https://peda.net/id/add1ca3e447 2016-07-07T22:26:18+03:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/6a152a2e479 2016-07-11T21:23:16+03:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-d1ec22d8-4794-11e6-8123-4d04fbf45fbc"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-d1ec22d8-4794-11e6-8123-4d04fbf45fbc enclose"--><!--filtered attribute: data-id="d1ec22d8-4794-11e6-8123-4d04fbf45fbc"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="http://www.taloussanomat.fi/tietoliikenne/2012/07/09/verkkopetos-iski-eu-kansaan-yksinkertainen-turvakikka-jaa-silti-tekematta/201233179/12" title="http://www.taloussanomat.fi/tietoliikenne/2012/07/09/verkkopetos-iski-eu-kansaan-yksinkertainen-turvakikka-jaa-silti-tekematta/201233179/12 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Verkkopetokset yleistyvät</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Taloussanomien uutisessa kerrotaan verkkopetosten yleistymisestä.</div> <div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/jyu/it/do/kkv/5-hy%C3%B6kk%C3%A4ystavat/kkhjh/5pljsykh/verkkopetoksia/linkki-d1ec#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-a8662e22-4794-11e6-b204-d102fbf45fbc"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-a8662e22-4794-11e6-b204-d102fbf45fbc enclose"--><!--filtered attribute: data-id="a8662e22-4794-11e6-b204-d102fbf45fbc"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="http://www.itviikko.fi/internet/2003/04/10/huutokauppahuijaus-selvasti-yleisin-verkkopetos/20031229/7" title="http://www.itviikko.fi/internet/2003/04/10/huutokauppahuijaus-selvasti-yleisin-verkkopetos/20031229/7 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Huutokauppapetokset yleisimpiä verkkopetoksia</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">IT-viikko uutisoi huutokauppapetosten olevan yleisimpiä verkkopetoksen muotoja.</div> <div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/jyu/it/do/kkv/5-hy%C3%B6kk%C3%A4ystavat/kkhjh/5pljsykh/verkkopetoksia/linkki-a866#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2016-07-11T21:22:24+03:00 https://peda.net/id/3470ceae479 1970-01-01T02:00:00+02:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-7493fd12-4795-11e6-a5bc-8b03fbf45fbc"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-7493fd12-4795-11e6-a5bc-8b03fbf45fbc enclose"--><!--filtered attribute: data-id="7493fd12-4795-11e6-a5bc-8b03fbf45fbc"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="http://www.itviikko.fi/tietoturva/2013/10/30/adoben-tietomurto-paisuu-ehka-jopa-150-miljoonan-kayttajan-tiedot-vuotivat/201315128/7" title="http://www.itviikko.fi/tietoturva/2013/10/30/adoben-tietomurto-paisuu-ehka-jopa-150-miljoonan-kayttajan-tiedot-vuotivat/201315128/7 (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Adoben tietomurto paisuu: Ehkä jopa 150 miljoonan käyttäjän tiedot vuotivat</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">IT-viikon artikkelissa kerrotaan lisää Adoben tietomurtotapauksesta.</div> <div class="commentscountwrapper"><a href="https://peda.net/jyu/it/do/kkv/5-hy%C3%B6kk%C3%A4ystavat/kkhjh/5pljsykh/ll/linkki-7493#comments" class="commentscount">0 kommenttia</a></div> </div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2016-07-11T21:28:03+03:00 https://peda.net/id/b3c13df0477 2016-07-25T16:24:07+03:00 <b>Sosiaaliseen ympäristöön kohdistuvat hyökkäykset ovat usein suunnitelmallisempia yksilöihin kohdistuviin hyökkäyksiin verrattuna.