Johdanto

2022-09-27T10:00:35+03:00

Yleisiä kehitystrendejä kiertovesikasvatuksessa

Lohen smoltti- ja postsmolttilaitokset ovat edelleen kiertovesiteknologiaa eteenpäin vievä voima
Projektien/laitosten koko jatkaa kasvuaan, hankkeita sekä meri- että makeanvedenlajeille
Isoja teuraskalalaitosprojekteja lohen lisäksi myös kirjolohelle ja nieriälle
Isoja hankkeita myös uusilla lajeilla, mm. katkarapujen kiertovesikasvatukseen kasvavaa kiinnostusta
SalmoBreed ottanut kiertovesitekniikan käyttöön myös emokalastoille Islannissa ja Norjassa (100 milj. mätimunan
emolaitos)
Myös kaupallisia Aquaponics hankkeita vireillä (USA)

Lohen smoltti- ja postsmolttilaitokset

Yksin Marin Harvest on vuoden sisällä julkistanut neljän suuren kiertovesilaitoksen rakentamishankkeet:

- Kaksi laitosta (7 kiertovesiyksikköä) Kanadassa (tuotantokapasiteetti 15 milj. smolttia)
- Kaksi laitosta Norjassa (tuotantokapasiteetti 31 milj. 200-250 g smolttia)

--> Tuotantokapasiteetit yhteensä yli 8000 tonnia ja investoinnit yli 100 milj. €

Kanadan projektit perustuvat Marine Harvestin aiempien kiertovesilaitosten arviointiin ja parhaiksi osoittautuneen tekniikan/laitoskonseptin monistamiseen:

- Säästöt suunnittelukustannuksissa
- Säästöt investointikustannuksissa
- Henkilökunnan "ristiinkäyttö" niin rakennusvaiheessa kuin operatiivisessa vaiheessa

Atlantic Sapphire lohilaitos Miamissa
Kyseessä kolmivaiheinen toteutus, jossa vaiheen 1 valmistuminen 2019-2020. Vaiheen 1 tuotantotavoite 8 000 tn vuodessa. Lopullinen tuotantotavoite 90 000 tonnia vuodessa.

Laitos ottaa kasvatusvetensä syvältä maasta (noin kilometrin syvyydestä) ja palauttaa laitoksen poistoveden yli kahden kilometrin syvyyteen maaperään:

Keltapyrstömakrilli (Yellowtail kingfish) kiertovesilaitosprojekteja

Uusi niche laji, jota kasvatetaan Tanskassa ja Hollannissa ja tuotanto laajenee tulevaisuudessa myös USA:han.

Nordic Kingfish (Tanska, entinen Sashimi Royal)
- 1 vaiheen tuotantotavoite 1200 tonnia, lopullinen tavoite 4 800 tonnia

Kuva:Sashimi Royal

Kingfish Zeeland (Hollanti- USA)
- 1 vaiheen tavoite 3000 tn vuodessa
- Laajentuminen USA:han

Ensimmäisiä lohen kiertovesilaitoshankkeita

- Langsand Laks (Tanska, nykyisin Atlantic Sapphire)
- Kuterra (Kanada)
- Danish Salmon (Tanska)
- Jurassic Salmon (Puola)

Yhdessäkään hankkeessa ei ole päästy suunniteltuun tuotantotavoitteeseen (saavutettu maksimissaan 60-80 % suunnitellusta tuotantotasosta).

Kaikissa hankkeissa tuotanto on ollut tähän saakka tappiollista, ja laitokset ovat joutuneet tekemään muutoksia/ lisäinvestointeja muunmuassa prosessitekniikkaan ja tulovedenkäsittelyyn.

Ongelmat ovat olleet erilaisia eri yrityksissä. Yhteistä ongelmissa on ennakoitua hitaampi kasvu ja pienempi saavutettava maksimitiheys.

Tuotteen hinta ei ole ollut ongelma: saatu markkinahinta on ollut 10-100% perinteisesti tuotetun lohen markkinahintaa korkeampi.

Langsand Laks (nyk. Atlantic Sapphire)
Startti 2011 ja ensimmäiset perkuut aloitettiin2013/2014. Suunniteltu tuotantokapasiteetti 1000 tonnia/vuosi. Suunnitellusta kapasiteetista on kerrottu saavutettavan noin 80%:a.

Ongelmia/haasteita:
• Furunkuloosi > laitos saneerattiin 2014 ja tulovedenkäsittely uusittiin
• 2017 raportoitiin 250 tonnin kalakuolema, todennäköinen syy rikkivety
• Edellämainittujen lisäksi ongelmana varhaissukukypsyminen ja suunniteltua alhaisempi saavutettu maksimitiheys
• Laitoksen laajennus on käynnissä: uusi tuotantotavoite 2000 tonnia

Nykyään (2022) laitos Atlantic Sapphiren omistuksessa (päätuotanto yhtiöllä Miamin laitoksessa USA:ssa).

Danish Salmon
Ensimmäinen mätierä sisään 2013 ja ensimmäiset teurastukset 2015. Suunniteltu tuotantokapasiteetti 2000 tonnia/vuosi. Suunnitellusta kapasiteetista on kerrottu saavutettavan noin 60-70 %.

