Kevään merkkejä

2020-03-20T08:04:07+02:00

Tä-hän ai-kaan vuo-des-ta luon-to he-räil-ee ke-vää-seen. Ym-pä-ris-tö-o-pis-sa tark-kai-lem-me nyt maa-lis-kuun ja huh-ti-kuun a-jan luon-non he-rää-mis-tä ke-vää-seen.

Teh-tä-vä 1. Kat-se-le seu-raa-vat kol-me-tois-ta ku-vaa ja lu-e nii-den teks-tit.

1. Les-ken-leh-ti
Au-rin-gon-kel-tai-nen les-ken-leh-ti kuk-kii var-hain ke-vääl-lä pel-to-jen pien-ta-reil-la ja tien-vie-rus-toil-la.
Leh-det se kas-vat-taa vas-ta ke-säl-lä. Les-ken-leh-den kuk-ka on oi-keas-ti ku-kin-to: vie-ri vie-res-sä kas-vaa mon-ta pien-tä kuk-kaa.

Les-ken-leh-ti-ä.

2. Val-ko-vuok-ko
Met-sän val-ke-at täh-det val-loit-ta-vat met-sän leh-to-nii-tyt ja pien-ta-reet ke-vään kor-vil-la.
Val-ko-vuo-kot kuk-ki-vat suu-ri-na kuk-ka-mat-toi-na, en-nen kuin pui-den leh-det kas-va-vat ko-ko-nai-sik-si.
Val-ko-vuok-ko on rau-hoi-tet-tu. Val-ko-vuok-ko on mo-ni-vuo-ti-nen ja kuk-ki-a kan-nat-taa et-si-ä sa-mas-ta pai-kas-ta, mis-tä nii-tä on
löy-ty-nyt ai-kai-sem-pi-na-kin vuo-si-na.

Val-ko-vuok-ko-ja.

3. Koi-vu
Koi-vu vi-her-tää lop-pu-ke-vääs-tä. Vain o-hut va-ha-pin-tai-nen suo-ja-leh-ti on pii-lot-ta-nut pie-net hii-ren-kor-vat tal-ven pak-ka-sil-ta. Koi-vu-a syö-mäl-lä mo-ni e-läin on sel-vin-nyt tal-ven yli.
Jä-nis ja myy-rä o-vat na-ker-ta-neet sen kuor-ta. Tee-ri on nap-si-nut sen sil-mu-ja.

Koi-vu-ja.

4. Ren-tuk-ka
O-jan var-rel-la kuk-ki-van ren-tu-kan tun-nis-tat kirk-kaan-kel-tai-sis-ta ku-kis-ta ja tum-man-vih-reis-tä leh-dis-tä.
Ren-tuk-ka on ke-rän-nyt vii-me ke-sä-nä va-ra-ra-vin-to-a juu-rak-koon-sa ja voi sen a-vul-la ot-taa pi-ka-läh-dön ke-vää-seen.
Muut kos-tei-den paik-ko-jen kas-vit kuk-kivat vas-ta ke-säl-lä. Ren-tuk-ka on myr-kyl-li-nen, jo-ten et-hän poi-mi si-tä.

Ren-tu-koi-ta.

5. Muu-ra-hai-nen
Ke-ko-muu-ra-hai-sen löy-dät ke-vät-puu-his-sa met-säs-tä.
Työ-läi-set ra-ken-ta-vat jo pe-sää, kun muu-ra-hais-ku-nin-ga-tar ja koi-raat le-päi-le-vät vie-lä ke-on uu-me-nis-sa.

Muu-ra-hais-ke-ko.

Muu-ra-hai-nen.

6. Ki-ma-lai-nen
Läm-pi-mä-nä ke-vät-päi-vä-nä voit bon-ga-ta pör-röi-sen ki-ma-lai-sen su-ri-se-mas-sa pa-jun ku-kis-sa.
Var-hain kuk-ki-vat pa-jut tar-jo-a-vat ra-vin-to-a tal-vi-hor-rok-ses-ta he-rää-vil-le pis-ti-äi-sil-le.
Ki-ma-lai-set aut-ta-vat pa-ju-a pö-ly-tyk-ses-sä. Am-pi-ai-sis-ta ja me-hi-läi-sis-tä ki-ma-lai-sen e-rot-taa sen pul-le-as-ta muo-dos-ta.

Ki-ma-lai-si-a.

7. Lep-pä-kert-tu
Lep-pä-ker-tun en-sim-mäi-nen ke-sä ku-luu kir-vo-ja syöden. Vas-ta seu-raa-va-na ke-sä-nä se li-sään-tyy.
Lep-pis on ih-mi-sen kan-nal-ta hyö-dyl-li-nen, sil-lä kir-vat o-vat mo-nen puu-tar-han vit-sauk-se-na.
Mon-ta-ko täp-lää löy-dät lep-pä-ker-tun sii-vis-tä?
Pis-tei-den lu-ku-mää-rän mu-kaan on ni-met-ty e-ri lep-pä-kert-tu-la-je-ja.
Jos pis-tei-tä on seit-se-män, o-let löy-tä-nyt seit-sen-pis-te-pir-kon.

Lep-pä-kert-tu.

8. Sit-ruu-na-per-ho-nen
En-sim-mäi-set per-ho-set i-lah-dut-ta-vat kul-ki-jaa ke-vään saa-pu-es-sa.
Sit-ruuna-per-ho-nen on yk-si en-sim-mäi-sis-tä per-ho-sis-ta, ja sen voi ha-vai-ta jo var-hain ke-vääl-lä.
Per-ho-nen tal-veh-tii ai-kui-se-na per-ho-se-na suo-jai-sas-sa pai-kas-sa.
Py-säh-ty-es-sään kuk-kaan sit-ruu-na-per-ho-nen pi-tää sii-pen-sä kiin-ni.
Sit-ruu-na-per-ho-nen on help-po tun-nis-taa sen kirk-kaan vih-re-än-kel-tai-ses-ta vä-ris-tä.

