<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/537/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>14.5.</title>
<id>https://peda.net/id/b0260d4494f</id>
<updated>2020-05-13T12:32:39+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/b0260d4494f:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/viitaniemenkoulu/oppiaineet/fysiikka/paulin-ryhm%C3%A4t/9d/14-5#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>mekaaninen energia eli potentiaali- ja liike-energian muuttuminen toisikseen</title>
<id>https://peda.net/id/aa8fbf6494f</id>
<updated>2020-05-13T19:09:38+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/jyvaskyla/viitaniemenkoulu/oppiaineet/fysiikka/paulin-ryhm%C3%A4t/9d/14-5/meepjlmt#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;- kirjasta kpl 22, sivu s.150-152&lt;br/&gt;&#10;- Hessu kiipeä uimahallissa rohkeasti 5,0 m hyppypaikalle. Silloinhan raavas Hessu, jonka massa on kunnioitettavat 75kg, tekee itse kiipeämistyön. Kiipeämistyö varastoituu Hessulle potentiaalienergiaksi. Tehdyn kiipeämistyön suuruus laskettiin&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;W = G x h = paino x korkeus = 750 N x 5 m =3 750 J.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Silloin siis Hessulla on potentiaalienergiaa saman verran eli E&lt;sub&gt;pot &lt;/sub&gt;= 3 750 J.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Hessu loikkaa sulavasti kohti alhana häämöttävää vedenpintaa. Mitä tapahtuu potentiaalienergialle ja liike-energialle hypyn aikana? Potentiaalienergia pienenee ja vastaavasti samalla liike-energia alkaa kasvaa. Yhteensä nämä ovat koko hypyn ajan saman verran eli tuon 3 750 J. Puolivälissä hyppyä potentiaali- ja liike-energia ovat yhtä suuria eli 3 750J:2 = 1875 J. Kun Hessu sitten tekee komean loiskahduksen vedenpinnassa, potentiaalienergia on nolla ja liike-energia on silloin 3750 J. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tässä ehkä Hessun mallisuoritus, katsopas tämä. :) Joku on tämän varmasti nähnyt ennenkin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=gZujYUcY5xc&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://www.youtube.com/watch?v=gZujYUcY5xc&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Hessun hyppy ja energiat omana piirroksena alla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/jyvaskyla/viitaniemenkoulu/oppiaineet/fysiikka/paulin-ryhm%C3%A4t/9d/14-5/meepjlmt/image-jpg#top&quot; title=&quot;image.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/jyvaskyla/viitaniemenkoulu/oppiaineet/fysiikka/paulin-ryhm%C3%A4t/9d/14-5/meepjlmt/image-jpg:file/photo/b6ad0df4350cc9b9788c637c20508583e3bb645e/image.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;image.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Sama homma on heilurilla, jota muistuttaa pihakeinu. Kun Hessulle työnnetään kerralla kunnolla vauhtia, niin missäs kohtaa Hessun nopeus on suurimmillaan? No siellä keinun alimmassa kohdassa eli siellä liike-energia on suurimmillaan ja potentiaalienergia on silloin pienimmillään eli pyöreät nolla (jos nollataso on valittu keinun alimpaan kohtaan). &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Sitten nopeus alkaa laskea ja liike-energia laskee, kunnes liike toppaa hetkellisesti ääripäässä ja liike-energia on nolla. Samalla potentiaalienergia on kasvanut koko ajan ja on ääripäässä maksimissaan. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Hessu ollessaan keinumassa ei voi jäädä ääripäähän paikalleen, vaan hän lähtee takaisinpäin. Tuolloin liike-energia kasvaa ja potentiaalienergia pienenee, kunnes ollaan taas keinun alimmassa kohdassa ja liike-energia on suurimmillaan ja potentiaalienergia on nolla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Eikä Hessu voi yhtäkkiä pysähtyä alimpaan kohtaan vaan jatkaa matkaa taaksepäin. Liike-energia pienenee, koska vauhti hiljenee ja potentiaalienergia kasvaa koska Hessu nousee ylöspäin. Kohta Hessu taas toppaa ääripäähän hetkellisesti, jossa liike-energia on nolla on potentiaalienergia on maksimissaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Hessun keinunta ja energiat omana piirroksena alla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/jyvaskyla/viitaniemenkoulu/oppiaineet/fysiikka/paulin-ryhm%C3%A4t/9d/14-5/meepjlmt/image-jpg2#top&quot; title=&quot;image.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/jyvaskyla/viitaniemenkoulu/oppiaineet/fysiikka/paulin-ryhm%C3%A4t/9d/14-5/meepjlmt/image-jpg2:file/photo/07aa1234e5d2f9bbd80b1f7bbd55223250011898/image.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;image.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;Katso alta oheinen vähän erikoisempi heiluri ála Viki ja Köpi sekä lyhyt video miten tämä koejärjestely tehtiin:&lt;br/&gt;&#10;- linkki Viki, Köpi &amp;amp; Henkka - tieteen armoilla jaksoon &amp;quot;Ihmismurskain&amp;quot;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://areena.yle.fi/1-4435230&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://areena.yle.fi/1-4435230&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;- linkki, jossa taustoitetaan miten edellinen koe tehtiin&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://areena.yle.fi/1-50006287&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;https://areena.yle.fi/1-50006287&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;- omat hommat: &lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;s.153 t.240&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Miksi tuossa ylempänä Hessun keinu kuitenkin pysähtyy eikä se jatka ikuisesti keinuntaansa?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;vastaa alla oleviin kysymyksiin:&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;span class=&quot;medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/jyvaskyla/viitaniemenkoulu/oppiaineet/fysiikka/paulin-ryhm%C3%A4t/9d/14-5/meepjlmt/image-jpg3#top&quot; title=&quot;image.jpg&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/jyvaskyla/viitaniemenkoulu/oppiaineet/fysiikka/paulin-ryhm%C3%A4t/9d/14-5/meepjlmt/image-jpg3:file/photo/8c99bb2684fd1f4a3577803f085448e312fbd03d/image.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;image.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Viki ja Köpi- videosta:&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Miksi keilapallo osui kahvimukiin?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kuinka lähellä keilapallo kävi Vikin leukaa?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kun keilapallo on 20 cm päässä Vikin leuasta, kuinka monta prosenttiä keilalla on liike-energiaansa jäljellä?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kuinka lähellä wrecking ball eli Köpi kävi lähimmillään Vikiä?&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Missä kohdassa Köpin liike-energia oli suurimmillaan?&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2020-05-13T12:39:39+03:00</published>
</entry>


</feed>