Ongelmia/ haasteita:
• Rikkivety (poistovesi/liete) > poistovedenkäsittely uusittu
• Veden lämpeneminen kesäaikana > jäähdytysjärjestelmä uusittu
• Paastotus > paastotusta muualla, suurempi vedenkäyttö
• Hienojakoinen kiintoaine > otsonointi ja proteiiniskimmeri

Kuva: Danish Salmon

Kuterra
Lähti liikkeelle 500 tonnin pilotilla 2012. Lopullinen tavoite 2500 tonnin vuosituotanto. Tuotantotavoitteesta saavutettu 60%- Pilottivaihe on First nations –säätiön rahoittama- Pilotin edesottamuksista on julkaistu kattava raportti --> Paljon teknisiä ongelmia: pumput, hapetusjärjestelmät, hiilidioksidin poistojärjestelmä ja ruokintajärjestelmät on uusittu 2015

Kannattavuuden kannalta keskeisimmiksi ongelmiksi on raportissa nostettu oletettua hitaampi kasvu, varhainen
sukukypsyminen sekä epäsäännöllinen ja kallis smolttituotanto/-saatavuus.

Kuva: Eilis O'Neill, KUOW / EarthFix

Innovatiivisimmat ja mielenkiintoiset uudet kiertovesikonseptit

FREA (Tanska)

Kirjolohen poikas- ja annoskalatuotanto "low head"-tyyppisellä tekniikalla, jossa veden pumppauskorkeus on matala ja veden viipymä järjestelmässä lyhyt (vesi kiertää n. 10 minuutin välein prosessitekniikan läpi). FREAn laitos sisältää kaksi hallia: poikaskasvatus- ja jatkokasvatus.

Hallien yht. laskettu pinta-ala noin 4000m2 ja laitosinvestoinnin suuruus 10 M euroa.

Low head tekniikka:

Biosuodattiminan Fixed bed (kiinteä peti)-suodatin ja Moving bed (liikkuva peti)-suodatin
Kiintoaineen poisto toteutettu lietesuppiloilla ja Fixed bed suodattimilla
Hiilidioksidin poisto ilmapuhalluksella (diffuusori-ilmastus)
Hapetus matalapainehapettimilla (omavalmiste)
Allastilavuus 3700 m3
Veden pumppaus potkuripumpuilla (11 000 m3/h)
Mitattu sähkönkulutus 1,5 kWh/kg kalaa

Tuotanto:

Joka toinen viikko sisään 1 miljoonaa mätimunaa
Vuodessa ulos 600 tonnia poikaskirjolohta (jatkokasvatukseen)
Vuodessa ulos 1400 tonnia annoskokoista kirjololohta (ruokakalaksi)
Kuolleisuus alle 2%, rehukerroin 0,83

Interaqua Advance ModuleRAS

4 erillistä sektoriallasta --> 4 moottoroitua väliseinää, jotka pyörivät myötäpäivään
Väliseinärakenteille haettu patenttia, rakenteessa yhdistetty kuolleiden keräys. Toinen patenttihakemus vireillä
kalojen konsentrointilaitteistolle.

Valmistettu ruostumattomasta teräksestä
Halkaisija 18 m
Korkeus 4,2 m
Kalaosasto 5 m leveä
Kalaosaston tilavuus 780 m3 --> yhteensä 4 * 780 m3 = 3 120 m3

Tuotanto ja prosessitekniikka:

Moving bed bioreaktori, kapasiteetti 1500 kg rehua/ vrk
Ilmastus toteutettu valutustornissa
Hapetus paineellisilla kartioilla
Eristetty halli
Veden lämpötilansäätö 16-18-astetta
Uuden veden tarve 250 l/rehukg
Vuosituotantoarvio 500 tonnia

Vedenkäsittely:

Viipymä 30 min
Rumpusiivilä ( 40 mikronia)
Fixed bed suodatin, jonka läpi johdetaan 10% vedestä
UV, jonka läpi 10% vedestä
Poistovesi (siivilöiden huuhteluvesi ja muu kiintoaine) saostetaan kemikaaleilla
Koko poistovesi käsitellään puulastukentässä (typen poisto)

VEOLIA 2020
Yksi iso allas, jossa kaksi sisärengasta: biosuodattimet keskellä, pienemmät kalat keskellä, isommat kalat ulkokehällä.
Ilmoitettu kapasiteetti 1200 tonnia vuodessa (4000 kg rehua/ vrk).

Kuva: Veolia

RAS 2020 konseptin erot verrattuna perinteiseen kiertovesilaitokseen:

Tasainen ja säädettävä virtaus koko altaassa
Stressitön kalojen siirto paastotukseen
Ei lainkaan maanalaisia putkistoja
Pienempi hallitilantarv
Alipaine CO2 stripperi
Lyhyet välimatkat
Joustavasti säädettävä altaan koko
Suurempi vedenvaihto – kaikki vesi tekniikan läpi 30 minuutissa

Lähde ja lisää aiheesta:
Katsaus uusiin RAS laitoshankkeisiin maailmalta_Kiuru_Tapio.pdf

Katsaus kiertovesiprojekteihin maailmalta

Johdanto