto menetti paljon sotilaita<br/> - NL:n vaikeuksia: heikko maastontuntemus ja huonot kartat, vahvast motorisoitu kalusto sekä 1930-luvun &quot;puhdistuksissa&quot; tapettujen upseereiden tilalla nuoria ja kokemattomia johtajia<br/> - Suomalaiset liikkuivat metsässä hyvin<br/> - Raatteentiellä Suomussalmella suomalaiset voittivat taistelun ja estivät Suomen katkaisemisen kapeimmalta kohdalta<br/> - NL:n eteneminen pysäytettiin joulukuussa kaikilla rintamilla<br/> - Suomi alkoi saada vapaaehtoisia sotilaita ulkovalloilta<br/> - NL toteutti helmikuussa suurhyökkäyksen, jossa se sai murrettua Mannerheim-linjan ja Suomalaiset vetäytyivät Viipurin suuntaan<br/> <b>Moskovan rauha</b><br/> - Kun NL ei kyennyt nopeasti valloittamaan Suomea eikä Suomessa syttynyt sisällissotaa, Terijoen hallituksen merkitys väheni ja NL hyväksyi Rytin hallituksen neuvottelukumppaniksi --&gt; alkoi rauhanneuvottelut<br/> - Suomen oli pakko suostua ankariin rauhanehtoihin --&gt; Moskovan rauha astui voimaan 13.3.1940<br/> - Rauhanehdot:<br/> * alueluovutukset: Karjalan Kannas, Laatokan Karjala, Sallan alue, Kalastajasaarennon länsiosa ja Suomenlahden saaria<br/> * Hanko vuokrattava 30 vuodeksi Neuvostoliiton tukikohdaksi<br/> <b>Talvisota osana suurvaltapolitiikkaa</b><br/> - rauhan sopimiseen vaikutti paljon suurvaltojen välinen politiikka Euroopassa<br/> * länsivallat: Ranska ja Iso-Britannia olivat sodassa Saksan kanssa ja lupasivat Suomelle apua (omia motiiveja Saksaa vastaan).<br/> * Saksa: neutraali sodan aikana, koska NL vain toteutti Molotov-Ribbentrop sopimuksen lisäosassa sovittua NL:n ja Saksan välistä etupiirijakoa. Ehdotti kuitenkin Suomea hyväksymään rauhanehdot ja lupasi epämääräistä revanssia.<br/> * Stalin ja NL: halusi välttää laajempaa konfliktia länsivaltojen kanssa --&gt; yksi syy rauhaan<br/> * Ruotsi: ei lähettänyt joukkoja, mutta antoi aseita ja taloudellista apua.<br/> <b>Talvisodan merkitys suomalaisille</b><br/> - talvisodan henki<br/> - suuri merkitys suomalaisille ja talvisotaa yhä muistellaan esim. itsenäisyyspäivänä<br/> - syntyi sankarimyytti<br/> - puolustussota<br/> - veteraanikulttuuri<br/> - talvisodan ero jatkosotaan<br/> - sodan raadollisuuden ja suomen häviön peittely 2026-01-30T10:47:45+02:00 https://peda.net/id/cfebe2fafab 2026-01-26T14:57:18+02:00 <span class="editor underline"><b>Lapuanliike (1929-1932)</b></span><br/> - väkivaltainen oikeistoradikaali ja kansallismielinen liike<br/> - liikettä johti talonpoika Vihtori Kosola<br/> - syntyi sisällissodan jälkeisessä ilmapiirissä<br/> - Kommunistinuorten esiintyminen Lapualla v. 1929 johti väkivaltaisuuksiin ja lapuanliikkeen syntyyn.<br/> <b>- Tavoitteet:</b><br/> * estää kommunismin ja vasemmiston vaikutus Suomessa<br/> * suojella isänmaata, uskontoa ja järjestystä<br/> * muuttaa Suomea autoritaarisempaan suuntaan<br/> - kannatus: etenkin maaseudulla, suojeluskunnissa ja <br/> <b>- Toiminta:</b><br/> * liikkeen jäsenet vainosivat kommunisteja ja epäiltyjä<br/> * kommunistisia henkilöitä pakotettiin luopumaan viroistaan ja työväentaloja suljettiin<br/> * laiton painostus ja väkivalta<br/> * muilutukset: kommunisteja sekä epäiltyjä kyyditettiin itätajalle sekä joskus sen yli<br/> * kommunistilaki (1930-44)  <br/> <b>- Kansa kääntyy liikettä vastaan (liikkeen loppu)</b><br/> * Aluksi kannatus laajaa porvarillisissa ryhmissä.