Sit-ruu-na-per-ho-nen.

9. Sam-mak-ko
Sam-mak-ko on tal-veh-ti-nut o-jan tai lam-men poh-ja-mu-das-sa.
Kun jäät o-vat su-la-neet se köm-pii e-siin: on ai-ka ko-koon-tu-a ku-te-maan.
Sam-ma-kon ku-tu-pai-kat o-vat vuo-des-ta toi-seen sa-mat.
Kuun-te-le huh-ti-tou-ko-kuun il-toi-na kur-nu-tus-ta kos-teik-ko-jen ja lam-mi-koi-den lä-his-töl-lä.
Kuu-lit-ko sam-ma-kon kur-nu-tus-ta? Näit-kö sam-ma-kon ku-tu-a?

Sam-mak-ko.

10. Töyh-tö-hyyp-pä
Töyh-tö-hyy-päl-lä on ni-men-sä mu-kai-ses-ti nä-ky-vä töyh-tö pää-la-el-la.
Tä-mä mus-ta-val-koi-nen pu-lun ko-koi-nen lin-tu voi saa-pu-a en-sim-mäi-sel-le tie-dus-te-lu-len-nol-le Suo-meen jo var-hain ke-vääl-lä.
Jos ke-vät ei o-le vie-lä i-han val-mis, se voi kään-ty-ä kan-noil-laan ja tul-la ta-kai-sin vas-ta päl-vi-en il-maan-nut-tu-a pel-loil-le
ja ran-noil-le.

Töyh-tö-hyyp-pä.

11. Väs-tä-räk-ki
Pit-kä-pyrs-töi-nen väs-tä-räk-ki on viet-tä-nyt tal-ven Vä-li-me-rel-lä.
Hyön-teis-syö-jän ei kan-na-ta il-mes-ty-ä mai-se-miin, en-nen kuin hor-rok-ses-ta he-rän-neet hyön-tei-set o-vat len-nos-sa.
Nä-et väs-tä-rä-kin py-räh-te-le-mäs-sä ran-nan lä-hel-lä tai au-ke-al-la pai-kal-la.
Kun väs-tis on pai-kal-la, on ke-sä-kin koh-ta!

Väs-tä-räk-ki.

12. Pääs-ky-nen
”Pääs-ky-ses-tä ei päi-vää-kään” -sa-non-nan mu-kaan pääs-ky-sen nä-ke-mi-nen on var-ma ke-sän merk-ki.
Hyön-tei-si-ä syö-vät pääs-ky-set pa-laa-vat Af-ri-kan läm-mös-tä ai-van ke-sän kyn-nyk-sel-lä.

Pääs-ky-nen.

13. Nok-kos-per-ho-nen
Vä-ri-käs nok-kos-per-ho-nen tal-veh-tii ai-kui-se-na, ja hor-rok-ses-ta he-rän-neen per-ho-sen voi näh-dä jo var-hain ke-vääl-lä
au-rin-gon läm-mit-tä-mäl-lä pai-kal-la tai ruo-kai-le-mas-sa kuk-ki-van pa-jun ok-sil-la.
Ai-kui-nen nok-kos-per-ho-nen käyt-tää ra-vin-nok-seen pui-den ja kuk-ki-en met-tä,
mut-ta per-ho-sen touk-ka pop-sii ai-no-as-taan nok-ko-sen leh-ti-ä.
Nok-kos-per-ho-sen touk-ka pys-tyy e-lä-mään nok-ko-sen ok-sil-la ja syö-mään sen leh-ti-ä ruu-ak-seen,
vaik-ka ih-mi-sen i-ho-a nok-ko-sen pol-tin-kar-vat polt-tavat ki-pe-äs-ti.

Nok-kos-per-ho-nen.

Teh-tä-vä 2. Tee kol-me pien-tä ret-keä lä-hi-ym-pä-ris-töö-si ja et-si ke-vään merk-ke-jä. Kir-joit-a ret-ki-en päi-vä-mää-rät y-lös ja kir-joi-ta mit-ä ke-vään merk-ke-jä näit ret-kel-lä-si mi-nä-kin päi-vä-nä. E-li pi-dä ret-ki-päi-vä-kir-jaa. Voit it-se päät-tää mil-lai-sen päi-vä-kir-jan teet.
Tuo päi-vä-kir-ja mu-ka-na-si kou-luun.

1. E-si-merk-ki päi-vä-kir-jas-ta:

Päivämäärä:	Nämä asiat näin:
23.3.	Leskenlehtiä, pajunkissoja

2. E-si-merk-ki päi-vä-kir-jas-ta:

Etsittävä asia:	Missä näkyi	Nähty retkellä 1. päivämäärä:	Nähty retkellä 2. päivämäärä	Nähty retkellä 3. päivämäärä
Leskenlehti kukkii	ojassa	23.3.
Valkovuokko kukkii
Koivu hiirenkorvalla
Rentukka kukkii
Kekomuurahainen nähty
Kimalainen pajun kukissa
Leppäkerttu liikkeellä
Sitruunaperhonen herännyt
Sammakon kutua vedessä
Töyhtöhyyppä tullut
Västäräkki maisemissa
Pääskynen palannut
Nokkosperhonen herännyt
Jotain muuta?