<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/549/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Näyttö</title>
<id>https://peda.net/id/add09996621</id>
<updated>2023-10-03T20:38:35+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/add09996621:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/kouvola/perusopetus/koulut/inkeroisten-yhtenaiskoulu/luokat-ja-oppiaineet/9e/maantieto2/naytto#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/549/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>1. Hyvät maatalousalueet ovat tiheään asuttuja</title>
<id>https://peda.net/id/df2780cc621</id>
<updated>2023-10-03T20:39:58+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kouvola/perusopetus/koulut/inkeroisten-yhtenaiskoulu/luokat-ja-oppiaineet/9e/maantieto2/naytto/1.-hyvat-maatalousalueet-ovat-tiheaan-asuttuja#top" />
<content type="html">&lt;div id=&quot;sectionContent&quot;&gt;&#10;&lt;div id=&quot;primaryContent&quot; class=&quot;RawHTML-sc-yls4hn-0 hQBISk tbl-section-wrapper fr-view tbl-bookstyles&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-content=&quot;default&quot;--&gt;&#10;&lt;div class=&quot;intro box&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt;Maatalous tuottaa ravintoa ihmisille. Ravinnontuotanto on tehokkainta alueilla, joissa ilmasto on riittävän lämmintä ja sateista sekä maaperä on hedelmällinen. Hyvillä maatalousalueilla asuu paljon ihmisiä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;fr-img-space-wrap&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-caption fr-fic fr-dib&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-wrap&quot; aria-labelledby=&quot;id_PZW8KI_W3OGVK_TZ4RLW&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://app.studeo.fi/files/Section/14725/files/maanpeite%20eur.png&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;s24cpysri95&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;span class=&quot;fr-inner&quot;&gt;Maanpeite Euroopassa ja Pohjois-Afrikassa. Harmaa tarkoittaa kasvitonta ja tummanvihreä metsää.&lt;span class=&quot;tbl-image-source rs_skip&quot;&gt;&lt;span class=&quot;tbl-image-source-default-text&quot;&gt;LÄHDE:&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;a class=&quot;tbl-image-source-url&quot; href=&quot;http://visibleearth.nasa.gov/view.php?id=61004&quot; rel=&quot;noopener noreferrer nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Boston University and NASA GSFC (PD)&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;blockquote&gt;&#10;&lt;p&gt;Isoisälläni oli tapana sanoa, että kerran elämässäsi tulet tarvitsemaan lääkäriä, lakimiestä, poliisia ja pappia, mutta joka päivä, kolme kertaa päivässä sinä tarvitset maanviljelijää&lt;br/&gt;&#10;– Brenda Schoepp&lt;/p&gt;&#10;&lt;/blockquote&gt;&#10;&lt;p&gt;Tietyn paikan ilmasto määrää, millaista kasvillisuutta paikalla kasvaa. Eteläisellä ja pohjoisella pallonpuoliskolla voi hyvinkin kaukana toisistaan kasvaa samankaltaista kasvillisuutta, koska kasvit ovat sopeutuneet samoihin ilmasto-olosuhteisiin. Myös maaperän hedelmällinen pintakerros on kasvillisuuden kannalta tärkeä. Vuoristojen jyrkillä kallioilla kasvillisuus ei menesty.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Myös maatalouden menestys on riippuvaista ilmastosta ja hedelmällisestä maannoksesta. Eri kasvillisuusvyöhykkeellä harjoitetaan erilaista maataloutta sen mukaan, mikä on milläkin alueella kannattavinta. Väestökeskittymät alkoivat muodostua jo vuosituhansia sitten maanviljelyn kannalta suotuisille alueille. Myöhemmin väestön tiheyteen on alkanut vaikuttaa liikenneyhteydet, teollistuminen ja kaupungistuminen.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;img class=&quot;fr-fic fr-dii&quot; src=&quot;https://app.studeo.fi/files/course-templates/510/sections/14725/93dcc327fb04743f3b8565863702bc55/kasvillisuusvy%C3%B6hykkeet.png&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;z10ppcvaokd&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-source=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2023-10-03T20:39:58+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>2. Maatalouteen huonosti soveltuvat alueet</title>
<id>https://peda.net/id/08228ada621</id>
<updated>2023-10-03T20:43:03+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kouvola/perusopetus/koulut/inkeroisten-yhtenaiskoulu/luokat-ja-oppiaineet/9e/maantieto2/naytto/2.-maatalouteen-huonosti-soveltuvat-alueet#top" />
<content type="html">&lt;div id=&quot;sectionContent&quot;&gt;&#10;&lt;div id=&quot;primaryContent&quot; class=&quot;RawHTML-sc-yls4hn-0 hQBISk tbl-section-wrapper fr-view tbl-bookstyles&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-content=&quot;default&quot;--&gt;&#10;&lt;div class=&quot;intro box&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt;Tundra, aavikot ja vuoristot ovat haastavia paikkoja maatalouden harjoittamiseen. Maatalous ei ole kovin kannattavaa alueilla, joissa on liian kylmää, kuivaa tai maanpinnan muodot ovat liian jyrkät.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;fr-img-space-wrap&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-caption fr-fic fr-dib&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-wrap&quot; aria-labelledby=&quot;id_6TCL56_C2G21I_VJIWQ3&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://app.studeo.fi/files/Section/16010/files/desert-109310_1280%282%29.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;g240ezhay5m&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;fr-inner&quot;&gt;Keidas Perussa.&lt;span class=&quot;tbl-image-source rs_skip&quot;&gt;&lt;span class=&quot;tbl-image-source-default-text&quot;&gt;LÄHDE:&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;Pixabay (PD)&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;h2&gt;Kylmyys ja kuivuus rajoittavat viljelyä&lt;/h2&gt;&#10;&lt;p&gt;Maataloudelle kaikkein huonoimmat alueet löytyvät kuivilta aavikoilta ja kylmiltä alueilta. Näillä alueilla asutus on harvaa. Myös liian jyrkät vuorenrinteet tai huono&lt;span&gt; &lt;/span&gt;maannos&lt;span&gt; &lt;/span&gt;estävät viljelyn.  &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Aavikoilla liian pieni vuotuinen sademäärä estää sekä kasvien viljelyn että useimpien eläinten kasvatuksen. Aavikoiden alla voi kuitenkin olla pohjavettä, joka tulee pintaan keitailla.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;Keidas&lt;span&gt; &lt;/span&gt;mahdollistaa ravinnontuotannon, ja keitailla kasvatetaan muun muassa taatelipalmuja sekä harjoitetaan pienimuotoista vihannesviljelyä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;h2&gt;Paimentolaiset vaeltavat karjan perässä&lt;/h2&gt;&#10;&lt;p&gt;Vähätuottoisille, kitukasvuisille alueille tyypillinen maatalouden muoto on paimentolaisuus.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;Paimentolaisuus&lt;span&gt; &lt;/span&gt;tarkoittaa perinteistä elämäntapaa, jossa ihmiset liikkuvat eläinten mukana esimerkiksi aavikoiden reuna-alueilla, vuoristoseuduilla ja kylmillä alueilla tundran tienoilla. Kasveja ei kasva tietyllä paikalla riittävästi eläinten ympärivuotiseen laidunnukseen, vaan eläimet laiduntavat eri alueilla sadekausien tai vuodenaikojen mukaan. Jos laitumet ovat kaukana toisistaan, joutuvat ihmiset muuttamaan eläinten perässä. Tällöin siirrettävä, teltantapainen asumus on kätevä. Kehityksen ja elintason nousun myötä paimentolaiset voivat hylätä liikkuvan elämäntapansa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;div class=&quot;fr-img-space-wrap&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-caption fr-fic fr-dib&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-caption fr-fic fr-dib&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-wrap&quot; aria-labelledby=&quot;id_31SS82_LWV3HV_E8AECM&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://app.studeo.fi/files/Section/16010/files/4918744236_ddf20f2d47_b.