<br/> * laittomuudet lisääntyivät --&gt; (mm. Presidentti Ståhlbergin muilutus)<br/> * Mäntsälän kapina (1932) --&gt; johti Lapuanliikkeen lakkauttamiseen<br/> <b>- Isänmaallinen Kansanliike (IKL) perustettiin jatkamaan toimintaa.</b><br/> * vei kannattajia lähinnä kokoomukselta<br/> * oikeistoradikaalinen, ihaili fasismia ja natsismia<br/> * lakkautettiin v. 1944 fasistisena järjestönä<br/> <br/> <span class="editor underline"><b>Mitä seurasi?</b></span><br/> - Rauhoituslait (1934-35)<br/> * rajoittivat ääriliikkeiden toimintaa<br/> * kiellettiin: poliittiset tunnusmerkit (hakaristit, punaliput), sotilaallinen järjestäytyminen<br/> * helpotettiin järjestöjen lakkauttamista<br/> * estivät ennalta levottomuuksia<br/> - Demokratian säilyminen<br/> * yleinen mielipide kääntyi ääriliikkeitä vastaan<br/> * työväestö pysyi rauhallisena<br/> * maltilliset voimat yhdistyivät (mm. punamultahallitus)<br/> * osoitus demokratian merkityksestä ja voimasta (sisällissota, kommunistit, lapuanliike) 2026-01-26T14:16:15+02:00 https://peda.net/id/be584668faa 2026-01-26T13:11:20+02:00 Tee digikirjan tehtävät 1-4. 2026-01-26T13:11:20+02:00 https://peda.net/id/db023dc6fa9 2026-01-26T12:58:46+02:00 Eheytyspolitiikka sisällissodan jälkeen<br/> - Vuodesta 1919 lähtien eduskuntaa hallitsivat maltilliset porvarit ja sosiaalidemokraatit.<br/> --&gt; tavoitteena yhdistää sisällissodassa kahtia jakautunut kansa<br/> - Eheytyspolitiikassa pyrittiin vähentämään tyytymättömyyttä ja radikalismia sekä parantamaan erityisesti työttömien ja maattomien asemaa. <br/> - Alkoi punavankien armahduksilla vuosina 1918-19.<br/> - Eheytystyö henkilöityi presidentti K.J. Ståhlbergiin. <br/> <br/> Eheyttäminen lainsäädännön avulla<br/> - Torpparilaki (1918)<br/> - kunnallislaki (1917)<br/> - maanhankintalaki Lex Kallio (1922)<br/> - 8 tunnin työpäivä<br/> - köyhäinhoitolaki (1922)<br/> - kieltolaki (1919-32)<br/> - oppivelvollisuuslaki (1921)<br/> - avioliittolaki (1930)<br/> - kansaneläkelaki (1937)<br/> - progressiivinen verotus<br/> <br/> Voimakas talouskasvu 1920- ja 30-luvuilla nosti elintasoa<br/> - maailmansotien välisenä aikana Suomen kokonaistuotanto kaksinkertaistui<br/> * nopeaa kehitystä selittää osittain matala lähtötaso<br/> * metsäteollisuuden tuotteet <br/> * tärkein vientimaa oli Iso-Britannia<br/> - 1920- ja 30-lukujen vaihteessa USA:sta alkanut lama kosketti myös Suomea:<br/> * vähentynyt vientituotteiden kysyntä vaikutti metsäteollisuuteen --&gt; lisäsi työttömyyttä ja laski palkkoja<br/> * maatalouden vienti kärsi<br/> * lama Suomessa oli lyhyempi ja lievempi kuin monessa muussa maassa (Suomessa työttömyys vain 10%) 2026-01-26T10:27:30+02:00 https://peda.net/id/a4ece60af84 2026-01-23T13:14:11+02:00 Lue KPL 8, tee digikirjan tehtävät 3-5 sekä sitten alla oleva parityö. Pyrkikää, että saisitte parityön valmiiksi ennen tunnin loppua. 2026-01-23T13:14:11+02:00 https://peda.net/id/ca45fcfef77 2026-01-22T11:21:53+02:00 8. Tutustu sisällissodan aikaiseen lentolehtiseen.<br/> a) Kumpi sisällissodan osapuoli on lentolehtisen mielestäsi julkaissut?<br/> • Lehtinen on otsikon perustella valkoisen puolen julkaisema.<br/> b) Millä keinoilla lehtisen sanomaa yritetään vahvistaa?<br/> • Valkoinen Suomi -teksti puristaa punaisen alueen alareunaan. Muu paitsi punaisten<br/> hallussa ollut Suomi kuvataan valkoisena Suomena. Todellisuus ei ollut näin selkeä, sota ei<br/> esim. koskettanut kaikkia alueita.