https://peda.net/id/b01116ce03b 2020-10-01T10:06:54+03:00 https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/3f9f27a803b 2020-10-01T10:53:52+03:00 <a href="https://puuproffa.fi/puutieto/yleista-puista/haapa/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Haapa</a><br/> <br/> <a href="https://puuproffa.fi/puutieto/yleista-puista/harmaaleppa/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Harmaaleppä</a><br/> <br/> <a href="https://puuproffa.fi/puutieto/yleista-puista/hieskoivu/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Hieskoivu</a><br/> <br/> <a href="https://puuproffa.fi/puutieto/yleista-puista/jalava/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Jalava</a><br/> <br/> <a href="https://puuproffa.fi/puutieto/kataja/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Kataja</a><br/> <br/> <a href="https://puuproffa.fi/puutieto/yleista-puista/kuusi/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Kuusi</a><br/> <br/> <a href="https://puuproffa.fi/puutieto/yleista-puista/lehtikuusi/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Lehtikuusi</a><br/> <br/> <a href="https://puuproffa.fi/puutieto/yleista-puista/manty-2/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Mänty</a><br/> <br/> <a href="https://puuproffa.fi/puutieto/yleista-puista/pihlaja/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Pihjala</a><br/> <br/> <a href="https://puuproffa.fi/puutieto/yleista-puista/rauduskoivu/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Rauduskoivu</a><br/> <br/> <a href="https://puuproffa.fi/puutieto/yleista-puista/tammi/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Tammi</a><br/> <br/> <a href="https://puuproffa.fi/puutieto/yleista-puista/tervaleppa/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Tervaleppä</a><br/> <br/> <a href="https://puuproffa.fi/puutieto/yleista-puista/vaahtera/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Vaahtera</a><br/> <br/> <a href="https://puuproffa.fi/puutieto/yleista-puista/visakoivu/" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Visakoivu</a> 2020-10-01T10:53:52+03:00 https://peda.net/id/1c7ffd5203b 2020-10-01T13:04:27+03:00 <p><span>Puulajit jaetaan havu- ja lehtipuihin. Havu- ja lehtipuut eroavat toisistaan puuanatomialtaan ja kasvutavaltaan.</span><br/> <span><br/> Suomessa esiintyy luontaisesti noin 30 puulajia. Näistä suurin osa on lehtipuita. Havupuita on vain neljä lajia: mänty, kuusi, kataja ja Ahvenanmaalla harvinaisena kasvava euroopanmarjakuusi. Osa puulajeista – havupuista kataja ja euroopanmarjakuusi – jää usein pensasmaisiksi.</span></p> <p>Suomen metsien valtapuulajit ovat kuusi, mänty, hieskoivu ja Suomen kansallispuu rauduskoivu. Lajit kasvavat yleisinä koko Suomessa lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia ja korkeimpia tunturialueita. Tunturien rinteillä kasvaa tyypillisesti tunturikoivua, joka on hieskoivun alalaji.</p> <p>Koivujen lisäksi yleisiä kotimaisia lehtipuita ovat haapa ja harmaaleppä sekä usein monirunkoisina kasvavat raita, tuomi ja pihlaja. Tervaleppää, lehmusta ja vaahteraa kasvaa Etelä- ja Keski-Suomessa ja tammea aivan eteläisimmässä Suomessa.</p> <p>Kotimaisten puulajien lisäksi Suomessa kasvatetaan monia puulajeja, jotka eivät luontaisesti kuulu luontoomme. Ulkomaisia puulajeja käytetään paljon esimerkiksi puisto- ja pihapuina.</p> <p>Puolet metsistä on mäntymetsiä. Kaikkiaan maassamme kasvaa kolmisenkymmentä puulajia. Valtaosa Suomen metsistä on sekametsiä eli niissä kasvaa useampaa kuin yhtä puulajia.</p> <p>Suurin osa Suomea kuuluu kasvimaantieteessä pohjoiseen havumetsävyöhykkeeseen. Vain Ahvenanmaa ja lounaisin osa manner-Suomea kuuluvat lauhkean vyöhykkeen sekametsiin. Pohjoisen havumetsävyöhykkeellä maaperä on vähäravinteista ja hapanta, ja metsää muodostavia puulajeja on vähän.</p> <p>Tiheyden mukaan luokiteltuna puuaineeltaan kevyitä (kuivatuoretiheys 300-450 kg/m³<span> </span>) ovat kuusi, mänty, haapa, lehtikuusi, tervaleppä ja lehmus. Muut kotimaiset puulajit ovat tiheydeltään keskiraskaita (450-600 kg/m³). Kevyet puulajit ovat yleensä pinnaltaan pehmeitä ja kestävät heikommin mekaanista kulutusta kuin raskaat puulajit. Tiheät ja raskaat puulajit ovat taas kovia ja kestävät hyvin kulutusta pinnoissa sekä kalusteiden rakenteissa ja liitoksissa. Kotimaisista puulajeista puuaineeltaan kovia ovat mm. saarni ja tammi sekä keskikovia jalava ja pihlaja. Yleisimpiä tuontipuulajeja ovat tammi, pähkinä ja pyökki.</p> 2020-10-01T10:09:56+03:00 https://peda.net/id/2e64aa2203c 2020-10-01T13:11:00+03:00 Kasvaessaan luonnossa, puulajit on suhteellisen helppo tunnistaa. Kaadettaessa ja höylättynä tilanne onkin aivan toinen.<br/> <br/> Puulajien tunnistuksessa olennaista on käyttää kaikkia aisteja. <br/> Jokaisella puulajilla on oma syykuvionsa, oksat kasvavat tietylla tavalla. Lisäksi puulajeilla on erilaisia kovuuksia. Niiden paino vaihtelee myös. Lisäksi jokainen puulaji tuoksuu erilaiselle. <br/> <br/> Näitä keinoja käyttäen on kuitenkin mahdollista oppia tunnistamaan eri puulajeja ja tämä on tärkeää, jotta puulajeja voidaan hyödyntää niille parhaiten soveltuviin käyttötarkoituksiin. 2020-10-01T13:09:24+03:00