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;u1r5vj1ph2f&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;span class=&quot;fr-inner&quot;&gt;Jakkeja ja jurttia Mongoliassa.&lt;span class=&quot;tbl-image-source rs_skip&quot;&gt;&lt;span class=&quot;tbl-image-source-default-text&quot;&gt;LÄHDE:&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;a class=&quot;tbl-image-source-url&quot; href=&quot;https://www.flickr.com/photos/canorus/4918744236/in/photolist-8uDRi7-8uDR4d-8iNQyE&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;FLICKR (Paulo Philippidis, CC BY-SA 2.0)&lt;/a&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&#10;&lt;div id=&quot;sectionContent&quot;&gt;&#10;&lt;div id=&quot;primaryContent&quot; class=&quot;RawHTML-sc-yls4hn-0 hQBISk tbl-section-wrapper fr-view tbl-bookstyles&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-content=&quot;default&quot;--&gt;&#10;&lt;div class=&quot;hidden-content-box&quot;&gt;&#10;&lt;h3&gt;&lt;!--filtered attribute: data-html-element=&quot;hiddenbox&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-open=&quot;true&quot;--&gt;Vuoristokasvillisuus&lt;/h3&gt;&#10;&lt;div id=&quot;lbldwnjcqvpyazfh&quot; class=&quot;hidden-content&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;fr-img-space-wrap&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-caption fr-fic fr-dib&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-wrap&quot; aria-labelledby=&quot;id_S6DFX1_PC1Y8Y_X9S6E3&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://app.studeo.fi/files/Section/16010/files/mount-kazbek-1531917_1280.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;lxnc2flmtc&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;fr-inner&quot;&gt;Kazbekin vuori Georgiassa. Laaksossa harjoitetaan maanviljelyä ja vuoren huippu on lumen ja jään peittämä.&lt;span class=&quot;tbl-image-source rs_skip&quot;&gt;&lt;span class=&quot;tbl-image-source-default-text&quot;&gt;LÄHDE:&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;Pixabay (PD)&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;p&gt;Ilman lämpötila kylmenee ylöspäin siirryttäessä noin 6 °C kilometrillä. Siksi jopa päiväntasaajalla sijaitsevan vuoren huipulla voi olla lunta. Vuoristojen kasvillisuus onkin vyöhykkeistä, eli tietyllä korkeudella kasvaa tietyntyyppistä kasvillisuutta. Esimerkiksi Keski-Euroopassa merenpinnan tasolla kasvaa lehtimetsää, mutta Alppien rinteillä kasvillisuus on ensin havumetsää. Ylemmäs vuorta kiivettäessä ilmasto kylmenee, eivätkä puut enää tule toimeen, vaan kasvillisuus vaihtuu alppiniityiksi ja korkeimmalla kasvillisuus vastaa tundrakasvillisuutta.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;img class=&quot;fr-fic fr-dii&quot; src=&quot;https://app.studeo.fi/files/Section/16010/files/k-vuoristo.png&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;f10rhcciktv&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-caption=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-source=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;div class=&quot;tbl-hidden-content-closebutton&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;hidden-content-box&quot;&gt;&#10;&lt;h3&gt;&lt;!--filtered attribute: data-html-element=&quot;hiddenbox&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-open=&quot;true&quot;--&gt;Tundra&lt;/h3&gt;&#10;&lt;div id=&quot;jjvpsqcnmstcajdm&quot; class=&quot;hidden-content&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;fr-img-space-wrap&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-caption fr-fic fr-dib&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-wrap&quot; aria-labelledby=&quot;id_OSF4BE_KWOOSJ_AGZTN0&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://app.studeo.fi/files/Section/14835/files/16539116479_419c151efb_k.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;p1selebt9kk&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;span class=&quot;fr-inner&quot;&gt;Alaskan tundraa&lt;span class=&quot;tbl-image-source rs_skip&quot;&gt;&lt;span class=&quot;tbl-image-source-default-text&quot;&gt;LÄHDE:&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;a class=&quot;tbl-image-source-url&quot; href=&quot;https://www.flickr.com/photos/mypubliclands/16539119029/in/photolist-rcviSD-rcuN6p-fr8xvU-fkFwFq-fqRsWz-qwX3Kb-qwXowW-rcorQL-ftMfR5-rrERX5-fqREX8-fkG5XJ-p3xk9P-ftMR1U-ftxCJz-fqSnNi-ftxhZZ-oL3qgR-fr8G3s-fkFaWC-uwJfsJ-raDceT-raCYXi-p3xkoB-qwXXWb-rtXfQK-fr7NR9-p3tyM8-rtS9ty-rtR6mo-rcvCir-qxag3H-fqUca4-fr8HeW-raCmsp-qxasMV-pWnMpH-qwXWnj-ftMoN9-ftMksQ-ftMBaW-oKZkdj-ftxDEv-ftxow2-ftMqQq-ftMHLC-ftxcRi-rco6R9-fr98su-p3xkUr&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Flickr (Bureau of Land Management U.S.A. CC BY-SA 2.0)&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;p&gt;Tundrakasvillisuus vallitsee kylmällä ilmastovyöhykkeellä. Maan pintakerrokset voivat olla koko vuoden jäässä eli&lt;span&gt; &lt;/span&gt;ikiroudassa. Ilmasto on liian kylmä puille, eivätkä juuret pysty kasvamaan riittävän syvälle jäiseen maaperään. Talvet ovat tundralla ankaria ja kylmät tuulet puhaltavat. Lumikerros antaa suojaa matalille kasveille, kuten matalille pensaille ja varvuille. Hyönteispölytteiset kasvit kukkivat lyhyen kesän aikana kokoonsa nähden suurin, värikkäin kukin, jotta vähäiset hyönteiset löytäisivät ne helpommin. Maassa kasvaa sammalia ja jäkäliä. Notkelmiin ja rinteillekin syntyy helposti&lt;span&gt; &lt;/span&gt;soita, koska kylmässä ilmastossa vettä haihtuu maasta vain vähän. Pohjoisimmissa osissa suot ovat ikiroudassa, mutta ilmaston lämpeneminen sulattaa niitä kiihtyvällä tahdilla.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Tundrakasvillisuutta löytyy pohjoisnavan ympäriltä Kanadan, Skandinavian ja Venäjän pohjoisosista sekä Jäämerellä sijaitsevilta saarilta. Tyypillisiä eläimiä tundralla ovat hyönteiset, pienet kasvinsyöjänisäkkäät, kuten sopulit ja myyrät sekä poro ja poron sukulainen karibu. Petoeläimiä ovat muun muassa naali ja isot petolinnut. Tundralla pesivät kesäisin monet muuttolinnut, joille talvi pohjoisilla alueilla on liian kylmä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;img class=&quot;fr-fic fr-dii&quot; src=&quot;https://app.studeo.fi/files/Section/16010/files/k-tundra%281%29.png&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;etkm940mx8&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-caption=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-source=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;div class=&quot;video box&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;tbl-hidden-content-closebutton&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;hidden-content-box&quot;&gt;&#10;&lt;h3&gt;&lt;!