<br/> • Venäjän alueiden pitäisi olla punaisia, sillä siellä olivat vallassa Leninin johtamat<br/> kommunistit, jotka tukivat punaisia.<br/> • Ruotsi tuki vapaaehtoisilla joukoilla valkoisia, mutta koko Ruotsin värittäminen valkoiseksi<br/> on vääristelyä.<br/> • Lentolehtisen kuva ei huomioi sitä, että punaisella alueella on väestöä enemmän ja että<br/> siellä on myös paljon teollisuutta.<br/> • Sotilaalliset voimasuhteet luodaan lähinnä alueiden perusteella.<br/> c) Mitä propagandalle tyypillisiä piirteitä lentolehtisessä on?<br/> • Lentolehtinen kuvaa tilanteen yksipuolisesti valkoisten omasta näkökulmasta.<br/> • Lentolehtinen antaa väärän kuvan voimasuhteista alueiden ja väestön perusteella.<br/> • Suomen karttaa on venytetty, eli mittasuhteet ovat väärät.<br/> • Punainen alue on kuvattu yksinäiseksi. Valkoinen Suomi -teksti on kirjoitettu korostetun<br/> isolla koskemaan muuta kuin punaista aluetta.<br/> • Lentolehtisen luoma mielikuva on selkeä ja helppo havaita. Lehtisen lukijan saama<br/> ensivaikutelma on punaisista negatiivinen. 2026-01-22T11:21:53+02:00 https://peda.net/id/7cfef888f77 2026-01-22T11:19:43+02:00 1. Pohdi sisällissodan syitä.<br/> a) Mitä pidempiaikaisia syitä sisällissodan taustalla oli?<br/> • yhteiskunnan yleinen epätasa-arvo<br/> • eriarvoisuuden lisääntyminen 1800-luvun loppupuolella<br/> • väestönkasvu, erityisesti maaseudun tilattoman väestön lisääntyminen<br/> • alkavan teollistumisen ongelmat, niiden aiheuttamat ristiriidat kaupungeissa <br/> b) Mitä vuoden 1917 tapahtumista johtuvia syitä sisällissodan taustalla oli?<br/> • Helmikuun vallankumouksen jälkeen syntyi järjestysvaltatyhjiö, joka kasvoi vuoden<br/> loppupuolella.<br/> • taloudelliset ongelmat (elintarvikepula, työttömyys, inflaatio), taustalla heikentyneet<br/> kauppayhteydet ulkomaihin ja Venäjän viljan tuonnin katkeaminen<br/> • lakot, jotka kiristivät työnantajien ja -tekijöiden suhteita<br/> • heinäkuun valtalaki ja siitä seurannut eduskunnan hajottaminen ja SDP:n<br/> enemmistöaseman menettäminen, mikä heikensi työväen uskoa politiikkaan<br/> • Venäjän bolševikkivallankumouksen innostava esimerkki Suomen työläisille  <br/> <br/> 2. Millaisia tavoitteita punaisilla ja valkoisilla oli sisällissodassa?<br/> • Punaisten tavoitteena oli sosialistinen vallankumous ja oman hallinnon perustaminen<br/> Suomeen. Tämän uskottiin tuovan helpotusta köyhän kansanosan elämään.<br/> • Valkoiset aloittivat oman sotansa vapaussotana riisumalla venäläisiä aseista Pohjanmaalla.<br/> Valkoiset pyrkivät turvaamaan Suomen valtiollisen itsenäisyyden ja demokratian.<br/> <br/> 3. Ota kantaa väitteeseen: Suomessa käytiin vuonna 1918 yhtä aikaa monta sotaa.<br/> • Sota alkoi sisällissotana, kun punaiset ja valkoiset taistelivat Pietarin asejunasta (19.1.).<br/> Vallankumous ja vapaussota syttyivät samana päivänä (28.1.).<br/> • Näkökulmasta riippuen ihmiset näkivät sodan erilaisena. Sodasta on puhuttu vapaus-,<br/> luokka-, kansalais- ja sisällissotana.<br/> • Valkoiset puhuivat vapaussodasta, koska he sotivat venäläisistä vapautumiseksi.<br/> • Jyrkimmät punaiset taistelivat luokkasotaa kukistaakseen valtaapitävien aseman ja<br/> kaapatakseen vallan työläisille.<br/> • 1960-luvulla yleistyi käsite kansalaissota, joka ottaa vapaussota-käsitettä enemmän<br/> huomioon työväen näkökulman.<br/> • Nykyään puhutaan sisällissodasta: maan kansalaiset taistelivat toisiaan vastaan.