Minä kasvatusalan asiantuntijana

2021-02-02T15:40:51+02:00

Elinikäinen oppijuus asiantuntijuuden kehitystehtävänä

Asiantuntijuusseminaarin aikana tarkastelimme asiantuntijuutta jatkuvasti kehittyvän osaamisen ja ammattitaidon näkökulmista. Keskeisimpinä huomioina opintojaksolla olivat elinikäinen oppiminen ja siihen pyrkiminen koulumaailmassa sekä aktiivinen osallisuus kouluyhteisössä. Asiantuntijuus koostuu useista ulottuvuuksista ja niistä on hyvä olla tietoinen, jotta oman toiminnan reflektointi ja kehittäminen on mahdollista. Aiemmat kokemukset muokkaavat käsitystä uusista tilanteista ja vaikuttaa tapaan, jolla tilanteisiin reagoidaan.

Asiantuntijuus yksilöllisenä ja yhteisöllisenä ilmiönä

Intellektuaalinen ja pedagoginen osaaminen

Opettajaopinnoissa intellektuaalisen ja pedagogisen osaamisen kehittäminen ovat olleet vahvasti läsnä. Kurssit pohjautuvat tieteellisen tiedon ja arkikäsitysten välisen pohdinnan tarkasteluun ja oman ajattelun kriittiseen tarkasteluun. Pedagogista osaamista on pyritty kehittämään erityisesti opetusharjoitteluissa ja erilaisissa projekteissa. Asiantuntijuusseminaarin aikana tavoitteena oli muodostaa käsitys omasta osaamisesta ja asiantuntijuuden merkityksistä itselle.

Keskeisin teema kurssilla mielestäni oli itsensä kehittäminen ja epäonnistumisista oppiminen. Opettajana voin luoda uutta tietoa oppimalla virheistäni ja kehittämällä osaamistani peilaten toimintani tavoitteita suoritukseeni. On tärkeää tuoda sama oivallus ilmi myös oppilaille, jotta asetelma opettajasta kiistattomana ja kaikkitietävänä auktoriteettina tasaantuu. Sekä oppilaat että opettaja voivat oppia toisiltaan, minkä vuoksi oppijayhteisö tarjoaa kannustusta ja tukea kaikille sen jäsenille.

Eettinen, kulttuurinen, yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen osaaminen

Oma opettajaminäkuvani on kehittynyt vahvasti omien oppimiskokemusten sävyttämänä, minkä vuoksi oli erittäin virkistävää tutkia omaa ajattelua haastavia oppimiskäsityksiä ja peilata niitä oman toiminnan tavoitteisiin. Tärkeimpänä oivalluksenani kurssilla oli oman toiminnan jatkuva tarkastelu tietoisesti oman mukavuusalueen ulkopuolelta, jolloin on helpompi ymmärtää esimerkiksi oppilaan huoltajien huolta uusista opetuskäytänteistä. Oman ajattelun haastaminen ja toiminnan perustelu luo vakaan pohjan eettiselle päätöksenteolle opettajan työssä.

Myös kouluyhteisössä toimiminen ja yhteisön normien arvioiminen kuuluu olennaisesti opettajan eettisiin periaatteisiin, jotta jokainen yhteisön jäsen tulee kuulluksi tasavertaisesti. Opettajana tahdon luoda sekä luokkaani että työyhteisööni avoimen ilmapiirin, jossa jaettu tieto menee kilpailullisuuden edelle. On kuitenkin epärealistista odottaa epäkohtiin puuttumisen olevan yksinkertaista, mistä syystä mielestäni pienetkin askeleet kohti tasavertaisempaa yhteisöä ovat erittäin merkityksellisiä. On vastuutonta todeta, ettei esimerkiksi kiusaamista esiinny koulussa, jos väite perustuu vain opettajan subjektiivisiin havaintoihin. Tällaisissa tilanteissa tosiasioiden tiedostaminen ja turvallisen ilmapiirin luominen auttavat kiusaamistapausten esille tuomisessa ja selvittämisessä, jolloin päästään kiinni ongelman ytimeen, eikä pelkkiin seurauksiin. Tahdon opetustyössä keskittyä pieniin askeleisiin kohti tasa-arvoista yhteisöä, jossa väistämättä syntyvät ongelmatilanteet pystytään ratkaisemaan keskustelun avulla.