--filtered attribute: data-html-element=&quot;hiddenbox&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-open=&quot;true&quot;--&gt;Aavikot&lt;/h3&gt;&#10;&lt;div id=&quot;ouqwmkvbqrbmqgka&quot; class=&quot;hidden-content&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt;Aavikoilla kasvien kasvua rajoittaa veden puute. Puut eivät selviä aavikoilla, koska sadetta ei saada edes joka vuosi. Kuivuutta kestääkseen kasvien täytyy säästää vettä kaikin mahdollisin keinoin. &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Aavikon kasvit ovat usein pieniä ja pienilehtisiä. Toiset aavikkokasvilajit varastoivat vettä meheviin osiinsa. Esimerkiksi kaktusten varsien pulleus johtuu niiden varteen säilötystä vedestä. Monien kasvien pintaa peittää vahakerros tai pienet karvat, jotka estävät veden haihtumista. Jotkut kasvilajit piileksivät vuosikausia siemeninä hiekassa. Sateen tullen siemenet itävät, kasvit kasvavat, kukkivat nopeasti ja tekevät siemeniä. Tällöin aavikkokin voi loistaa kukkamerenä. Pian kuivuus kuihduttaa kasvit, mutta siemenet jäävät maahan odottamaan seuraavaa sadetta. Vettä voi saada myös maan alta, sillä aavikoiden alla voi olla pohjavettä ja esimerkiksi taatelipalmun juuret kurkottavat kymmeniä metrejä alaspäin.&lt;/p&gt;&#10;&lt;div class=&quot;fr-img-space-wrap&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-caption fr-fic fr-dib&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-wrap&quot; aria-labelledby=&quot;id_X7B7DG_JPJHRJ_FU9L6A&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://app.studeo.fi/files/Section/16010/files/13113556074_3d2e88d2e0_k.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;r1ntc75ki5h&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;span class=&quot;fr-inner&quot;&gt;Lounais-Australian aavikon pensaat kukkivat sateen jälkeen. Maan punainen väri johtuu rauta- ja alumiiniyhdisteistä.&lt;span class=&quot;tbl-image-source rs_skip&quot;&gt;&lt;span class=&quot;tbl-image-source-default-text&quot;&gt;LÄHDE:&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;a class=&quot;tbl-image-source-url&quot; href=&quot;https://www.flickr.com/photos/mfoubister/13113556074/in/photolist-kYNpmo-FibrNQ-7U2SeX-6bT9da-6TcLvc-npSQ6n-6aDgek-4KdRvu-7QP5zN-nDV593-9e5fwm-6bXiDs-58vYL3-7X6Xsc-62tSig-a1sWUz-e5g45Y-r3tNgR-8EFqNP-9WSHcy-bvJUo4-r53sti-4SaXQD-pDQ556-4g8xCi-a1ooAX-8d9onV-4xx4EV-9g4Ak8-7QKNvv-4DPn8n-62rYSc-x9xpbQ-arnvPs-6UEsz-a3KQVa-bLP94T-f8bFoD-62BfnJ-bLZnz4-62z79L-bxmjw1-qThJyt-62zhnJ-7TxFY2-f28UL2-fYVuA-6qHDCS-9V5Fn1-dVYGjZ&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;FLICKR (Murray Foubister, CC BY-SA 2.0)&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;p&gt;Aavikoilla elää kasvien tuottaman niukan ravinnon varassa erilaisia selkärangattomia, kuten muurahaisia ja termiittejä. Myös liskot ja jyrsijät viihtyvät aavikolla. Osa lajeista liikkuu vain öisin, koska silloin on viileämpää.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Maailman suurimmat aavikot, kuten Sahara sijaitsevat kääntöpiirien tuntumassa. Mantereiden sisäosissa on aavikoita, kuten Aasian Gob. Rannikoilla kylmät merivirrat kuivattavat alueita, esimerkiksi Afrikassa Namibin aavikko ja Etelä-Amerikassa Atacaman autiomaa ovat syntyneet kylmän merivirran rannikoille.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;img class=&quot;fr-fic fr-dii&quot; src=&quot;https://app.studeo.fi/files/Section/16010/files/k-aavikot.png&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;uutwaf2se0&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-caption=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-source=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;Card__StyledCard-sc-jkac4p-0 ewwCOV MaterialTags__StyledTagsCard-sc-68h9sc-0 leHJWe tbl-card&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;Box-sc-1942tlw-0 cTNsRD&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;span class=&quot;fr-img-caption fr-fic fr-dib&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-wrap&quot; aria-labelledby=&quot;id_31SS82_LWV3HV_E8AECM&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-inner&quot;&gt;&lt;span class=&quot;tbl-image-source rs_skip&quot;&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2023-10-03T20:41:07+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>3. Lauhkealla ja lämpimällä vyöhykkeellä on monipuolista maataloutta</title>
<id>https://peda.net/id/0ea72d1e621</id>
<updated>2023-10-03T20:55:36+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kouvola/perusopetus/koulut/inkeroisten-yhtenaiskoulu/luokat-ja-oppiaineet/9e/maantieto2/naytto/3.-lauhkealla-ja-lampimalla-vyohykkeella-on-monipuolista-maa#top" />
<content type="html">&lt;div id=&quot;sectionContent&quot;&gt;&#10;&lt;div id=&quot;primaryContent&quot; class=&quot;RawHTML-sc-yls4hn-0 hQBISk tbl-section-wrapper fr-view tbl-bookstyles&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-content=&quot;default&quot;--&gt;&#10;&lt;div class=&quot;box intro&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt;Lauhkean vyöhykkeen valtiot ovat varakkaita ja maatalous on pitkälle koneistunutta. Suuret koneet kyntävät, äestävät, kylvävät ja puivat peltoja. Eläinten hoitoonkin on kehitetty automatiikkaa. Tilakoko on yleensä suuri ja tuotteista valtaosa myydään eteenpäin.&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;h2&gt;Tehomaatalous tuottaa sekä viljaa että lihaa&lt;/h2&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-caption fr-fic fr-dii fr-fir&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-wrap&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://app.studeo.fi/files/Section/16019/files/cows-953970_640.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;ydf0ot5ia0&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;fr-inner&quot;&gt;Lypsylehmiä laiduntamassa Itävallassa.&lt;span class=&quot;tbl-image-source rs_skip&quot;&gt;&lt;span class=&quot;tbl-image-source-default-text&quot;&gt;LÄHDE:&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;Pixabay (PD)&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Lauhkean lämpövyöhykkeen kasvillisuustyyppejä ovat havumetsä, lehtimetsä ja arokasvillisuus. Näillä alueilla harjoitetaan usein&lt;span&gt; &lt;/span&gt;tehomaataloutta. Tehomaataloudessa käytetään paljon koneita ja lannoitteita ja pieneltä pinta-alalta saadaan suuri tuotto. Kasvilajikkeet ja eläinrodut ovat pitkälle jalostettuja. Työvoimaa tarvitaan melko vähän. Usein Keski-Euroopassa ja Pohjois-Amerikan koillisosissa maatilat erikoistuvat tiettyihin tuotantosuuntiin, eli toiset tilat tuottavat esimerkiksi lämmitetyissä kasvihuoneissa kasvatettuja tomaatteja ja toiset taas kasvattavat viljaa laajoilla peltoalueilla. Suomessa kasvatetuimpia viljoja ovat ohra, kaura, vehnä sekä ruis. Iso osa viljasta päätyy rehuksi nauta-, sika- ja kanatiloille, jotka nekin ovat erikoistuneet. Esimerkiksi nautoja kasvatetaan joko lihaksi tai maidontuotantoa varten. &lt;/p&gt;&#10;&lt;h2&gt;Aroalueiden maatalous&lt;/h2&gt;&#10;&lt;p&gt;Lauhkean vyöhykkeen mantereisissa osissa on arokasvillisuutta. Siellä viljellään vehnää ja maissia. Arojen hedelmällinen&lt;span&gt; &lt;/span&gt;mustamulta tuottaa runsaita satoja. Sisämaahan päin siirryttäessä sateet vähenevät. Kuivilla aroilla keskellä mantereita viljely vaihtuu karjankasvatukseen. Esimerkiksi USA:n keskilännen&lt;span&gt; &lt;/span&gt;preerioilla ja Etelä-Amerikan&lt;span&gt; &lt;/span&gt;pampalla laiduntavat valtavat nautalaumat. Kastelun avulla kuivilla aroilla voidaan viljellä muun muassa kuitukasveja kuten puuvillaa. Keski-Aasian Uzbekistan on merkittävä puuvillan tuottaja.