<br/> <br/> 6. Miksi Suomen sisällissota on ollut arka aihe historiantutkimukselle?<br/> • Saman maan kansalaiset tappoivat toisiaan. Jotkut tappoivat naapureitaan, jotkut jopa<br/> veljiään ja siskojaan.<br/> • Sota oli verinen. Kansakunnan kokoon ja sodan kestoon suhteutettuna 36 000 uhria oli<br/> paljon, noin 1 % väestöstä. Uhreja oli enemmän kuin talvisodassa, vaikka sota kesti lähes<br/> päivälleen yhtä kauan.<br/> • Hävinneet eivät halunneet puhua häviöstä. Valkoisessa Suomessa ei haluttu kertoa, että<br/> sukulaisia oli taistellut punaisten puolella.<br/> • Valkoisten puolella haluttiin vähätellä varsinaisten sotatapahtumien jälkeen tehtyjä<br/> terroritekoja. Niistä ei mielellään puhuttu.<br/> • Monille tutkijoille aihe on arka, jos se on arka lukijoillekin. Toisaalta tutkijoiden omat<br/> käsitykset ovat heijastaneet heidän aikakautensa käsityksiä, joten lähdekritiikki on tarpeen.<br/> • Osan tutkijoista on ollut vaikea suhtautua objektiivisesti sodan osapuoliin, jos oman suvun<br/> edustajia on osallistunut sotaan. Ajan kuluessa sodan muistot ovat hälventyneet, kun<br/> sodan kokeneita sukupolvia ei enää ole elossa ja tarinat sodasta ovat unohtuneet 2026-01-22T11:19:43+02:00 https://peda.net/id/90c033bef6b 2026-01-21T12:04:25+02:00 <div>1. Kenelle juliste on suunnattu?</div> <ul><!--filtered attribute: data-init="done"--> <li> <div class="listitem"> <!--filtered tag: <h5--><!--&gt;-->Juliste on suunnattu erityisesti Suomen ruotsinkieliselle väestönosalle, mutta myös koko väestölle. Ruotsin kielen asema oli 1900-luvun alussa vahva, ja ruotsia käytettiin nykyistä yleisemmin yhteiskunnassa toimiessa.<!--filtered end tag: </h5>--> <!--filtered tag: <h5--><!--&gt;-->Erityisesti juliste on kuitenkin suunnattu rannikon asukkaille. Suomen rannikolla asuu paljon ruotsinkielistä väestöä.<!--filtered end tag: </h5>--> </div> </li> <li> <div class="listitem"> <!--filtered tag: <h5--><!--&gt;-->Jää epäselväksi, huiskuttaako henkilö purjehtijoille, jolloin kuva saattaisi viitata ruotsinkielisten yhteisöllisyyteen. Vai huiskuttaako hän Ruotsin suuntaan?<!--filtered end tag: </h5>--> </div> </li> </ul> <div>2. Mitä vaikutuskeinoja julisteessa käytetään?</div> <ul><!--filtered attribute: data-init="done"--> <li> <div class="listitem"> <!--filtered tag: <h5--><!--&gt;-->Otsikko herättää huomiota värikkäillä ja suurilla kirjaimilla. Otsikossa vedotaan suoraan lukijaan kehottamalla äänestämään.<!--filtered end tag: </h5>--> </div> </li> <li> <div class="listitem"> <!--filtered tag: <h5--><!--&gt;-->Kuvassa vasemmalla on perinteinen piirroskuva, joka herättää äänestäjissä mielikuvia.<!--filtered end tag: </h5>--> </div> </li> <li> <div class="listitem"> <!--filtered tag: <h5--><!--&gt;-->Kuvan henkilö on Suomen asialla, sillä hän pitää kiinni lipputangosta, jossa liehuvassa lipussa on Suomen vaakuna. Siniristilippu tuli käyttöön vasta vuosikymmen myöhemmin.<!--filtered end tag: </h5>--> </div> </li> <li> <div class="listitem"> <!--filtered tag: <h5--><!--&gt;-->Kuvassa näkyy ruotsinkieliselle väestönosalle tuttuja asioita, kuten rannikko ja meri.<!--filtered end tag: </h5>--> </div> </li> </ul> 2026-01-21T12:04:25+02:00 https://peda.net/id/04356b30f46 2026-01-18T14:48:41+02:00 <p><b>Kansa kalliolla: Eino Leino 1899</b></p> <p><br/> Tää kansa vakavanha on<br/> kuin kallio.