Suomen sää ja ilmasto

Mikä on sää ja mikä on ilmasto?

2022-11-23T13:43:17+02:00

Sää on ilmakehän hetkellinen tila. Sää on esimerkiksi auringon paiste tai vesisade.

Säähän liittyvät olennaisesti matala- ja korkeapaine. Matalapaineen alueella on vähemmän ilmaa kuin siellä kuuluisi olla ja korkeapaineen alueella on enemmän ilmaa kuin siellä kuuluisi olla. Matalapaineiden kohdalle muodostuu yleensä sateita, koska kostea ilma on kohonnut ylöspäin ja tiivistynyt sateiksi. Korkeapaineen alueella on yleensä poutaista (= ei sada).

Ilmasto on säätekijöiden (Säätekijä = lämpötila, sadanta) pitkänajan keskiarvo tietyllä alueella. Ilmasto kertoo, kuinka lämmintä tai sateista alueella keskimäärin on. Jonkin alueen ilmasto esitetään usein ilmastodiagrammina.

Diagrammien aineisto.

https://cdn.fmi.fi/fmiodata-convert-api/preview/fd4e9f46-7178-45ba-812a-62d42938e47f/?locale=fi

https://cdn.fmi.fi/fmiodata-convert-api/preview/bcf99011-e574-42a5-ba32-6383a23a4f26/?locale=fi

Suomen ilmastoon vaikuttavat tekijät

2022-11-23T13:40:59+02:00

Suomen ilmastoon vaikuttaa 5 tekijää.

Etäisyys päiväntasaajasta viilentää Suomea.

Suomi sijaitsee kaukana päiväntasaajasta ja sen takia vain vähän auringon lämmittävää säteilyä. Maapallo on kallellaan avaruudessa. Tämän takia saman määrän auringon säteilyn pitää Suomessa lämmittää suurempi alue maata kuin päiväntasaajalla. Kun lämmitettävä alue on isompi, niin lämpöä sitoutuu maaperään vähemmän ja alueen lämpötila on pieni.

Golf-virta lämmittää Suomea.

Golf-virta on lämmin merivirta. Tämä merivirta kulkee Meksikon lahdelta aina Norjan rannikolle tuoden samalla lämpöä pohjoiseen. Ilman Golf-virran lämmittävää vaikutusta Suomessa olisi paljon kylmempi kuin nykyisin on oikeasti.

Länsi- ja lounaistuulet tuovat Suomeen lämpöä ja kosteutta.

Länsi- ja lounaistuulet ovat pysyviä tuulia maapallolla. Ne puhaltavat Suomeen Atlantilta päin ja tuovat mukanaan sekä lämpöä että kosteutta. Länsi- ja lounaistuulet tuovat mukanaan paljon sateita, koska ne kuljettavat Suomen ylitse liikkuvia matalapaineita. (Liikkuvista matalapaineista oma osio alempana.)

Siperian mannerilmasto tuo sekä lämpöä että kylmyyttä.

Siperian ylle muodostuu kesällä ja talvella korkeapaine, joka saa aikaan kuivan mannerilmaston. Talvisin korkeapaineen alueella on erittäin kylmä ja kesäisin erittäin lämmin. Jos kesällä ilma virtaa Siperiasta Suomeen, Suomessa on hellettä. Jos talvella ilma virtaa Siperiasta Suomeen, Suomessa on paukkupakkasia.

Itämeri tasaa lämpötiloja.

Veteen sitoutuu hyvin lämpöä kesän aikana ja syksyllä Itämeri lämmittää Suomen ilmastoa hiukan. Keväällä ja alkukesästä vesi lämpenee hitaasti, joten Itämeri viilentää hiukan Suomen ilmastoa.

Suomen ilmasto

2022-11-23T13:40:28+02:00

Suomi kuuluu lauhkeaan ilmastovyöhykkeeseen. Suomessa on olemassa väli-ilmasto. Väli-ilmastossa on piirteitä sekä meri-ilmastosta että mannerilmastosta. Norjassa on meri-ilmasto. Meri-ilmastossa talvet ovat kohtuullisen leutoja ja kesät eivät ole hirmuisen kuumia. Lämpötilan vaihtelut ovat kohtuullisen pieniä meri-ilmastossa ja sateita saadaan runsaasti ympärivuoden. Siperiassa on mannerilmasto. Mannerilmastossa kesät ovat kuumia ja talvet kylmiä. Lämpötilan vaihtelu kesän ja talven välillä on suurta. Sateita saadaan kohtuullisen vähän.