&lt;/p&gt;&#10;&lt;div class=&quot;fr-img-space-wrap&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-caption fr-fic fr-dib&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-wrap&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://app.studeo.fi/files/Section/14844/files/7115229223_9dee762474_k.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;e1qckyingtf&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;span class=&quot;fr-inner&quot;&gt;Vehnäpelto preerialla. Kansas U.S.A.&lt;span class=&quot;tbl-image-source rs_skip&quot;&gt;&lt;span class=&quot;tbl-image-source-default-text&quot;&gt;LÄHDE:&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;a class=&quot;tbl-image-source-url&quot; href=&quot;https://www.flickr.com/photos/23737778@N00/7115229223/in/photolist-fiNBts-dQBioa-66aa1Y-bQKpKV-w5cau-DrhxtN-a6PoQ5-gBT7Yc-e8LBcK-j23iFm-a6LxBv-nGbVk5-fEJgMu-farXsM-c8Zf7-g8fzXn-djPGjC-dQooPx-dvtV2b-r4a3o-fsQuTJ-abcnFf-9MChHj-pACmKv-fCNQB5-6zrUS7-59WBZe-6F8X9m-g3uECD-66acvG-govHGJ-k1WiC-7fBe3-aLi5R4-6VnBXv-h2CVCP-8swMCf-dGQ9KR-fEJLTf-4uhP24-e4aTAa-56U2Kk-frf2Tv-gH3s8e-C3mQc-gmCPoS-cqBSbE-aAjfnP-6Zvagu-aeZoAR&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Flickr (James Watkins CC BY-SA 2.0)&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;h2&gt;Lämpimällä vyöhykkeellä on usein kuivaa&lt;/h2&gt;&#10;&lt;div class=&quot;fr-img-space-wrap&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-caption fr-fic fr-dii fr-fir&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-wrap&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://app.studeo.fi/files/Section/14725/files/17858228815_8edcfa0c98_m.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;p176l7cpji1&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;fr-inner&quot;&gt;Kasteluviljelmiä USA:n arolla. Jokaisen ympyrän keskellä on pohjavesipumppu, josta lähtee pitkä, pyörillä kulkeva kasteluvarsi.&lt;span class=&quot;tbl-image-source rs_skip&quot;&gt;&lt;span class=&quot;tbl-image-source-default-text&quot;&gt;LÄHDE:&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;USGS/NASA (PD)&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;p&gt;Lämpimällä vyöhykkeellä esimerkiksi Etelä-Euroopassa on usein kuivaa. Kasvillisuus on&lt;span&gt; &lt;/span&gt;nahkealehtistä kasvillisuutta. Näillä alueilla ei sada kesällä, vaan sateet tulevat talvella. Siellä viljellään muun muassa vehnää ja viiniä. Sitrushedelmiä kasvatetaan paljon ja talvisateiden ilmastossa viihtyvät myös oliivi- ja korkkipuu.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kuivilla alueilla keinokastelu on yleistä. Kasteltaviin viljelmiin johdetaan vettä joista tai pumpataan pohjavedestä. Kasvatettavat eläimet sen sijaan pystyvät siirtymään juomapaikoille. Siksi kuivilla alueilla karjanhoito voi kannattaa, vaikka viljely ei onnistuisikaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;div class=&quot;hidden-content-box&quot;&gt;&#10;&lt;h3&gt;&lt;!--filtered attribute: data-html-element=&quot;hiddenbox&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-open=&quot;true&quot;--&gt;Arot&lt;/h3&gt;&#10;&lt;div id=&quot;fwyslrrltpfaycdt&quot; class=&quot;hidden-content&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;fr-img-space-wrap&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-caption fr-fic fr-dib&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-wrap&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://app.studeo.fi/files/Section/16019/files/cattlepixabay.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;kj3e8ax3pk&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;fr-inner&quot;&gt;Karjanhoitoa Yhdysvaltojen keskilännen arolla&lt;span class=&quot;tbl-image-source rs_skip&quot;&gt;&lt;span class=&quot;tbl-image-source-default-text&quot;&gt;LÄHDE:&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;Pixabay (PD)&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;p&gt;Aro on kasvillisuusvyöhyke, jossa puita kasvaa vain vähän. Aroja tavataan keskellä mantereita, jonne sateet mereltä eivät yllä. Esimerkkejä aroista ovat Pohjois-Amerikan keskilännen preeria, Etelä-Amerikan pampa ja Euraasian arot, jotka ulottuvat Unkarista aina Mongoliaan saakka.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Aroilla kuivuus rajoittaa monivuotisten kasvien kasvua. Arolla viihtyvät erilaiset heinät ja sipulikasvit. Eläimistä tyypillisimpiä ovat pienet jyrsijät. Talvet ovat usein ankaria, mutta lumipeitteen sulaminen keväällä tuo kasveille kaivattua kosteutta. Arojen hedelmällinen&lt;span&gt; &lt;/span&gt;mustamulta&lt;span&gt; &lt;/span&gt;sisältää runsaasti ravinteita.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;img class=&quot;fr-fic fr-dii&quot; src=&quot;https://app.studeo.fi/files/Section/16019/files/k-arot.png&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;b2me5k9t3bz&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-caption=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-source=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;div class=&quot;tbl-hidden-content-closebutton&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;hidden-content-box&quot;&gt;&#10;&lt;h3&gt;&lt;!--filtered attribute: data-html-element=&quot;hiddenbox&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-open=&quot;true&quot;--&gt;Lehtimetsävyöhyke&lt;/h3&gt;&#10;&lt;div id=&quot;elyuxujcryuwkwyt&quot; class=&quot;hidden-content&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;fr-img-space-wrap&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-caption fr-fic fr-dib&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-wrap&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://app.studeo.fi/files/Section/16019/files/woods-1072819_1280.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;u1uzrsta905&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;span class=&quot;fr-inner&quot;&gt;Lehtimetsävyöhykkeellä puut pudottavat lehtensä syksyisin.&lt;span class=&quot;tbl-image-source rs_skip&quot;&gt;&lt;span class=&quot;tbl-image-source-default-text&quot;&gt;LÄHDE:&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;a class=&quot;tbl-image-source-url&quot; href=&quot;https://www.flickr.com/photos/jannefoo/4568614299/in/photolist-7XHkS4-83TTM6-52FrL-9xBTG8-b227Xz-b227kg-b22fsn-b228Kr-b22eS4-b22gYT-b22aJz-b22dot-b22hbR-b22cJ8-b22dC4-dFLhH7-7XNaVu-b22iwP-b1LZse-36tqLm-dELUBL-dzXg4k-5wu9N2-4sdkDE-b2Fima-5WmTdT-7DyULx-bwtnZy-8B1ZdN-5hBDvB-8Bwz6e-e2BJkx-4s9ibz-bnTApc-5WqJRc-b2FiTK-7XMNYq-3YAjdo-7XLAE9-8z5dQy-4j3isu-7Hc42G-oq2VNa-5Wv1MW-5pQDvD-5Wv1oJ-7XThjK-6tD1fp-qUDtqV-oq2VSP&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Pixabay (PD)&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;p&gt;Lehtimetsiä kasvaa lauhkean vyöhykkeen eteläosissa. Suomessa lehtimetsävyöhykettä on maan lounais- ja eteläosissa. Tyypillisiä kasveja ovat jalot lehtipuut, kuten tammi, vaahtera, jalava ja pyökki. Lehtipuut varjostavat metsän pohjaa, minkä vuoksi aluskasvillisuutta on melko vähän. Puut tiputtavat lehtensä talveksi ja niiden sisältämät ravinteet tekevät maan pintaosista hyvin hedelmällistä&lt;span&gt; &lt;/span&gt;ruskomaannosta. Siksi suurin osa lehtimetsistä onkin raivattu pelloiksi, esimerkiksi Suomessa, Keski-Euroopassa, Itä-Kiinassa ja Pohjois-Amerikan koillisosissa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;img class=&quot;fr-fic fr-dii&quot; src=&quot;https://app.studeo.fi/files/Section/16019/files/k-lehtimets%C3%A4t.png&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;d2kup8apjeq&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-caption=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-source=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;div class=&quot;tbl-hidden-content-closebutton&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;hidden-content-box&quot;&gt;&#10;&lt;h3&gt;&lt;!