https://peda.net/id/af22beccc72 2018-10-03T18:47:51+03:00 https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/ef7b1616c7e 2018-10-04T18:19:49+03:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-110392d6-c7e9-11e8-9515-86f3624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-110392d6-c7e9-11e8-9515-86f3624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="110392d6-c7e9-11e8-9515-86f3624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.youtube.com/watch?v=6oHPYEvyLY4&amp;feature=youtu.be" title="https://www.youtube.com/watch?v=6oHPYEvyLY4&amp;feature=youtu.be (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Yhteyttäminen 3</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-0818e4e6-c7e9-11e8-81ef-4631624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-0818e4e6-c7e9-11e8-81ef-4631624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="0818e4e6-c7e9-11e8-81ef-4631624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.youtube.com/watch?v=yM8a2uBA5ok&amp;feature=youtu.be" title="https://www.youtube.com/watch?v=yM8a2uBA5ok&amp;feature=youtu.be (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Yhteyttäminen 2</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-fed79cce-c7e8-11e8-9232-86f3624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-fed79cce-c7e8-11e8-9232-86f3624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="fed79cce-c7e8-11e8-9232-86f3624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://www.youtube.com/watch?v=E-LvfyOyJf8&amp;feature=youtu.be" title="https://www.youtube.com/watch?v=E-LvfyOyJf8&amp;feature=youtu.be (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Yhteyttäminen</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2018-10-04T18:19:49+03:00 https://peda.net/id/2116bb30c72 2018-10-03T19:05:21+03:00 <b>Elollinen ja eloton luonto</b><br/> <ul> <li>Eloton luonto <ul> <li>Kivi, maaperä, vesi</li> </ul> </li> <li>Elollinen luonto <ul> <li>Kasvit, eläimet, hyönteiset</li> </ul> </li> <li>Ekosysteemi = eliöyhteisö ja eloton luonto yhdessä <ul> <li>Eliöyhteisö = kaikki alueen eliölajit</li> <li>Populaatio = Alueen kaikki saman lajin yksilöt</li> </ul> </li> </ul> <br/> <b>Tuottajat yhteyttävät</b><br/> <ul> <li>Yhteyttäminen = fotosynteesi <ul> <li>Auringon valon avulla hiilidioksidista ja vedestä sokeria ja happea</li> <li>Tapahtuu lehden viherhiukkasissa</li> </ul> </li> <li>Kasvit osaavat yhetyttää eli ovat tuottajia  <ul> <li>Käyttävät osan tuottamastaan sokerista itse ja varastoivat osan</li> <li>Kutsutaan omavaraisiksi</li> </ul> </li> </ul> <br/> <b>Kuluttajat ja hajottajat</b><br/> <ul> <li>Eivät osaa yhteyttää eli ovat toisenvaraisia <ul> <li>Riippuvaisia toisista eliöistä</li> </ul> </li> <li>Kuluttaja = syö muita kuluttajia tai tuottajia <ul> <li>kasvinsyöjä syö tuottajia</li> <li>peto syö kuluttajia</li> </ul> </li> <li>Hajottajat hajottavat kuollutta eloperäistäainesta tai eliöiden jätöksiä <ul> <li>Vapauttavat ravinteet uudelleen kasvien käyttöön</li> </ul> </li> </ul> <br/> <b>Soluhengitys</b><br/> <ul> <li>Reaktio, jolla kuluttajat vapauttavat käyttöönsä kasvien sokeriin sitoman energian</li> </ul> <br/> <b>Ravintoketju</b><br/> <ul> <li>Kuvataan energian siirtymistä luonnossa</li> <li>Kertoo kuka