Suomessa sataa kohtuullisen tasaisesti ympäri vuoden, mutta kesällä saadaan hiukan enemmän sateita kuin talvella. Eteläisessä Suomessa sataa vuodessa enemmän kuin pohjoisessa Suomessa. Suomi on pitkä maa, joten lämpötiloissa on selkeä ero Pohjois-Suomen ja Etelä-Suomen välillä. Keskimäärin Suomen talvet ovat leutoja ja kesät lämpimiä. (Voit itse tarkastella eroja sivustolla https://www.ilmatieteenlaitos.fi/karttoja-vuodesta-1961.)

Suomelle tyypillisiä sääilmiöitä

2022-11-23T13:40:01+02:00

Liikkuvat matalapaineet

Liikkuva matalapaine on sadealue, joka kehittyy yleensä Atlantilla ja kulkee länsi- ja lounaistuulten kuljettamana Suomen läpi lännestä itään. Liikkuvat matalapaineet eli syklonit tuovat Suomeen sateita. Liikkuva matalapaine muodostuu kahdesta rintamasta, lämpimästä rintamasta ja kylmästä rintamasta.

Lämmin rintama kulkee ensin Suomen ylitse. Nimi tulee siitä, että rintaman jälkeen tulee lämmintä ilmaa Suomeen. Lämmin rintama merkitään sääkartoissa (ja säätiedotuksissa) punaisella viivalla, jossa on punaisia puolipalloja. Lämpimän rintaman kohdalla on pitkäkestoisia vesisateita. Lämmin rintama on syntynyt, kun lämmin ilmamassa pyrkii puskemaan itsensä kylmän ilmamassan päälle.

Lämpimän rintaman jälkeen tulee lämpimän kielekkeen alue. Lämpimän kielekkeen alueella on poutaista ja lämmintä.

Lämpimän kielekkeen jälkeen tulee kylmä rintama. Kylmän rintaman nimi tulee siitä, että sen jälkeen Suomeen virtaa kylmää ilmaa. Kylmä rintama merkitään sinisellä viivalla, jossa on sinisiä kolmioita. Kylmän rintaman kohdalla on lyhyitä rankkoja sateita. Kylmä rintama on syntynyt, kun kylmä ilmamassa puskee itsensä lämpimän ilmamassa alle ja pyrkii nostamaan lämmintä ilmamassaa ylöspäin.

Lämmin rintama liikkuu hitaammin kuin kylmä rintama. Jossain vaiheessa kylmä rintama saa lämpimän rintaman kiinni. Silloin kylmä rintama on nostanut rintamien välissä olleen lämpimän kielekkeen kokonaan itsensä yläpuolelle. Tämä tilanne on nimeltään okluusiorintama.

Video: Mitä matala- ja korkeapaineet tarkoittavat? Ilmatieteenlaitos. https://www.youtube.com/watch?v=S1aqoG4KMuU&t=1s

Föhn-tuuli

2022-11-23T13:38:05+02:00

Föhn-tuuli on lämmin ja kuiva tuuli, joka puhaltaa Suomeen Norjan ja Ruotsin vuoriston yli. Föhn-tuuli syntyy Atlantilla, kun kostea ja lämmin ilma törmää Norjan vuoristoon ja sen on pakko nousta ylöspäin. Ylöspäin noustessaan kosteus tiivistyy sateiksi, jotka satavat Norjan vuoristossa. Tuuli jatkaa vuorten ylitse ja laskeutuu alas Ruotsin puolella. Koska kaikki kosteus on tiivistynyt ja satanut pois, on laskeutuva tuuli kuivaa ja se lämpenee nopeasti laskeutuessaan vuortenrinnettä alas. Suomeen tullessaan tuuli on lämmintä ja kuivaa Föhn-tuulta. Keväällä Föhn-tuuli sulattaa tehokkaasti lumihankia.

Video: Miten Föhn-tuuli syntyy? Ilmatieteenlaitos.

https://www.youtube.com/watch?v=C-YqSo8L4sk&t=5s

Ilmastonmuutos

2022-11-23T13:36:32+02:00

Luonnollinen kasvihuoneilmiö on elinehto maapallolla. Ilman luonnollista kasvihuoneilmiötä maapallon keskilämpötila olisi -18 astetta. Kasvihuoneilmiössä auringon lämpösäteily pääsee maan pinnalle ja lämmittää maan pintaa. Maan pinta vuorostaan säteilee lämpöä, joka lämmittää ilmakehää. Maapallon säteilemästä lämmöstä iso osa imeytyy ilmakehässä oleviin kasvihuonekaasuihin (mm. vesihöyry, hiilidioksidi ja metaani) ja pienempi osa poistuu avaruuteen.