--filtered attribute: data-html-element=&quot;hiddenbox&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-open=&quot;true&quot;--&gt;Nahkealehtinen kasvillisuus&lt;/h3&gt;&#10;&lt;div id=&quot;klhwjpcmishymozb&quot; class=&quot;hidden-content&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt;Lämpimällä vyöhykkeellä mantereiden länsirannikoilla sataa vähän. Vähäisetkin sateet tulevat talvella. Tämä on kasvien kannalta ongelmallista, koska lämpö ja kosteus osuvat eri vuodenaikoihin. Lämpimän vyöhykkeen länsirannikoilla noin 30–35° leveyspiireillä sijaitsevatkin talvisateiden alueet, joilla kasvaa nahkealehtistä kasvillisuutta. Nahkealehtisen kasvillisuuden alueita on Välimeren ympärillä, Kaliforniassa, Chilen keskiosissa, Etelä-Afrikassa ja Australian lounaisosissa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Lehtien nahkea pinta estää kasveja haihduttamasta liikaa. Tyypillisiä puita Välimerellä ovat muun muassa pinjat, sypressit, korkki- ja oliivipuut. Puiden lisäksi esiintyy piikkipensaikkoa. &lt;/p&gt;&#10;&lt;div class=&quot;fr-img-space-wrap&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-caption fr-fic fr-dib&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-wrap&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://app.studeo.fi/files/Section/16019/files/olive-tree-973058_1280.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;qnqe79lwoh&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;fr-inner&quot;&gt;Välimeren kulttuurimaisemaa sypresseineen ja oliivipuineen.&lt;span class=&quot;tbl-image-source rs_skip&quot;&gt;&lt;span class=&quot;tbl-image-source-default-text&quot;&gt;LÄHDE:&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;Pixabay (PD)&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;img class=&quot;fr-fic fr-dii&quot; src=&quot;https://app.studeo.fi/files/Section/16019/files/k-nahkealehtinen.png&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;gobfxxx7tc&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-caption=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-source=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;div class=&quot;tbl-hidden-content-closebutton&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;hidden-content-box&quot;&gt;&#10;&lt;h3&gt;&lt;!--filtered attribute: data-html-element=&quot;hiddenbox&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-open=&quot;true&quot;--&gt;Havumetsävyöhyke&lt;/h3&gt;&#10;&lt;div id=&quot;reofywarroybzbho&quot; class=&quot;hidden-content&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;fr-img-space-wrap&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-caption fr-fic fr-dib&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-wrap&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://app.studeo.fi/files/Section/14834/files/4568614299_bf52e251f6_b.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;r1b6m56kvyi&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;span class=&quot;fr-inner&quot;&gt;Suojärvi Siilinjärvellä&lt;span class=&quot;tbl-image-source rs_skip&quot;&gt;&lt;span class=&quot;tbl-image-source-default-text&quot;&gt;LÄHDE:&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;a class=&quot;tbl-image-source-url&quot; href=&quot;https://www.flickr.com/photos/jannefoo/4568614299/in/photolist-7XHkS4-83TTM6-52FrL-9xBTG8-b227Xz-b227kg-b22fsn-b228Kr-b22eS4-b22gYT-b22aJz-b22dot-b22hbR-b22cJ8-b22dC4-dFLhH7-7XNaVu-b22iwP-b1LZse-36tqLm-dELUBL-dzXg4k-5wu9N2-4sdkDE-b2Fima-5WmTdT-7DyULx-bwtnZy-8B1ZdN-5hBDvB-8Bwz6e-e2BJkx-4s9ibz-bnTApc-5WqJRc-b2FiTK-7XMNYq-3YAjdo-7XLAE9-8z5dQy-4j3isu-7Hc42G-oq2VNa-5Wv1MW-5pQDvD-5Wv1oJ-7XThjK-6tD1fp-qUDtqV-oq2VSP&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;FLICKR (Janne, CC BY-SA 2.0)&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;p&gt;Pohjoinen havumetsävyöhyke eli&lt;span&gt; &lt;/span&gt;taiga&lt;span&gt; &lt;/span&gt;kattaa Euraasian ja Pohjois-Amerikan mantereen pohjoisosia. Havumetsäkasvillisuutta on lauhkean lämpövyöhykkeen pohjoisosissa. Maatalouden harjoittamista hankaloittavat kylmä ilmasto ja vähäravinteinen&lt;span&gt; &lt;/span&gt;podsolimaannos. Metsätalous onkin esimerkiksi Suomessa ja Kanadassa merkittävä maankäyttömuoto. Havumetsävyöhykkeellä kasvaa havupuiden, kuten kuusen ja männyn lisäksi lehtipuita, esimerkiksi koivuja, leppiä ja haapoja. Rehevämmillä alueilla kasvaa pensaita, karummilla taas kenttäkerroksessa on paljon&lt;span&gt; &lt;/span&gt;varpuja, kuten puolukkaa, mustikkaa ja kanervaa. Maanpinnalla kasvaa sammalia ja jäkäliä. &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Havumetsävyöhykkeellä sataa kohtuullisen paljon, mutta viileän ilmaston vuoksi kaikki vesi ei haihdu. Maaperään jää vettä ja siksi&lt;span&gt; &lt;/span&gt;suot&lt;span&gt; &lt;/span&gt;ovat yleisiä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;img class=&quot;fr-fic fr-dii&quot; src=&quot;https://app.studeo.fi/files/Section/16019/files/k-taiga.png&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;i2gssviosl&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-caption=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-source=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;div class=&quot;tbl-hidden-content-closebutton&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;fr-img-space-wrap&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;div class=&quot;fr-img-space-wrap&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-caption fr-fic fr-dib&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-wrap&quot; aria-labelledby=&quot;id_4PSP2J_PNMDYK_BYLEDI&quot;&gt;&lt;img class=&quot;fr-fic fr-dib&quot; src=&quot;https://app.studeo.fi/files/course-templates/510/sections/16019/a5493c37523c100af161e418aa4531da/gVVZ4Gj7.jpeg&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;skfdonndyakztekb&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;span class=&quot;fr-inner&quot;&gt;Korkeapaine kääntöpiirillä vähentää sadetta ja kasvillisuus on sopeutunut kuivuuteen.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2023-10-03T20:55:36+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. Tropiikissa viljellään omaan käyttöön ja vientiin</title>
<id>https://peda.net/id/7575cef4621</id>
<updated>2023-10-03T21:12:48+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kouvola/perusopetus/koulut/inkeroisten-yhtenaiskoulu/luokat-ja-oppiaineet/9e/maantieto2/naytto/4.-tropiikissa-viljellaan-omaan-kayttoon-ja-vientiin#top" />