Opettajaopintojen aikana myös käsitykseni monikulttuurisuudesta on laajentunut huomattavasti. Eri etnisten taustojen lisäksi kulttuureja löytyy niin paikkakunta- kuin ryhmäkohtaisesti. Esimerkiksi suomalainen koulukulttuuri sisältää useita alakulttuureita, joiden huomioiminen opettajan työssä on erittäin tärkeää. Opettaja toimii työssään aina myös yhteiskunnallisena vaikuttajana, sillä hän pyrkii ohjaamaan oppilaiden kehittymistä aktiivisiksi toimijoiksi yhteiskunnassa. Tästä syystä pyrin huomioimaan jokaisen oppilaan yksilönä ja erilaisten yhteisöjen jäsenenä, jotta voisin taata kaikille oppilailleni parhaan mahdollisen opetuksen. Tahtoisin rakentaa luokkaani vakaan ja turvallisen vuorovaikutussuhteen, jonka kautta pystyisin tukemaan erilaisia oppijoita heidän tarvitsemallaan tavalla. Suurin haasteeni on myöntää, ettei kaikki tule onnistumaan suoraviivaisesti ja nopeasti, vaan myös minun on annettava sekä oppilaille että itselleni aikaa sopeutua uusiin tilanteisiin ja tarpeisiin. Riittämättömyyden tunne on usein askel kohti uusia ratkaisuja, kun muistaa olla itselleen armollinen.

Viestintä- ja vuorovaikutusosaaminen sekä esteettinen osaaminen

Viestinnälliset ja vuorovaikutukselliset taidot ovat opettajan työssä erittäin tärkeitä, sillä ne kattavat lähes kaiken opetustoiminnan. On olennaista tarkastella, millä tavoin tuo itseään ja opettamiaan asioita ilmi, jotta oppilaat tulevat tasapuolisesti huomioiduiksi. Opetuksen sisältö ja tavoitteet tulisi tehdä selväksi myös oppilaille niin, että työskentely pysyy tavoitteellisena. Havainnollistaminen, osallistava keskustelu ja osatavoitteiden kielentäminen ovat osoittautuneet itselleni tärkeimmiksi työkaluiksi luokkahuoneessa tapahtuvassa viestinnässä. Sen lisäksi esteettisen osaamisen teemat ovat mielestäni erittäin vahvasti yhteydessä oppimisvuorovaikutukseen, sillä moniaistiset kokemukset ovat osa non-verbaalia viestintää ja kokemuksellista oppimista. Kehonkieli, visuaalisuus ja äänet luovat luokkaan moniaistista kommunikaatiota, joka tukee ilmapiirin rakentumista ja oppimiskokemuksen eheytymistä.

Lähteitä on käytetty lukemistona kurssisisältöjen tukena, teksti on omiin mielipiteisiin ja havaintoihin perustuvaa pohdintaa.

Lähteet:

Opetusalan ammattijärjestö, OAJ. Opetustyön eettiset periaatteet -verkkomateriaali. Haettu 13.1.2021 osoitteesta: https://www.oaj.fi/arjessa/opetustyon-eettiset-periaatteet/

Opetushallitus. 2014. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet (POPS 2014).

Kiilakoski, T., Tomperi, T. & Vuorikoski, M. (toim.) 2005. Kenen kasvatus? Tampere: Vastapaino, 309-334. Haettu 13.1.2021 osoitteesta: https://www.academia.edu/1604818/Kenen_kasvatus

Kurki, L. & Nivala, E. 2006. Hyvä ihminen ja kunnon kansalainen; Johdatus kansalaisuuden sosiaalipedagogiikkaan. Tampere: Tampere University Press.