Ilmastonmuutoksessa ilmakehässä olevien kasvihuonekaasujen (lähinnä hiilidioksidin) määrä on noussut erittäin paljon, mistä johtuen ilmakehään sitoutuu yhä enemmän lämpöä ja ilmakehä lämpenee. Puhutaan, että luonnollinen kasvihuoneilmiö on voimistunut.

Nykyinen ilmastonmuutos johtuu ihmisen toiminnasta. Ihminen on vapauttanut ilmakehään runsaasti hiilidioksidia polttamalla fossiilisia polttoaineita. Fossiiliset polttoaineet sisältävät paljon varastoitunutta hiiltä ja niiden palamisessa syntyy hiilidioksidia. Fossiilisia polttoaineita käytettään muun muassa autojen polttomoottoreissa sekä lämmön- ja sähköntuotannossa. Ihmiset ovat myös kaataneet runsaasti metsiä ja tuhonneet muuta kasvillisuutta, jolla olisi mahdollista sitoa ainakin osa fossiilisten polttoaineiden palamisessa syntyvästä hiilidioksidista pois ilmakehästä. (kasvihuoneilmiöstä ja ilmastonmuutoksesta https://www.ilmasto-opas.fi/artikkelit/kasvihuoneilmio-ja-ilmakehan-koostumus)

Ilmastonmuutosta pyritään hillitsemään useilla eri keinoilla. On olemassa kansainvälisiä sopimuksia, joilla pyritään vähentämään ilmakehään päästettävän hiilidioksidin määrää. Näissä sopimuksissa on päätetty esimerkiksi päästörajoituksista teollisuudelle, energiantuotannolle ja autoilulle. Metsien ja kasvillisuuden tuhoamista ja tuhoutumista pyritään hillitsemään suojelemalla näitä tai esimerkiksi istuttamalla uutta metsää. Metsät ja kasvillisuus muutenkin sitovat itseensä ilmakehästä hiilidioksidia ja vähentävät näin ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta. (Ilmastonmuutoksen hillinnästä https://europa.eu/climate-pact/about/climate-change_fi)

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia Suomessa

2022-11-23T13:35:20+02:00

Ilmastonmuutoksella on useita vaikutuksia. Tässä on käsitelty vain osa vaikutuksista.

Sää

Sään ääri-ilmiöt kuten pitkät kuivuudet tai rankkasateet ja myrskyt tulevat yleistymään. Suomessa vesisateiden määrä tulee hiukan lisääntymään, mutta sateet tulevat yhä useammin hetkellisinä rankkasateina. Talvet tulevat lyhentymään ja talvella satavan lumen määrä pienenee. Talvet lyhenevät, koska talvi saapuu myöhemmin ja loppuu aikaisemmin. Kesäisin sataa vähemmän, jolloin kuivuutta esiintyy enemmän.

Kesät ja talvet lämpenevät. Talvisin pakkasta on vähemmän ja kunnon pakkasten määrä vähenee. Kesäisin hellepäiviä (helle = lämpötila vähintään + 25 astetta) on enemmän.

Kasvillisuus

Kuivuus aiheuttaa kasveille haastetta. Kasvit tarvitsevat vettä elääkseen. Kun on liian kuivaa, kasvit kuihtuvat. Kuivuudesta kärsivät niin luonnonkasvit (esim. metsät) kuin pelloilla viljeltävät ravintokasvitkin. Toisaalta hetkelliset rankkasateet voivat aiheuttaa tulvia, jolloin kasvit saavat vettä liikaakin ja hukkuvat.

Lämpötilan nousu saa uusia kasveja levittäytymään Suomeen. Nämä uudet kasvit voivat viedä elintilaa Suomen alkuperäisiltä kasveilta. Toisaalta Suomen alkuperäiset kasvit ovat usein sopeutuneet kohtuullisen viileisiin olosuhteisiin ja ilmaston lämmetessä ne siirtyvät kohti pohjoista, jolloin eteläisessä Suomessa vapautuu elintilaa uusille kasvilajeille. Pelloilla tämä voi johtaa uusien viljelykasvien tuomiseen Suomeen. Suomessa kasvatettavien viljelykasvien määrä voi lisääntyä ja monipuolistua, mikä on viljelijöille hyödyksi.