<content type="html">&lt;div id=&quot;sectionContent&quot;&gt;&#10;&lt;div id=&quot;primaryContent&quot; class=&quot;RawHTML-sc-yls4hn-0 hQBISk tbl-section-wrapper fr-view tbl-bookstyles&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-content=&quot;default&quot;--&gt;&#10;&lt;div class=&quot;intro box&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt;Kuuman vyöhykkeen sademetsäalueilla kasvillisuus on kaikkein rehevintä. Tropiikissa maatalous kärsii tuholaisista, rikkakasveista ja maaperän kulumisesta. Pienviljelmillä ihmisten köyhyys estää heitä tehostamasta viljelyä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;fr-img-space-wrap&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-caption fr-fic fr-dib&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-wrap&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://app.studeo.fi/files/Section/16020/files/6283416535_04e5f8533d_b.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;y6qnk6ih7o&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;span class=&quot;fr-inner&quot;&gt;Satelliittikuva kaskisavuista Amazonin sivujokea ympäröivissä metsissä.&lt;span class=&quot;tbl-image-source rs_skip&quot;&gt;&lt;span class=&quot;tbl-image-source-default-text&quot;&gt;LÄHDE:&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;a class=&quot;tbl-image-source-url&quot; href=&quot;https://www.flickr.com/photos/nasaearthobservatory/6283416535/in/photolist-azf9PR-hkysGr-oirMzJ-21q97-axmUr6-7CHvc1-6dg9jL-6dg9tm-7Gr1y4-bzhX1B-7U8w8M-e26Yy1-7FAxXH-qbZ3B7-7FAxf8-7FAxJg-7FErsQ-Au3cM7-e27LFL-e28eSu-e28dYs-e27sGA-7UbMq3-7U8uYH-e229we-e26Ytm-7UbLBY-e21PHc-892RGx-7PJYLF-6fwxmN-39UCBM-5ZeCKw-qTXncc-8xr9K7-8Qd5x6-hM6LhA-78Qc2c-aptRBA-zHnEz-bn8coq-fV18iw-apr9c6-6fqGMx-o5o3fp-bn7tf1-dfMZxs-6fqGMB-o5nM3U-avZahA&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Flickr (NASA, CC BY-SA 2.0)&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;h2&gt;Sademetsäalueiden maannos ei ole ravinteikas&lt;/h2&gt;&#10;&lt;p&gt;Sademetsäalueilla luontainen metsäkasvillisuus on hyvin rehevää, mutta maa köyhtyy nopeasti muutaman vuoden viljelyn jälkeen. Sademetsäalueiden perinteinen maanviljelymuoto on ollut&lt;span&gt; &lt;/span&gt;kaskiviljely. Siinä puut kaadetaan pieneltä alalta, poltetaan ja seuraavat pari vuotta viljellään tuhkasta saatujen ravinteiden varassa. Kaskiviljely on tyypillisesti&lt;span&gt; &lt;/span&gt;omavaraistuotantoa, eli perhe tai yhteisö tuottaa itselleen ruokaa ja mahdollisesti myy osan tuotteista esimerkiksi markkinoilla. Omaan käyttöön viljellään tärkkelyspitoisia juuri- ja mukulakasveja kuten maniokkia. Nykyään sademetsäalueita raivataan paljon tehomaatalouden käyttöön, Etelä-Amerikassa erityisesti karjan laitumiksi ja Kaakkois-Aasiassa palmuöljyviljelmiksi.&lt;/p&gt;&#10;&lt;div class=&quot;fr-img-space-wrap&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-caption fr-fic fr-dii fr-fir&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-wrap&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://app.studeo.fi/files/Section/16020/files/palm-1464654_640.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;yz2ht1o7po&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;fr-inner&quot;&gt;Öljypalmusta saadaan palmuöljyä. Se on hehtaaria kohden maailman tuottoisin öljykasvi.&lt;span class=&quot;tbl-image-source rs_skip&quot;&gt;&lt;span class=&quot;tbl-image-source-default-text&quot;&gt;LÄHDE:&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;Pixabay (PD)&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;h2&gt;Banaanit tulevat plantaaseilta&lt;/h2&gt;&#10;&lt;p&gt;Monet päivittäin nauttimistamme elintarvikkeista tuotetaan kuumilla tai lämpimillä alueilla&lt;span&gt; &lt;/span&gt;plantaaseilla. Plantaasitilat ovat suuria, ja ne keskittyvät yhden tai muutaman vientikasvin viljelyyn. Kahvi, tee, kaakao, ananas, banaani, sokeri, kumi ja puuvilla ovat esimerkkejä näistä&lt;span&gt; &lt;/span&gt;rahakasveista, joita viljellään Afrikassa, Intiassa sekä Etelä- ja Keski-Amerikassa. Maataloustuotteiden viennistä saadaan tuloja. Isot plantaasit voivat olla ulkomaalaisten suuryritysten omistamia, jolloin suurin osa tuotoista valuu paikallisten ulottumattomiin.&lt;/p&gt;&#10;&lt;div class=&quot;video box&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;fr-img-space-wrap&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-caption fr-fic fr-dii fr-fir&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-wrap&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://app.studeo.fi/files/Section/16020/files/13026823233_9bc1cd68f6_k.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;i1oqzstl846&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;span class=&quot;fr-inner&quot;&gt;Riisipeltoja terassiviljelmillä Kiinassa. Terassien avulla saadaan jyrkätkin vuorenrinteet viljelykäyttöön.&lt;span class=&quot;tbl-image-source rs_skip&quot;&gt;&lt;span class=&quot;tbl-image-source-default-text&quot;&gt;LÄHDE:&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;a class=&quot;tbl-image-source-url&quot; href=&quot;https://www.flickr.com/photos/kamsky/13026823233/in/photolist-kR8SGz-6UYHKy-6VHwjL-ivEVfY-fFpkjF-hwMEt1-ivEDBG-8aK8z7-cwHzvy-jZBMQ-6UYHh3-NuG7p-kPkfic-5V1saS-6qi2Am-b8DsqH-fM6G3y-719Utq-pYzSpH-aojCN-p2pAL-axhZMo-cqeybw-pQfCvw-cwfvo9-o98vy-emHC4W-oqz9Gu-4QVLCq-74FWsL-aojqd-9UDAZK-e9hLBn-aojhc-acb4vs-p2phz-38Kduz-ivj5GU-ivF19n-sdbpxw-d84D35-dkzbVT-o98Mw-ivEtJr-7e52CS-9NU2P8-oeKZDQ-6Ku6nP-5wnHsh-8jfM3d&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Flickr (Ronald Tagra, CC BY-SA 2.0)&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;h2&gt;Suuret sadot elättävät paljon ihmisiä&lt;/h2&gt;&#10;&lt;p&gt;Maanviljelyyn tarvitaan riittävästi kosteutta ja ravinteita. Suurten jokien, kuten Gangesin ja Niilin tulvatasangoille kehittyivät ensimmäiset korkeakulttuurit. Jokien tulvatasangoilla maa on hedelmällistä ja joen tuoma liete antaa kasveille ravinteita.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Aasiassa tärkein viljelykasvi riisi on erittäin satoisa kasvi. Parhaimmilla alueilla riisi tuottaa kolme satoa vuodessa. Riisi vaatii kypsyäkseen vesilammikon, johon se pitää istuttaa. Kumpuilevilla alueilla riisille voidaan padota vuorten rinteille pieniä terasseja. Riisinviljely vaatii paljon töitä, ja se onkin useiden köyhien Aasian maiden merkittävä työllistäjä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;div class=&quot;video box&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;h2&gt;Kuuman ja lämpimän alueen maatalouden ongelmia&lt;/h2&gt;&#10;&lt;p&gt;Kuuman ja lämpimän vyöhykkeen valtioista suurin osa on melko kehittymättömiä. Esimerkiksi Afrikassa käytetään pienviljelmillä kuokkaa maan muokkaamiseen. Köyhyys estää uusimpien viljelymenetelmien ja koneiden käyttöönoton, jolloin sadot jäävät melko pieniksi. Tuhohyönteiset ja rikkaruohot pienentävät satoa, jos viljelijällä ei ole varaa ostaa torjunta-aineita. Jos sato jää pieneksi, ei siitä riitä myyntiin ja perhe köyhtyy entisestään.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kuivilla alueilla, kuten savanneilla ja aavikoiden reuna-alueilla kuivuuskaudet voivat aiheuttaa nälkäkatastrofin. Väkiluvun lisääntyminen, viljelmien laajeneminen ja karjanlaidunnus lisäävät&lt;span&gt; &lt;/span&gt;aavikoitumista. Erityisesti Saharan eteläpuoleinen puoliaavikkoalue Sahel kärsii aavikon leviämisestä. Alueen valtioissa on sisäisiä levottomuuksia ja esimerkiksi Sudanissa on käyty pitkään sisällissotaa. Levottomuudet vaikeuttavat maataloutta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;div class=&quot;hidden-content-box&quot;&gt;&#10;&lt;h3&gt;&lt;!--filtered attribute: data-html-element=&quot;hiddenbox&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-open=&quot;true&quot;--&gt;Sademetsät&lt;/h3&gt;&#10;&lt;div id=&quot;ppmdxmbhuwiydjia&quot; class=&quot;hidden-content&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;fr-img-space-wrap&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-caption fr-fic fr-dib&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-wrap&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://app.studeo.fi/files/Section/14840/files/4149860854_2568d2aa9b_o%281%29.