https://peda.net/id/accdd364004 2018-01-23T16:35:36+02:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/b034e588080 2018-02-02T12:13:17+02:00 S.72<br/> Th.1 <br/> Maassa on elämää, koska maa on juuri sopivalla etäisyydellä auringosta. Maassamme on myös vettä, jota ilmanemme voisi elää. Maalla on ilmakehä, jota ilman emme saisi happea ja kaikki avaruudesta tuleva syöksyisi maahan. Maassamme on myös painovoima, joka pitää meidät maanpinnalla.<br/> <br/> Th.2<br/> a) Vuodenaikojen vaihtelu johtuu siitä, kun maapallo kiertää aurinkoa semmoisessa asennossa, että aurinko valaisee vuoroin enemmän eteläistä ja pohjoista pallonpuoliskoa. Tämä maapallon akselin kallistuma aiheuttaa vuodenaikojen vaihtelun.<br/> <br/> b) Vuorokaudenaikojen vaihtelu johtuu siitä, kun maapallo pyörähtää akselinsa ympäri. Siinä kestää 24 tuntia. 2018-02-02T12:13:17+02:00 https://peda.net/id/2818f9a4004 2018-01-23T16:39:03+02:00 <div class="main content"> <div class="main"> <div class="content enclose"><b>Maapallon rakenne</b><br/> <br/> *Syvimmät maan sisällä poratut reiät ovat vain vajaan 15km syvyydellä. Maan halkaisija on 12742 km. Maanjäristyksen värähtelyjä tutkimalla on saatu selvitettyä maapallon kerroksellisuutta. <br/> <br/> *Ydin on suurimakksi osaksi sulaa ainetta, lämpötila noin 5000 astetta.<br/> <br/> *Ytimen ympärillä on osittain sulaa kiveä eli magmaa. Tämän keroksen nimi on vaippa.<br/> <br/> *Kaikkien ulommaisena kelluu kivilaattoja, jotka muodostavat maan pinnalle kuoren eli kallioperän. Paksuimmillaan kuori on kymmeniä km paksu, ohuimillaan kuori on merenpohjissa, joissa se on vain muutaman km vahvuinen.<br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/veeraauvinen/kontiopuiston-koulu/fysiikka-ja-kemia/avaruus/maapallon-rakenne/image-jpg" title="image.jpg"><img class="inline" src="https://peda.net/p/veeraauvinen/kontiopuiston-koulu/fysiikka-ja-kemia/avaruus/maapallon-rakenne/image-jpg:file/photo/c17c0bb3fc5f4f68b956b64fb8f77e272826153a/image.jpg" alt="image.jpg" title="image.jpg"/></a><br/> <br/> <span>Maapallon pinta:</span><br/> *Kiinteä kallioperä, koostuu kivilajeista. Esimerkiksi graniitti ja gneissi.<br/> <br/> *Irtain maaperä, koostuu erilaisista maalajeista.<br/> -Eloperäiset maalajit; turve ja multa.<br/> -Kivennäismaalajit; moreeni, sora, hiekka ja savi.<br/> <br/> Moreeni:<br/> <a href="https://peda.net/p/veeraauvinen/kontiopuiston-koulu/fysiikka-ja-kemia/avaruus/maapallon-rakenne/image-jpg2" title="image.jpg"><img class="inline" src="https://peda.net/p/veeraauvinen/kontiopuiston-koulu/fysiikka-ja-kemia/avaruus/maapallon-rakenne/image-jpg2:file/photo/b81dbbc98c8547daf8afb19e7910a35d128ae391/image.jpg" alt="image.jpg" title="image.jpg"/></a><br/> <br/> Hiekka:<br/> <a href="https://peda.net/p/veeraauvinen/kontiopuiston-koulu/fysiikka-ja-kemia/avaruus/maapallon-rakenne/image-jpg3" title="image.jpg"><img class="inline" src="https://peda.net/p/veeraauvinen/kontiopuiston-koulu/fysiikka-ja-kemia/avaruus/maapallon-rakenne/image-jpg3:file/photo/37d5780dbf0482f127fd8443578b37e67088c38e/image.jpg" alt="image.jpg" title="image.jpg"/></a><br/> <br/> Sora:<br/> <a href="https://peda.net/p/veeraauvinen/kontiopuiston-koulu/fysiikka-ja-kemia/avaruus/maapallon-rakenne/image-jpga" title="image.jpg"><img class="inline" src="https://peda.net/p/veeraauvinen/kontiopuiston-koulu/fysiikka-ja-kemia/avaruus/maapallon-rakenne/image-jpga:file/photo/633b5b21b160b33a075758c12e06d376c887778a/image.jpg" alt="image.jpg" title="image.jpg"/></a><br/> <br/> Savi:<br/> <a href="https://peda.net/p/veeraauvinen/kontiopuiston-koulu/fysiikka-ja-kemia/avaruus/maapallon-rakenne/image-jpgb" title="image.jpg"><img class="inline" src="https://peda.net/p/veeraauvinen/kontiopuiston-koulu/fysiikka-ja-kemia/avaruus/maapallon-rakenne/image-jpgb:file/photo/e4fdb75caedb04cdb3a0f55e1d289d265978ea1e/image.jpg" alt="image.jpg" title="image.jpg"/></a></div> </div> </div> 2018-01-23T16:39:02+02:00