Kasvukauden (kasvukausi = vuorokauden keskilämpötila on yli +5 astetta ja kasvit kasvavat) pidentyminen hyödyttää kasveja. Kasvit ehtivät kasvaa ja kerätä energiavarastoja pidempään ennen talvea. Pidempi kasvukausi hyödyttää viljelijöitä, jotka ehtivät saada pelloilta enemmän satoa kesän aikana.

Lauhat talvet tuovat kasveille haasteita. Jos ei ole pakkasta vaan on lauhaa ja kosteaa, niin erilaiset sienet pääsevät leviämään ja vahingoittamaan kasveja. Ilman routaa puiden on vaikea talvella ankkuroitua pehmeään metsämaahan ja talvimyrskyt voivat kaataa puita nurin.

Vesistöt

Vedet lämpenevät, kun ilma on lämpimämpää. Tämä johtaa eliöstön muuttumiseen. Useat Suomessa tavattavat jalokalat ovat sopeutuneet viileisiin vesiin. Näitä ovat muun muassa lohikalat. Liian lämpimissä vesissä nämä kalat eivät pysty elämään ja katoavat pois. Toisaalta ahven ja särkikalat selviytyvät myös kohtuullisen lämpimissä vesissä ja runsastuvat.

Vesiin pääsee lisääntyneiden vesisateiden mukana enemmän ravinteita, mikä johtaa vesistöjen rehevöitymiseen. Rehevöityminen tarkoittaa kasvillisuuden liiallista runsastumista vesistössä. Rehevöityneissä vesistöissä viihtyvät esimerkiksi särkikalat, mutta lohikalat eivät voi niissä elää. Sinilevä viihtyy lämpimässä rehevöityneessä ja ravinteikkaassa vedessä. Sinilevät runsastuvat. Rehevöityneiden vesistöjen happimäärä pienenee, mikä voi johtaa pohjan muuttumiseen hapettomaksi ja elottomaksi autiomaaksi.

Eläimet

Suomalaiset eläimet ovat tottuneet talviin ja osa eläimistä tarvitsee kylmyyttä elääkseen. Kun lämpötilat nousevat on eläinten muutettava pohjoisemmaksi. Kaikki eläimet eivät voi muuttaa. Saimaannorppa on jäänyt jumiin Saimaalle ja ei pysty muuttamaan pohjoisemmaksi. Saimaannorpan lisääntyminen on muuttunut yhä haasteellisemmaksi, koska Saimaalla on jäätä ja lunta monesti liian vähän, jotta norppa voisi synnyttää kuuttinsa lumiluolaan jäätyneelle järven jäälle. Jos norppa joutuu synnyttämään kuuttinsa avoimelle jäälle, kuutti menehtyy kylmyyteen.

Suomessa valkoisen talviturkin vaihtavat eläimet joutuvat ahdinkoon, jos lunta ei olekaan silloin, kun heillä on valkea turkki. Saalistajat löytävät silloin nämä eläimet helposti. Valkoisen talviturkin vaihtamiseen ei vaikuta maassa oleva lumen määrä vaan valon määrä. Valkoisen talvipuvun vaihtavia eläimiä ovat muun muassa metsäjänis ja riekko.

Suomeen tulee etelästä uusia eläinlajeja ja hyönteisiä. Eläimet voivat viedä elintilaa Suomen alkuperäiseltä lajistolta. Uudet hyönteiset voivat tuoda mukanaan uusia tauteja tai olla haitaksi kasveille, jos ne ovat tuhohyönteisiä.

Ihmiset

Helteet ovat vaaraksi varsinkin vanhuksille, pienille lapsille ja heikon terveyden omaaville ihmisille. Helteiden aikana ihmisiä joutuu sairaaloihin esimerkiksi lämpöhalvauksen takia tai ihmisiä saattaa jopa menehtyä kuumuuteen. Helteet aiheuttavat tukalaa oloa ihan perusterveillekin ihmisille.

Myrskyt voivat tuhota omaisuuttaa esimerkiksi kaatamalla puita autojen tai talojen päälle. On ollut myös tapauksia, että ihmisiä on menehtynyt myrskyissä Suomessa. Myrskyt voivat aiheuttaa myös pitkiä sähkökatkoja, jotka vaikeuttavat suuresti elämää.

Ilmastonmuutoksen vaikutuksia suomalaisiin ekosysteemeihin

https://wwf.fi/ilmastonmuutos-suomessa/

Tehtävät

2022-11-23T13:46:29+02:00

Tehtävä 1. Selitä termit.
a) sää
b) ilmasto
c) Mikä ero on säällä ja ilmastolla?