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;i294ck3hriq&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;span class=&quot;fr-inner&quot;&gt;Sademetsää Malesiassa&lt;span class=&quot;tbl-image-source rs_skip&quot;&gt;&lt;span class=&quot;tbl-image-source-default-text&quot;&gt;LÄHDE:&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;a class=&quot;tbl-image-source-url&quot; href=&quot;https://www.flickr.com/photos/35243930@N08/4149860854/in/album-72157621690900498/&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Flickr (Lexe-I, CC BY-SA 2.0)&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;p&gt;Trooppiset sademetsät kasvavat kuumalla lämpövyöhykkeellä päiväntasaajalla ja sen lähellä. Aurinko paistaa lähes kohtisuoraan ja lämmittää ilmaa. Lämmin ilma kohoaa, jäähtyy ja sen sisältämä kosteus tiivistyy, minkä vuoksi sademetsäalueilla sataa lähes joka iltapäivä. Maailman suurimmat sademetsäalueet ovat Brasiliassa Amazonin sademetsä ja Afrikassa Kongon sademetsä. Myös Kaakkois-Aasiassa on paljon sademetsää. Sademetsissä tavataan paljon erilaisia eläin- ja kasvilajeja eli niiden&lt;span&gt; &lt;/span&gt;biologinen monimuotoisuus&lt;span&gt; &lt;/span&gt;on hyvin suurta.  &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Sademetsien kasvillisuus on kerroksellista. Suurimmat puut nousevat jopa 70 metriin. Korkeimpien puiden alla on toinen latvuskerros, jossa liikkuu paljon eläimiä. Laajat latvustot estävät valon pääsyn metsän pohjalle, minkä vuoksi aluskasvillisuutta on vähän. Sen sijaan puiden rungoilla ja oksien haaroissa kasvaa erilaisia&lt;span&gt; &lt;/span&gt;päällyskasveja, kuten saniaisia ja orkideoita. Ne saavat tarvitsemansa kosteuden ilmasta, eikä niiden tarvitse upottaa juuriaan maaperään.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;img class=&quot;fr-fic fr-dii&quot; src=&quot;https://app.studeo.fi/files/Section/16020/files/k-trooppinensademets%C3%A4.png&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;ahw9l6cuxq&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-caption=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-source=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;div class=&quot;video box&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;a href=&quot;http://www.youtube.com/watch?v=-mNqs3k0wqU&quot; rel=&quot;noopener noreferrer nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Borneon sademetsästä&lt;/a&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;saat tietoa WWF Suomen Youtube-videolta Matkalla Borneon sydämessä.&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;tbl-hidden-content-closebutton&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;hidden-content-box&quot;&gt;&#10;&lt;h3&gt;&lt;!--filtered attribute: data-html-element=&quot;hiddenbox&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-open=&quot;true&quot;--&gt;Savannit&lt;/h3&gt;&#10;&lt;div id=&quot;xxseauiblzectomj&quot; class=&quot;hidden-content&quot;&gt;&#10;&lt;div class=&quot;fr-img-space-wrap&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-caption fr-fic fr-dib&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-wrap&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://app.studeo.fi/files/Section/16020/files/WP-PP-KENYA-1b.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;jdcrnpo8sp&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;span class=&quot;fr-inner&quot;&gt;Elefantteja Serengetin kansallispuiston savannilla Afrikassa.&lt;span class=&quot;tbl-image-source rs_skip&quot;&gt;&lt;span class=&quot;tbl-image-source-default-text&quot;&gt;LÄHDE:&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;Pixabay (PD)&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;p&gt;Savannit sijaitsevat trooppisten sademetsien ja aavikoiden välissä. Sademetsissä sataa ympäri vuoden, aavikoilla ei juuri koskaan. Näiden kasvillisuusvyöhykkeiden välissä sijaitsevilla savannialueilla on kerran vuodessa&lt;span&gt; &lt;/span&gt;sadekausi. Mitä kauempana savanni sijaitsee päiväntasaajasta, sitä lyhyempi sadekausi on ja sitä kuivempaa on savannilla. Kuivilla savanneilla puita kasvaa vähemmän kuin kosteilla savanneilla. Kuivia savanneja kutsutaankin usein ruohosavanneiksi. Mitä pitempään sadekausi kestää, sitä rehevämpi on kasvillisuus ja enemmän puita.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Savanneiden eläimiin kuuluvat suuret kasvinsyöjät, kuten Afrikassa norsut, seeprat, erilaiset antiloopit sekä niitä syövät pedot, kuten leijonat. &lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;img class=&quot;fr-fic fr-dii&quot; src=&quot;https://app.studeo.fi/files/Section/16020/files/k-savanni.png&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;j1sn994nu7r&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-caption=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-source=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;div class=&quot;video box&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt;Katso Youtubesta Kilroyn esittelyvideo järjestön&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://www.youtube.com/watch?v=Pj7cRxjCXoU&quot; rel=&quot;noopener noreferrer nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;safarimatkoista &lt;/a&gt;(Safari in East Africa - Kenya and Tanzania). Matkoilla tutustutaan savannin eläimiin ja kasvillisuuteen.&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;tbl-hidden-content-closebutton&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;hidden-content-box&quot;&gt;&#10;&lt;h3&gt;&lt;!--filtered attribute: data-html-element=&quot;hiddenbox&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-open=&quot;true&quot;--&gt;Lämpimän vyöhykkeen ikivihreät sademetsät &lt;/h3&gt;&#10;&lt;div id=&quot;mvsmaajmyccpjnzw&quot; class=&quot;hidden-content&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt;Lämpimällä vyöhykkeellä mannerten itärannoilla lämmin merivirta huuhtoo rannikoita. Vesihöyryn määrä ilmassa lisääntyy ja itärannikot ovatkin tyypillisesti sateisia, esimerkiksi Floridassa ja Australiassa. Kiinan itärannikolla riisinviljelyalueet ovat olleet alun perin isoilta osin lämpimän vyöhykkeen ikivihreitä sademetsiä. Näillä alueilla viihtyvät ikivihreät puut, kuten palmut. Kasvillisuus on muutenkin runsasta, ruohoja, saniaisia ja jopa päällyskasveja tavataan paljon.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;&lt;img class=&quot;fr-fic fr-dii&quot; src=&quot;https://app.studeo.fi/files/Section/16020/files/k-subtrooppinen.png&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;f1q8isi8ok0&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-caption=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-source=&quot;&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;/p&gt;&#10;&lt;div class=&quot;video box&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;tbl-hidden-content-closebutton&quot;&gt; &lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;p&gt; &lt;/p&gt;&#10;&lt;div class=&quot;fr-img-space-wrap&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-caption fr-fic fr-dib&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-wrap&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://app.studeo.fi/files/course-templates/510/sections/16020/21bb8ded92e901189c033730e2549c45/hlw0OWYw.jpeg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;jiowcf0jbb&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;span class=&quot;fr-inner&quot;&gt;Rehevä kasvillisuus vaatii sekä kosteutta että lämpöä.&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2023-10-03T21:12:48+03:00</published>