<br/> Sen kalliolle Luoja loi,<br/> se elää ja se kuolla voi<br/> eest' esivallan, ruhtinaan<br/> ja isiensä maan.  </p> <p>Tää kansa myrskyt seisovi<br/> kuin kallio.<br/> Sen onni on vaan tyyni työ;<br/> mut ennen pettuleivän syö<br/> se omalt' uutispelloltaan<br/> kuin vehnää vierahan.  </p> <p>Tään kansan juuret syvät on<br/> kuin kallion.<br/> Sill' on vaan yksi, yksi maa.<br/> Tää kansa kieltään rakastaa<br/> ja lakejaan ja laulujaan<br/> ja isäin muistojaan.  </p> <p>Tää kansa katsoo ylöspäin<br/> kuin kallio.<br/> Se pyrkii päivään, valohon,<br/> sen valta valtaa hengen on,<br/> ei valtaa tykkein tuiskuvain,<br/> ei miesten miljoonain.  </p> <p>Tää kansa syntyi vapahaks<br/> kuin kallio.<br/> Se seisoo Pohjan lumessa<br/> kuin valon rintavartia,<br/> se talvi-öissä taistelee<br/> tai kaatuu paikalleen.  </p> <p>Tää kansa voidaan musertaa<br/> kuin kallio.<br/> Se voidaan pirstaks pilkkoa<br/> ja voittaa väkivoimalla, -<br/> mut sentään juurta kallion<br/> sen pienin pirsta on.<br/> <br/> 1. Millaisena suomalaiset runossa kuvataan?<br/> 2. Millaisena venäläiset kuvataan?<br/> 3. Pohdi, miksi venäläistämistoimien vastustus puettiin vertauskuvalliseen muotoon?<br/> 4. Pohdi, mikä merkitys kalliolla on tässä runossa.<br/> 5. Mikä runosta tekee venäläistämistoimien vastaisen?</p> 2026-01-18T14:48:41+02:00 https://peda.net/id/e8393efcf2d 2026-01-19T14:32:22+02:00 Lue kpl. 4. Vastaa kysymykseen:<br/> <br/> <b>Miten suomalaiset pyrkivät puolustamaan autonomista asemaansa ensimmäisen sortokauden aikana?<br/> </b>- kieltäydyttiin noudattamasta venäläisten laittomiksi koettuja määräyksiä<br/> - kutsuntalakot<br/> - vastustaminen taiteen kainoin<br/> - suuri adressi ja kulttuuriadressi<br/> - suurlakko<br/> - Eugen Schauman murhasi Bobrikovin valtioneuvoston portaikossa 2026-01-16T14:28:48+02:00 https://peda.net/id/d05d08caf2c 2026-01-16T12:55:04+02:00 <div class="main"> <div class="content enclose"><b>1. Minkälaisia yhdistyksiä Suomeen perustettiin 1800-luvulla?</b><br/> • kielitaisteluun liittyviä yhdistyksiä: Suomalainen puolue ja Ruotsalainen puolue<br/> • työväen ammattiyhdistyksiä ja Suomen työväenpuolue<br/> • naisasiayhdistyksiä<br/> • raittiusyhdistyksiä<br/> • nuoriso- ja urheiluseuroja<br/> • vapaapalokuntia<br/> • osuustoimintayhdistyksiä<br/> <br/> <b>2. Perustele väite: Suomesta tuli 1800-luvun jälkipuolella kansalaisyhteiskunta.</b><br/> • Ihmisten tietoisuus yhteiskunnasta ja mahdollisuuksista vaikuttaa yhteiskuntaan kasvoi.<br/> Tämä oli osin koulutuksen lisääntymisen ansiota.<br/> • Kansalaiset pyrkivät vaikuttamaan yhteiskuntaan.<br/> • Paikallisella tasolla esimerkiksi oman koulun perustaminen tapahtui usein kansalaisten<br/> yhteistyönä ja talkootyönä.<br/> • Sanomalehdet julkaisivat tietoa yhteiskunnasta ja uusista aatteista.<br/> • Suomeen syntyi lukuisia yhdistyksiä parantamaan yhteiskunnan epäkohtia.<br/> • Suomeen perustettiin ensimmäiset puolueet.<br/> <br/> <b>3. Miten naisten asema parani 1800-luvun loppupuolella?</b><br/> • Lainsäädäntö paransi naisten asemaa, erityisesti holhouslain muutos, joka vapautti<br/> yksinelävän naisen miehen holhouksesta.<br/> • Naiset saivat oikeuden hallita omaa varallisuuttaan.<br/> • Teollistuminen ja kaupungistuminen tarjosivat naisille työpaikkoja kodin ulkopuolella.<br/> • Naisten koulutusmahdollisuudet paranivat.<br/> • Naiset toimivat aktiivisesti erilaisissa yhdistyksissä.