<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/537/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>mehiläinen</title>
<id>https://peda.net/id/ae13085a4eb</id>
<updated>2018-05-03T12:16:36+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/ae13085a4eb:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/Oona%20Hollstr%C3%B6m/kasvun-kansio/lv-2017-2018/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/hy%C3%B6nteisp%C3%B6lytys/mehil%C3%A4inen#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>näin tunnistat mehiläisen</title>
<id>https://peda.net/id/c118becc4eb</id>
<updated>2018-05-03T12:28:26+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/Oona%20Hollstr%C3%B6m/kasvun-kansio/lv-2017-2018/ymp%C3%A4rist%C3%B6oppi/hy%C3%B6nteisp%C3%B6lytys/mehil%C3%A4inen/ntml#top" />
<content type="html">&lt;img src=&quot;http://www.hunaja.net/@Bin/239409/IMG_2879%20%e2%80%93%20Kopio.jpeg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: data-caption=&quot;Mehiläinen (Apis mellifera). &quot;--&gt;&#10;&lt;h3&gt;Mehiläinen&lt;/h3&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Tarhamehiläinen on hennon karvainen oranssi-mustaraidallinen mesipistiäinen.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Mehiläiset elävät suurissa tuhansien mehiläisten yhdyskunnissa, jossa ne kasvattavat jälkikasvuaan ja tuottavat hunajaa vahakennojensa turvissa, Suomessa useimmiten tarhattuina omissa pesälaatikoissaan.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Mehiläinen on rauhallinen pölyttäjä, kunhan sen jättää rauhaan. Se pistää vain puolustautuessaan. &lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Jos mehiläinen pistää ihmistä tai eläintä, sen piikki irtoaa ja mehiläinen kuolee. &lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;http://www.hunaja.net/@Bin/239493/kimalainen.jpeg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: data-caption=&quot;Kimalainen on mehiläistä ja ampiaista selvästi suurempi ja pyöreämpi. Sillä on selkeä &quot;turkki&quot;.&quot;--&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;h3&gt;Kimalainen&lt;/h3&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Kimalainen on mehiläistä ja ampiaista selkeästi suurempi ja muodoltaan pyöreämpi.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kimalainen on väritykseltään kelta-musta- tai oranssi-musta-raidallinen.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kimalainen tekee pesänsä usein maahan tai puunkoloon. Pesässä on jäseniä muutamasta kymmenestä muutamaan sataan.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;http://www.hunaja.net/@Bin/2476027/13767155_10154482548904739_7500906996838944210_o.jpeg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: data-caption=&quot;Kukkakärpänen. Kukkakärpäsiä on runsaasti erilaisia. Niillä ei ole pistintä. &quot;--&gt;&#10;&lt;!--filtered tag: &lt;h4--&gt;&lt;!--&amp;gt;--&gt;Kukkakärpänen &lt;!--filtered end tag: &lt;/h4&gt;--&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;p&gt;Kukkakärpäsiä on satoja lajeja. Ne ovat tärkeitä pölyttäjiä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&#10;&lt;p&gt;Kukkakärpäset eivät pistä. &lt;/p&gt;&#10;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;h3&gt;Ampiainen&lt;/h3&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Mehiläinen ja ampiainen menevät useilta sekaisin.&lt;img src=&quot;http://www.hunaja.net/@Bin/239437/ampparipes%c3%a4%20%e2%80%93%20Kopio.jpeg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: data-caption=&quot;Ampiainen on mehiläistä kapeampi ja teräväpiirteisempi. Sillä ei ole silmin havaittavia karvoja.&quot;--&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Ampiaisella on mehiläistä kapeampi vyötärö ja ohuemmat siivet. Sen raidoitus on usein selkämpi. Ampiaisen karvoitus on vähäinen.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Ampiainen elää puumassasta tehdyssä usein harmaassa pesärakennelmassa.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Ampiaisyhdyskunta kasvaa kesän aikana muutamasta yksilöstä enimmillään satoihin yksilöihin.&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Ampiainen ei ole varsinaisesti pölyttäjä. &lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Ampiaiset aiheuttavat ihmisille vaivaa erityisesti loppukesästä. Tällöin ne kiinnostuvat esimerkiksi ihmisten ruuista ja juomista. &lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Lue lisää ampiaisista: &lt;br/&gt;&#10;Yle 2016:&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;http://yle.fi/uutiset/ampiaisetkin_stressaantuvat_tyottomyydesta/9050925&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Ampiaisetkin stressaantuvat työttömyydestä&lt;/a&gt;&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;</content>
<published>2018-05-03T12:17:08+03:00</published>
</entry>


</feed>