</entry>

<entry>
<title>5. Lue</title>
<id>https://peda.net/id/94274ad0621</id>
<updated>2023-10-03T21:13:39+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kouvola/perusopetus/koulut/inkeroisten-yhtenaiskoulu/luokat-ja-oppiaineet/9e/maantieto2/naytto/5.-lue#top" />
<content type="html">&lt;h1&gt;Väestöntiheys vaihtelee&lt;/h1&gt;&#10;&lt;div id=&quot;sectionContent&quot;&gt;&#10;&lt;div id=&quot;primaryContent&quot; class=&quot;RawHTML-sc-yls4hn-0 hQBISk tbl-section-wrapper fr-view tbl-bookstyles&quot;&gt;&lt;!--filtered attribute: data-content=&quot;default&quot;--&gt;&#10;&lt;div class=&quot;intro box&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt;Maailmassa on yli kahdeksan miljardia ihmistä. Suurin osa ihmisistä asuu hyvillä maatalousalueilla. Teollinen vallankumous lisäsi väkimäärää jo tiheästi asutuilla alueilla Euroopassa, Amerikan mantereella ja Aasiassa. Teollisen vallankumouksen jälkeiselle ajalle on tyypillistä kaupunkien kasvu.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;div class=&quot;fr-img-space-wrap&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-caption fr-fic fr-dii fr-fir&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-wrap&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://app.studeo.fi/files/Section/16836/files/1200px-AtacamaDesertByFrode.jpg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;g2kch194rw6&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;span class=&quot;fr-inner&quot;&gt;Kuun laakso Atacaman autiomaassa, Chilessä.&lt;span class=&quot;tbl-image-source rs_skip&quot;&gt;&lt;span class=&quot;tbl-image-source-default-text&quot;&gt;LÄHDE:&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;a class=&quot;tbl-image-source-url&quot; href=&quot;https://en.wikipedia.org/wiki/Desert#/media/File:AtacamaDesertByFrode.jpg&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;wikimedia commons (Frodosleveland, by cc 4.0)&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;h2&gt;Pieni asukastiheys&lt;/h2&gt;&#10;&lt;p&gt;Maapallon asutusta voidaan tarkastella&lt;span&gt; &lt;/span&gt;asukastiheydellä. Harvimmin asutuissa valtioissa asukastiheys on vain muutama asukas neliökilometriä kohden. Tällaisia valtioita ovat esimerkiksi Mongolia 1,6 as/km&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;ja Australia 2 as/km&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt;. Näissä molemmissa valtioissa kuivuus on tärkein asutusta rajoittava tekijä. Maatalouden harjoittaminen on vaikeaa. Suomi on puolestaan liian kylmä valtio, jotta maatalouden tuotto voisi olla suurta. Suomi on melko harvaan asuttu maa (18 as/km&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt;). Harvan asutuksen syynä voi olla myös jyrkät pinnanmuodot vuoristoissa tai köyhä&lt;span&gt; &lt;/span&gt;maannos&lt;span&gt; &lt;/span&gt;sademetsäalueilla.&lt;/p&gt;&#10;&lt;h2&gt;Asutuskeskittymät ovat syntyneet maanviljelyn ympärille&lt;/h2&gt;&#10;&lt;div class=&quot;fr-img-space-wrap&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-caption fr-fic fr-dii fr-fir&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-wrap&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://app.studeo.fi/files/Section/16836/files/1024px-Nile_River_Delta_at_Night.JPG&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;t2ck2ffj3y8&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;span class=&quot;fr-inner&quot;&gt;Yöllinen kuva kansainväliseltä avaruusasemalta osoittaa Egyptin väestön keskittymisen Niilin suistoon ja hedelmällisille tulvatasangoille.&lt;span class=&quot;tbl-image-source rs_skip&quot;&gt;&lt;span class=&quot;tbl-image-source-default-text&quot;&gt;LÄHDE:&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;a class=&quot;tbl-image-source-url&quot; href=&quot;https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Nile_River_Delta_at_Night.JPG&quot; rel=&quot;noopener noreferrer nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Wikimedia Commons (Nasa, PD)&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;p&gt;Maapallolta on löydettävissä viisi suurta väestökeskittymää: Itä-Aasia, Etelä-Aasia, Kaakkois-Aasia, Eurooppa ja Pohjois-Amerikan itäosat. Kasvavia väestökeskittymiä on Guineanlahden rannikolla Afrikassa sekä Keski- ja Etelä-Amerikassa.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Yhteistä suuren väentiheyden alueille on mahdollisuus tehokkaaseen maanviljelyyn. Niissä on riittävä lämpötila ja kosteus, hedelmällinen maaperä ja tarpeeksi tasaista maastoa. Bangladesh on asukastiheydeltään maailman huippua (1023 as/km&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt;). Suuren väentiheyden taustalla on Bangladeshin sijainti suurten jokien tulvasuistossa, joka takaa maaperän hedelmällisyyden. Bangladesh sijaitsee kuumalla lämpövyöhykkeellä ja monsuunisateet tuovat riittävän kosteuden.&lt;/p&gt;&#10;&lt;h2&gt;Kaupungit kasvavat&lt;/h2&gt;&#10;&lt;div class=&quot;fr-img-space-wrap&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-caption fr-fic fr-dii fr-fir&quot;&gt;&lt;span class=&quot;fr-img-wrap&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://app.studeo.fi/files/Section/16836/files/aasian%20suurkaupuki.jpeg&quot; alt=&quot;&quot;/&gt;&lt;!--filtered attribute: id=&quot;a2n9o0h7jon&quot;--&gt;&lt;!--filtered attribute: data-image-overlay=&quot;active&quot;--&gt;&lt;span class=&quot;fr-inner&quot;&gt;Katuelämää Hong Kongissa&lt;span class=&quot;tbl-image-source rs_skip&quot;&gt;&lt;span class=&quot;tbl-image-source-default-text&quot;&gt;LÄHDE:&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;a class=&quot;tbl-image-source-url&quot; href=&quot;https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Crowd_in_HK.JPG&quot; rel=&quot;noopener noreferrer nofollow ugc&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Wikimedia Commons (Hamedog, CC-BY-SA-3.0)&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/span&gt;&lt;/div&gt;&#10;&lt;p&gt;1800-luvun&lt;span&gt; &lt;/span&gt;teollisen vallankumouksen&lt;span&gt; &lt;/span&gt;jälkeen maailmassa alkoi voimakas kaupungistuminen. Kaupungit muodostuivat hyvien liikenneyhteyksien, usein vesistöjen läheisyyteen. Monet kaupungit syntyivät myös luonnonvarojen, kuten kaivosten ympärille. Nykyisin erityisesti suuret kaupungit vetävät ihmisiä puoleensa monipuolisilla työpaikoillaan ja palveluillaan.&lt;/p&gt;&#10;&lt;p&gt;Kaupungeissa asukastiheys voi nousta jopa kymmeniin tuhansiin asukkaisiin neliökilometrillä.&lt;span&gt; &lt;/span&gt;Kaupunkivaltiot&lt;span&gt; &lt;/span&gt;Monaco (18 800 asukasta/km&lt;sup&gt;2&lt;/sup&gt;) ja Singapore (7 800 as/km2) ovatkin asukastiheydeltään suurimmat valtiot.&lt;/p&gt;&#10;&lt;div class=&quot;alert box&quot;&gt;&#10;&lt;p&gt;Maailman väkiluvun ennustetaan vuonna 2050 nousseen jo yli yhdeksän miljardin. Kaikkialla maailmassa väestö keskittyy jo ennestään tiheään asutuille alueille ja erityisesti kaupunkeihin. Afrikassa ja osassa Aasiaa ihmisten lukumäärä kasvaa tulevaisuudessa nopeimmin ja kaupunkilaisten osuus tulee kasvamaan voimakkaasti.&lt;/p&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;&lt;/div&gt;&#10;</content>
<published>2023-10-03T21:13:39+03:00</published>
</entry>


</feed>