</b> <br/> <br/> <b>Hyökkäyksissä voidaan hyödyntää esimerkiksi </b><br/> <ul> <li>sosiaalista mediaa</li> <li>keskustelufoorumia</li> <li>nettikirpputoria</li> <li>työpaikkaa</li> <li>koulua</li> <li>jotain muuta yhteistä toimintaympäristöä</li> </ul> <b>Hyökkäysten tavoitteena voi olla esimerkiksi</b><br/> <ul> <li>maineen mustaaminen</li> <li>kiusanteko</li> <li>taloudellinen hyöty</li> </ul> <b>Hyökkäyksissä voidaan hyödyntää myös aiemmin muodostettuja yhteyksiä</b>; uhrina voi olla esimerkiksi <br/> <ul> <li>henkilö omasta lähipiiristä</li> <li>entinen työpaikka</li> <li>keskustelufoorumeilla tavattu henkilö</li> </ul> 2016-07-11T17:28:14+03:00 https://peda.net/id/96bd2a88477 2016-07-25T16:25:03+03:00 <b>Verkkopetoksella</b> <span><b>halutaan aina taloudellista hyötyä. </b>Yleisiä ovat esimerkiksi huutokauppapetokset, joissa rikollinen myy tavaraa, jota ei ole tarkoituskaan toimittaa vastaanottajalle. Rikollinen voi käyttää omia tai toiselta henkilöltä kaappaamiaan verkkokauppapaikan tunnuksia. Näin esimerkiksi käyttäjien toisilleen antama positiivinen palaute ei ole takuu siitä, että kaikki tulee sujumaan sovitusti ja tunnuksilla on kirjautunut oikea henkilö. <br/> <br/> <b>Huutokauppapetokset työllistävät poliisia ja niiden selvittely kestää usein kauan.</b> Mikäli rikollinen on jo valmiiksi veloissaan, ei petoksen uhri todennäköisesti saa rahojaan takaisin tai ostamaansa tavaraa käyttöönsä. </span> 2016-07-11T17:34:35+03:00 https://peda.net/id/1437fa18479 2016-07-25T16:25:44+03:00 <span><b>Verkkopalvelut tai yksittäiset henkilöt saattavat joutua luottokorttipetoksen uhriksi.</b> Rikollinen veloittaa toisen henkilön tai yrityksen luottokortilta summia ja varsinkin summien ollessa pieniä, pienenee myös kiinnijäämisen riski. <br/> <br/> Esimerkiksi Adobe ilmoitti vuonna 2013 vuotaneensa yli 38 miljoonan käyttäjän tietoja, jotka pitivät sisällään myös luottokorttitietoja.</span> 2016-07-11T21:27:09+03:00 https://peda.net/id/7691307a479 2016-07-25T16:27:11+03:00 <b>Social engineering </b><span><b>on toimintaa, jossa käyttäjää manipuloiden eli tarkoituksellisti harhaanjohtaen pyritään saamaan pääsy suojattuun tietojärjestelmään ja salattuihin tietoihin.</b> Tämä toiminta perustuu ihmisen inhimillisten piirteiden hyödyntämiseen. Esimerkiksi henkilökohtaisista kiinnostuksen kohteista puhumalla saa ihmisen avautumaan ja puhumaan helpommin myös muista esimerkiksi yrityksen asioista, joista ei välttämättä edes pitäisi puhua yrityksen ulkopuolisille henkilöille. Lisäksi ihmiset pyrkivät luonnostaan luottamaan toisiin ihmisiin ja erityisesti asiantuntijoihin. Perinteisesti yrityksissä tietoja saatetaan vuotaa tai pääsy antaa vieraille henkilöille, jotka esiintyvät esimerkiksi IT-asiantuntijoina.</span> <span>Järjestelmään ei tarvitse murtautua, jos esimerkiksi salasanat saadaan pyytämällä. </span> 2016-07-11T21:37:04+03:00 https://peda.net/id/fb23b87a479 2016-07-25T16:28:14+03:00 <b>Phishingillä eli kalastelulla </b><span><b>tarkoitetaan verkkourkintaa</b>. Sen avulla pyritään saamaan haltuun esimerkiksi käyttäjien tunnuksia, salasanoja ja luottokorttitietoja. Urkinta tapahtuu usein sähköpostissa. Käyttäjää pyydetään syystä tai toisesta kertomaan lähettäjälle tietojaan tai lähettämään hänelle rahaa. <br/> <br/> <b>Kalasteluviestit lähetetään usein toisen henkilön tai yrityksen nimissä ja ne voivat viedä huijaussivustoille, jotka muistuttavat esimerkiksi sen yrityksen sivuja, jonka nimissä huijausviesti on lähetetty.</b> Kalastelua voi harjoittaa myös puhelimitse esimerkiksi soittamalla asiakaspalveluun ja tekeytymällä henkilökunnaksi, it-konsultiksi tai toiseksi asiakkaaksi. Kalastelun kohteena on käyttäjä, ei järjestelmä tai ohjelmisto.</span> 2016-07-11T22:23:43+03:00 https://peda.net/id/77a1c6a6855 2016-09-28T11:45:28+03:00 Nettipoliisi Marko Forss kertoo haastattelussa lisää yksilöön, perheeseen, läheisiin sekä sosiaaliseen ympäristöön kohdistuvista hyökkäyksistä.<br/> <br/> <iframe allowfullscreen="true" width="100%" src="https://m3.jyu.fi/jyumv/embed?uid=0aa146c8b75d47178e371596cc7870a5" height="100%"> &amp;amp;lt;p&amp;amp;gt; Cannot display this embedded content because your browser does not support iframes. &amp;amp;lt;/p&amp;amp;gt; </iframe> 2016-09-28T11:42:19+03:00