<br/> • Eduskuntauudistus 1906 antoi naisille äänioikeuden eduskuntavaaleissa.<br/> <br/> <b>4. Millä perusteilla 1800-luvun voi katsoa olleen Suomessa toisaalta taantumuksen, toisaalta</b><br/> <b>onnen aikaa?</b><br/> <b>Näkökulmia onnen aikaan:</b><br/> • Suomen valta päättää omista asioista lisääntyi sisäisen itsehallinnon myötä.<br/> • Suomenkielisen virkamiehistön määrä kasvoi.<br/> • Verotulot jäivät Suomeen.<br/> • Teollistuminen alkoi.<br/> • Kansalaisten elintaso nousi.<br/> • Suomalaisuusliike syntyi. Kalevala kirjoitettiin ja kansallisromanttinen taide kukoisti<br/> vuosisadan lopulla.<br/> • Väkiluku kasvoi voimakkaasti.<br/> • Kansa alkoi järjestäytyä erilaisiin liikkeisiin.<br/> • Toiminta suomen kielen aseman parantamiseksi alkoi.<br/> • Valtiopäivätoiminnasta tuli säännöllistä vuosisadan jälkipuoliskolla.<br/> <b>Näkökulmia taantumuksen aikaan:</b><br/> • Yhteiskunta kehittyi vuosisadan jälkipuoliskolla, mutta siitä huolimatta Suomi oli monessa<br/> suhteessa vielä vanhanaikainen valtio.<br/> • Venäjän hallintajärjestelmä oli Euroopan vanhanaikaisimpia; kaikki valta oli viime kädessä<br/> keisarilla.<br/> • Virkamiehet pelkäsivät Venäjän otteen kiristymistä, joten yhteiskunnallisiin<br/> uudistuspyrkimyksiin ja jopa mielipiteisiin suhtauduttiin varauksella.<br/> • 1800-luvun alkupuoliskolla oli taantumusta ja sensuuria.<br/> • Venäläistämistoimet ja Suomen autonomian rajoitukset käynnistyivät 1800-luvun lopulla<br/> <br/> <b>7. Sosialidemokraattinen puolue julkaisi Forssan puoluekokouksessa vuonna 1903</b><br/> <b>puolueohjelmansa. Lue katkelma ohjelmasta.</b><br/> <b>a) Mitä ohjelma kertoo työväen ongelmista 1900-luvun alussa?</b><br/> • Ongelmat ovat monipuolisia.<br/> • Monet vaatimukset ovat valtiollisia tai poliittisia, kuten vaatimus äänioikeudesta ja vallan<br/> siirtämisestä kansalle (eduskunnalle) sekä yhdistymisvapaus.<br/> • Vaatimuksissa on myös tasa-arvoon liittyviä kohtia. Tällaisia ovat esimerkiksi naisten tasa-<br/> arvon vaatimus sekä verojen tasaaminen.<br/> • Osa vaatimuksista liittyy köyhemmän väestön elinolosuhteiden turvaamiseen. Tällaisia ovat<br/> esimerkiksi terveydenhoito ja maksuton koulutus.<br/> • Vaatimukset voisi tiivistää siten, että työläiset vaativat tasa-arvoa ja yhteiskunnallisen<br/> eriarvoisuuden lopettamista.<br/> <br/> <b>b) Pohdi, mitä vaatimuksia 1900-luvun yläluokkaan kuulunut ihminen olisi kenties vastustanut.</b><br/> • verotuksen uudistaminen<br/> • äänioikeuden muuttaminen yleiseksi<br/> • vallan antamista kansalle (eduskunta)<br/> <br/> <b>c) Arvioi, mitkä Forssan ohjelman tavoitteista ovat toteutuneet 1900-luvulla.</b><br/> • Lähes kaikki ovat toteutuneet.<br/> • Tässä voi pohtia esimerkiksi naisten tasa-arvoa ja sen toteutumista tai niitä ongelmia, joita<br/> syntyy, kun julkisia palveluita yksityistetään.<br/> • Maksuton koulutus on ollut yksi vasemmiston keskeisistä tavoitteista. Se johti lopulta<br/> maksuttomaan toisen asteen koulutukseen 2000-luvulla.<br/> <br/> <b>d) Mitkä Forssan ohjelman tavoitteista eivät ole toteutuneet?</b><br/> • välitön lainsäädäntöoikeus kansalle (suora demokratia)<br/> • armeijan järjestäminen kansanpuolustuksen periaatteella<br/> • uskonnon opetuksen poistaminen kouluista<br/> • ilmaiset lääkkeet ja hautaaminen<br/> • verotustavoitteet</div> </div> 2026-01-16T12:55:04+02:00 https://peda.net/id/e867db82f1e 2026-01-15T10:56:52+02:00 Tutustu Pedanetissa tiivistelmään 1860- ja 1880-lukujen uusista laeista ja diasarjaan teollistumisen seurauksia.