Tehtävä 2. Tarkastele Saariselän ja Helsingin ilmastodiagrammeja ja vastaa annettuihin kysymyksiin.

a) Kuinka lämmin on Helsingin Kaisaniemessä kesäkuussa?
b) Kuinka lämmin on Helsingin Kaisaniemessä syyskuussa?
c) Kuinka paljon sataa Saariselällä helmikuussa?
d) Kuinka paljon sataa Saariselällä huhtikuussa?
e) Mikä on kylmin kuukausi Saariselällä?
f) Kummalla paikkakunnalla sataa vuoden aikana enemmän?
g) Perustele diagrammien avulla kumpi paikkakunta on pohjoisempana.

Tehtävä 3. Yhdistä oikein.

a) Pohjoinen sijainti
b) Golf-virta
c) Länsi- ja lounaistuulet
d) Siperian mannerilmasto
e) Itämeri

1) Tasaa lämpötiloja.
2) Tuo talvella kylmää ilmaa.
3) Tuo aina lämpöä.
4) Tuo kosteutta Suomeen.
5) Saa aikaan viileän ilmaston.

Tehtävä 4. Onko väittämä oikein vai väärin? Korjaa väärät väittämät.

a) Liikkuvan matalapaineen kylmä rintama tuo mukanaan kylmää ilmaa.
b) Lämpimän rintaman kohdalla ei sada vettä.
c) Lämmin rintama liikkuu nopeammin kuin kylmä rintama.
d) Rintamien välissä on sateeton alue, jota kutsutaan lämpimäksi kielekkeeksi.
e) Föhn-tuuli on kylmä tuuli, joka puhaltaa Ruotsin vuoristosta Suomeen.
f) Föhn-tuuli kulkee Suomeen Norjan ja Ruotsin vuorten yli.

Tehtävä 5. Vastaa kohtiin.

a) Selitä kasvihuoneilmiö.
b) Selitä ilmastonmuutos.

Tehtävä 6. Vastaa kohtiin.

a) Kerro 3 ilmastonmuutoksen vaikutusta Suomessa.
b) Perustele, miten a-kohdassa valitsemasi vaikutukset näkyvät Suomessa.
c) Perustele, miten a-valitsemasi vaikutukset tulevat vaikuttamaan ihmisten arkeen Suomessa.

Tehtävä 7. Kerro yksilön ja valtion keinoja hillitä ilmastonmuutosta.

Lisää mielenkiintoisia sääilmiöitä

2022-11-23T13:34:47+02:00

Ukkonen ja salamat

Ukkonen ja salamat https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ukkonen-ja-salamat

Itäsuomalaisten kuvissa ukkosrintama lähestyy synkkänä – lähetä meille oma otoksesi https://yle.fi/uutiset/3-12532881

Tietoa ukkosen jyrinästä ja salamoista. Ilmatieteenlaitos. https://www.youtube.com/watch?v=gMmAmP6tvj4

Ukkoselta suojautuminen. Ilmatieteenlaitos. https://www.youtube.com/watch?v=WSQqN9pppkE

Miten salama syntyy ja mihin salama iskee? Ilmatieteenlaitos. https://www.youtube.com/watch?v=kA4gFKEnMLM

Suomen ukkoskausi ja ukkosen synty. Ilmatieteenlaitos. https://www.youtube.com/watch?v=OkOdA62UJfs

Syöksyvirtaukset ja trombit

Syöksyvirtaukset https://www.ilmatieteenlaitos.fi/syoksyvirtaukset

Trombit https://www.ilmatieteenlaitos.fi/trombit

Tuhoisa mökkivieras https://yle.fi/uutiset/3-12501575

Merivartiosto havaitsi harvinaisen sääilmiön – seitsemän trombia yhtä aikaa Selkämerellä https://yle.fi/uutiset/3-12532246

Mitä pilvet kertovat säästä? https://www.ilmatieteenlaitos.fi/pilvikuvasto

Lähteet

2022-11-23T13:34:22+02:00

Ilmatieteenlaitos. Luettu 13.07.2022. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/karttoja-vuodesta-1961

Ilmatieteenlaitos. Luettu 13.07.2022. https://www.ilmatieteenlaitos.fi/

Ilmasto-opas. Luettu 18.07.2022 https://www.ilmasto-opas.fi/etusivu

Euroopan unioni: ilmastonmuutos. Luettu 18.07.2022 https://www.ilmasto-opas.fi/etusivu

WWF. Luettu 18.07.2022. https://wwf.fi/uhat/ilmastonmuutos/