syö ja kenet</li> <li>Merkitään nuoli aina siihen suuntaan,. jonka vatsaan joutuu</li> <li>Kuva sivulla 16</li> <li>Ravintoverkko muodostuu monesta ravintoketjusta</li> </ul> <br/> <b>Ekologinen pyramidi</b><br/> <ul> <li>Kuvataan yksilöiden, aineen ja energian määrää ekosysteemissä</li> <li>Alimmaisena tuottajat, sitten tuottajia syövät kuluttajat ja sitten pedot</li> </ul> <br/> <b>Aine kiertää </b><br/> <ul> <li>Luonnossa alkuaineet kiertävät</li> <li>Aineita ei tule lisää</li> <li>Energiaa siirtyy aina tuottajilta kuluttajille</li> </ul> 2018-10-03T19:05:21+03:00 https://peda.net/id/710ff07cc72 2018-10-03T18:53:16+03:00 <p><b>Ekologinen lokero</b></p> <ul> <li>eliölajin tapa hyödyntää ympäristöään</li> <li>Muodostuu esim. elinalueesta, ravinnosta, kilpailijoista ja saalistajista</li> </ul> <p><b>Reviiri</b></p> <ul> <li>Eläimet varaavat itselleen oman elinalueen turvatakseen esim. pesäpaikan ja ravinnon riittävyyden</li> <li>reviirin rajat ilmoitetaan esim. laulamalla tai hajumerkeillä</li> <li>reviiri on monelle elinehto, minkä vuoksi sitä puolustetaan tunkeilijoilta</li> </ul> <p><b>Kilpailu</b></p> <ul> <li>eliöt kilpailevat resursseista, kuten auringonvaliosta, ravinteista, vedestä, ravinnosta ja lisääntymiskumppaneista</li> <li>kilpailu voi olla lajinsisäistä tai lajienvälistä</li> <li>kilpailusta on molemmille osapuolille haittaa</li> </ul> <p><b>Laidunnus</b></p> <ul> <li>eläin syö kasvia</li> <li>kasvi menettää tärkeitä rakenteitaan, mutta ei välttämättä kuole.</li> </ul> <p><b>Kasvien suojautumissopeumat</b></p> <ul> <li>kasveille on kehittynyt erilaisia sopeutumiskeinoja kasvinsyöjiä vastaan</li> <li>paksu kuori</li> <li>piikit</li> <li>haitallisten tai myrkyllisten aineiden tuottaminen</li> </ul> <p><b><br/> Saaliseläinten sopeumat</b></p> <ul> <li>saaliseläimet suojautuvat monin keinoin pedoilta</li> <li>voimakas lihaksisto, virtaviivainen rakenne -&gt; nopea pakeneminen</li> <li>tarkat aistit (kuulo, näkö, haju) -&gt; pedon havaitseminen</li> <li>suojaväri</li> <li>piiloutuminen</li> <li>puolustautuminen (esim. pureminen, pistäminen)</li> <li>piikit</li> <li>paha haju</li> <li>myrkyllisyys</li> <li>eläminen laumassa</li> </ul> <p><b>Petojen sopeumat </b></p> <ul> <li>Pedoilla on monia ominaisuuksia, jotka helpottavat saalistamista</li> <li>voimakas lihaksisto, virtaviivainen rakenne -&gt; nopeus</li> <li>tarkat aistit (kuulo, näkö, haju) -&gt; saaliin havaitseminen</li> <li>suojaväri</li> <li>terävät kynnet, hampaat ja raatelunokka</li> </ul> <p><b>Loiset</b></p> <ul> <li>loinen hyötyy isäntälajin kustannuksella antamatta mitään takaisin</li> <li>suurin osa maailman eliölajeista on loisia</li> </ul> <p><b>Symbioosi</b></p> <ul> <li>symbioosi on yhteistyötä, joka hyödyttää molempia osapuolia</li> </ul> <p><b>Kannanvaihtelut</b></p> <ul> <li>populaatiokokoon vaikuttavat monet tekijät <ul> <li>syntyneisyys, kuolleisuus</li> <li>tulomuutto, lähtömuutto</li> <li>sairaudet ja taudit</li> <li>sää ja ilmasto (kylmyys, kuivuus, kuumuus)</li> <li>ravinteiden / ravinnon / veden määrä</li> <li>pesäpaikkojen riittävyys</li> <li>saalistajat, kilpailijat, loiset</li> </ul> </li> <li>saaliseläinten ja petoeläinten kannanvaihtelut noudattelevat toisiaan.</li> </ul> 2018-10-03T18:53:16+03:00