<br/> Tutustu kappaleeseen 3. ja tee kappaleen tehtävät 1-4 ja 7. 2026-01-15T10:55:14+02:00 https://peda.net/id/8962934ef1e 2026-01-15T10:45:25+02:00 Porvoon valtiopäivien jälkeen valtiopäiviä ei kutsuttu koolle ennen kuin vuonna 1863, kun Venäjän keisariksi tuli uudistusmielinen<b> Aleksanteri II. </b>Koska valtiopäivät eivät olleet kokoontuneet yli viiteenkymmeneen vuoteen, oli kova tarve uudistaa lainsäädäntöä. Niinpä 1860- ja 1880-lukuja kutsutaan lainsäädännön kulta-ajaksi.<br/> <br/> <br/> 1863 kieliasetus: suomi ja ruotsi tasavertaisiksi virkakieliksi 20 vuoden kuluessa<br/> 1865 kunnallishallinnon uudistus<br/> - kirkollinen ja maallinen hallinto erotettiin toisistaan<br/> - kunnan vastuulle käyhäin- ja terveydenhoito<br/> - kuntakokous<br/> 1866 kansakouluasetus: valtio tuki, jos kansakoulu haluttiin perustaa kuntaan<br/> 1869 uusi valtiopäiväjärjestys<br/> - vp:t määräaikaisiksi. Aluksi joka 5. vuosi koolle, sitten joka 3. vuosi<br/> - säätyjako jäi voimaan eli valtiopäivillä kokoonnuttiin ja äänestettiin säädyittäin<br/> 1869 uusi kirkkolaki<br/> - kirkon asioista tuli päättämään kirkolliskokous<br/> 1873 kaupunkien kunnallisuudistus<br/> - kaupunkien hallinnosta ryhtyi päättämään raastuvankokous<br/> - äänimäärä muotoutui veronmaksukyvyn mukaan<br/> 1889 rikoslain uudistus<br/> - rangaistuksia lievennettiin ja alettiin myös ymmärtää ajatus rikoksentekijän kasvattamisesta yhteiskuntakelpoiseksi<br/> <br/> Huom! Suomessa toteutettiin 1860- ja 1870-luvuilla myös talouslainsäädännön muuttaminen merkantilistisesta liberalistisiksi. Tähän liittyvät lainsäädännön uudistukset ovat diasarjassa &quot;Teollistumisen alku Suomessa&quot;. 2026-01-15T10:45:25+02:00 https://peda.net/id/075b55d2efe 2026-01-12T20:18:00+02:00 <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"><span>Lukekaa oppikirjan s. 18-20, 24 ja vastatkaa seuraaviin kysymyksiin. </span><br/> <br/> <span>1. Millaista Suomen maatalous oli autonomian alkuaikoina?</span><br/> <span>2. Katso seuraava video kuolonvuosista </span><a href="https://www.youtube.com/watch?v=zbDsxhhHwSA" rel="nofollow ugc noopener">https://www.youtube.com/watch?v=zbDsxhhHwSA</a><span> ja oppikirjan teksti ja vastaa kysymyksiin: Mistä nälkäkatastrofi johtui? </span><span>Paljonko ihmisiä kuoli nälkään ja tauteihin? Miksi nopean avun saaminen kärsiville oli tuolloin vaikeaa?<br/> </span><span>3. Millaisiiin ryhmiin väestö oli jakautunut autonomian aikana?</span><br/> <span>4. Miten maataloutta uudistettiin nälkävuosien jälkeen?<br/> 5. Minne maaseudun liikaväestö muutti 1800-luvun lopussa?</span></div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> 2026-01-12T20:18:00+02:00 https://peda.net/id/d2995984efe 2026-01-12T20:16:32+02:00 <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"> <div class="main"> <div class="content enclose"><b>Porvoon valtiopäivät 1809 -&gt; autonomia</b><br/> <br/> <b>Nukkuva kansa 1809 -&gt;1860-luku</b><br/> <span>Valtioyö</span><br/> <span> - ei uusia lakeja</span><br/> <span> - virkamiesvalta</span><br/> <span> - konservatismi</span><br/> <span> - merkantilismi</span><br/> <span>Nationalismia yläluokissa<br/> Väkiluku kasvoi nopeasti <br/> </span> <ul> <li>1. miljoona 1811 asukasta Suomessa</li> <li>2. miljoona 1879 asukasta