Martikainen, T. 2005. Inhimillinen tekijä. Opettaja eettisenä ajattelijana ja toimijana. Joensuun yliopisto. Joensuun yliopiston kasvatustietellisiä julkaisuja 102. Haettu 13.1.2021 osoitteesta: https://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_952-458-608-8/urn_isbn_952-458-608-8.pdf

Syrjäläinen, E.; Jyrhämä, R. & ja Haverinen, L. 2008. Opettajan pedagoginen ajattelu. Teoksessa Praktikumikäsikirja 2004, Studia Pædagogica 33. Verkkoversio: E. Mussaari. Haettu 13.1.2021 osoitteesta: http://www.helsinki.fi/behav/praktikumikasikirja/luku1/index.htm

Asiantuntijuusseminaarin tavoitteet

2020-09-28T15:12:28+03:00

Tavoitteena on tarkastella omaa asiantuntijuutta ja pohtia opettajuuden kehittymistä opintojen aikana suhteessa kasvatustieteen maisterin tutkinnon tavoitteisiin sekä opettajuuden ydinosaamisalueisiin.

Maisterin tutkinnon suoritettuaan opiskelija:

- on muodostanut kokonaiskuvan ihmisen kasvusta, kehityksestä ja kasvu- ja oppimisympäristöstä, kasvatuksen muodoista ja koulutusjärjestelmistä sekä rakentanut johdonmukaisen oman kasvatusfilosofian
- pystyy jäsentämään kasvatuksen ja koulutuksen ilmiöitä systeemisesti integroiden erilaisia kokemuksellisia, tieteellisiä ja käytännöllisiä näkökulmia
- osaa tunnistaa, eritellä, ratkaista ja arvioida asiantuntija-alueeseensa liittyviä tieteellisiä ja käytännöllisiä ongelmia ottaen huomioon ratkaisujen kasvatukselliset, eettiset ja yhteiskunnalliset vaikutukset
- osaa toimia tehtäväalueensa kehittämiseksi ja hankkia jatkuvasti tehtäväalueella tarvittavaa tieteellistä ja käytännöllistä tietoa
- on kykenevä opetuksen suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin itsenäisesti ja työyhteisön jäsenenä
- omaa tieteellisen jatkokoulutuksen edellyttämät valmiudet

Opettajuuden ydinosaamisalueet asiantuntijuusseminaarin näkökulmasta:

Eettinen osaaminen: Opiskelija pystyy tunnistamaan ja analysoimaan toimintaansa eettiseltä kannalta ja toimimaan ristiriitatilanteissa eettisten periaatteiden pohjalta.
Intellektuaalinen osaaminen: Opiskelija perustaa toimintansa ja ammatillisen kehittymisensä tieteelliselle ajattelulle.
Viestintä ja vuorovaikutusosaaminen: Opiskelija haluaa ja kykenee toimimaan yhteistoiminnallisesti vuorovaikutustilanteissa ja ryhmissä. Opiskelija on kykenevä ja kiinnostunut kuuntelemaan toista ja kykenevä viestimään erilaisissa vuorovaikutussuhteissa.
Kulttuurinen, yhteisöllinen ja yhteiskunnallinen osaaminen: Opiskelija kykenee arvioimaan yhteisön arvoja ja toimintakäytänteitä ja osallistuu niiden kehittämiseen, esim. kykenee näkemään asioita toisin, arvioimaan ja muuttamaan niitä. Opiskelija tunnistaa koulua ja kasvatusta koskevia käytänteitä ja monikulttuurisuuden ilmentymiä.
Pedagoginen osaaminen: Opiskelija kykenee suunnittelemaan, toteuttamaan, eriyttämään, arvioimaan ja kehittämään erilaisia oppimisprosesseja.
Esteettinen osaaminen: Opiskelija ymmärtää ihmisen kehollisena olentona, jolla on mahdollisuus kokonaisvaltaiseen moniaistiseen ympäristön kokemiseen. Hän pystyy luomaan välitöntä ja ennalta määrittelemätöntä aistimista merkitsevän esteettisen todellisuussuhteen ympäröivään maailmaan.

Lähteenä Jyväskylän yliopiston OKLV221-kurssin oppimisympäristö Peda.netissä

OKLV221 Asiantuntijuusseminaari

Minä kasvatusalan asiantuntijana

Elinikäinen oppijuus asiantuntijuuden kehitystehtävänä

Asiantuntijuus yksilöllisenä ja yhteisöllisenä ilmiönä

Asiantuntijuusseminaarin tavoitteet