Suomessa</li> </ul> <b>Heräävä kansa 1860- ja 1880-luvut</b><br/> <span>Herättäjiä Aleksanteri II, liberalismi ja nälkävuodet</span><br/> <span>Valtiopäivätoiminta</span><br/> <span> - uusi lainsäädäntö</span><br/> <span> - liberalismi</span><br/> <span>Teollistumisen käynnistyminen</span><br/> <span>Maatalouden teollistuminen</span><br/> <br/> <b>Heräämisen vaikutukset</b><br/> <span>- taloudellinen kehitys</span><br/> <span>- elintason nousu</span><br/> <span>- kaupungistuminen</span><br/> <span>- uudet kansanliikkeet</span><br/> <span>- sääty-yhteiskunnan murentuminen</span></div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> 2026-01-12T20:16:32+02:00 https://peda.net/id/1461993eef0 2026-01-11T17:34:55+02:00 Lue oppikirjan s. 14-15 ja vastaa kysymyksiin:<br/> <br/> 1. Millainen aate oli 1800-luvun alussa Suomeen levinnyt kansallisromantiikka?<br/> 2. Mikä ihmisryhmä Suomessa ensiksi innostui kansallisuusaatteesta?<br/> 3. Kansallisen heräämisen ajan suurmiehiä Suomessa olivat Lönnrot, Runeberg, Topelius ja Snellman. Millainen rooli heistä kullakin oli suomalaisten herättämisessä?<br/> 4. Millainen vaikutus uudella autonomialla ja suomalaisuuteen heräämisellä oli Suomessa? 2026-01-11T17:34:55+02:00 https://peda.net/id/0cbd8a1eed5 2026-01-09T14:02:20+02:00 Lue kpl.1. ja tee teht. 3,4 ja 8. 2026-01-09T14:02:20+02:00 https://peda.net/id/1bdb075eed4 2026-01-09T12:01:10+02:00 <div class="main"> <div class="content enclose"><b>Suomella oli suhteessa Venäjään oma</b><br/> - lait<br/> - uskonto<br/> - raha vuodesta 1863<br/> - virkakieli (ruotsi, ei ollut riittävästi suomenkielisiä luku- ja kirjoitustaitoisia ihmisiä)<br/> - virkamiehistö<br/> - hallinto<br/> - säätyjako<br/> - kansalaisuus<br/> - tulliraja Venäjälle<br/> - budjetti<br/> <br/> <b>Yhteistä Venäjän kanssa oli</b><br/> - hallitsija<br/> - lippu<br/> - armeija<br/> - ulkopolitiikka</div> </div> 2026-01-09T11:53:54+02:00 https://peda.net/id/e78d428ced4 2026-01-09T11:52:26+02:00 <b>Suomessa<br/> <br/> </b>- Kenraalikuvernööri oli korkein johtaja Suomessa ja keisarin edustaja<br/> - Senaatti vastasi nykypäivän hallitusta ja sen puheenjohtaja oli kenraalikuvernööri<br/> - senaatti jakaantui talousosastoon ja oikeusosastoon<br/> - oikeusosasto oli Suomen korkein oikeusaste<br/> - talousosasto hoiti käytännön asiat ja vastasi nykyistä hallitusta<br/> - talousosaston puheenjohtaja oli korkeimmassa asemassa oleva suomalainen Suomessa<br/> - senaatin talousosasto jakaantui toimituskuntiin eli nykyisiin ministeriöihin<br/> - lait säädettiin valtiopäivillä, jotka kutsui koolle keisari<br/> <br/> <b>Venäjällä</b><br/> <br/> - itsevaltainen keisari<br/> - ministerivaltiosihteeri: Suomen edustaja Venäjällä, hänellä oli suora esittelyoikeus keisarille<br/> - Suomen asian komitea: toimi ministerivaltiosihteerin apuna 2026-01-09T11:52:26+02:00 https://peda.net/id/a074e61cebf 2026-01-09T13:40:11+02:00 Suomi oli osa Ruotsia n. 600 vuoden ajan. Mitä Suomi on saanut perinnöksi Ruotsin vallan ajalta?<br/> - kristinusko ja myöhemmin luterilaisuus<br/> - kirjoitettu laki<br/> - länsieurooppalaiset aatteet ja kulttuuri<br/> - ruotsin kieli<br/> - keskitetty hallinto<br/> - koulutusjärjestelmän perusteet<br/> - yliopistolaitos<br/> - säätyjärjestelmä<br/> - Viaporin linnoituksen rakensivat ruotsalaiset<br/> - teollistumisen ensiaskeleet ja merkantalismi 2026-01-07T19:45:16+02:00