https://peda.net/id/ac8ccd82aa831 2026-09-07T09:19:33+03:00 https://peda.net/:static/546/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/8d2f09feaa841 2026-09-07T09:24:17+03:00 <br/> Varhaiskasvatuksen aloitusvaiheessa lapsi altistuu monelle uudelle taudille ja on hyvä varautua<br/> siihen, että sairaspäiviä voi kerääntyä paljon. Sairaan lapsen paikka on aina kotona ja tarttuvaa tautia<br/> sairastava lapsi voi palata hoitoon vasta kun on terve. Lapsi on terve silloin, kun hän jaksaa leikkiä ja<br/> pystyy osallistumaan varhaiskasvatuksen toimintaan kuten ulkoiluun, tarvitsematta erityishuomiota.<br/> Jos lapsi palaa hoitoon puolikuntoisena hän altistuu helpommin muille taudeilla ja kierre jatkuu,<br/> lisäksi hän voi tartuttaa muut lapset. Sairas lapsi tarvitsee myös aina erityistä hoivaa ja hoitoa, jota<br/> omat vanhemmat voivat parhaiten tarjota.<br/> Työssä käyvällä vanhemmalla on oikeus jäädä pois työstä varhaiskasvatusikäisen lapsen äkillisen<br/> sairauden hoidon järjestämisen tai hoidon vuoksi enintään neljäksi päiväksi. Vapaata voi käyttää vain<br/> toinen vanhempi kerrallaan ja myös ns. etävanhempi voi saada tilapäistä hoitovapaata. Työnantajalla<br/> ei ole velvollisuutta maksaa vapaalta palkkaa, ellei toisin ole sovittu työehtosopimuksessa tai muulla<br/> tavoin. Lastenneuvolan terveydenhoitaja tai hoitava lääkäri voi kirjoittaa todistuksen tilapäisestä<br/> hoitolomasta työpaikkaa varten. Joskus sairaus vaatii vielä pidempääkin poissaoloa kuin neljä päivää.<br/> Jos olet epävarma, milloin lapsi voi palata hoitoon, voit kysyä ohjeita neuvolasta tai keskustella<br/> asiasta varhaiskasvatuksen henkilöstön kanssa. Lähtökohtana on kuitenkin aina se, että<br/> varhaiskasvatuspalveluihin osallistuva lapsi on terve ja kykenevä osallistumaan normaaliin<br/> varhaiskasvatustoimintaan.<br/> Mikäli lapsi sairastuu hoitopäivän aikana, henkilökunta on yhteydessä vanhempiin ja sovitaan<br/> sairastuneen lapsen hoidon järjestämisestä. Huolehdithan, että hoitopaikalla on aina ajan tasalla<br/> olevat puhelinnumerot, joista vanhemmat tavoittaa.<br/> Joidenkin sairauksien kohdalla riittävän pitkä eristäminen on välttämätöntä epidemian estämiseksi.<br/> Alla olevat ohjeet on laadittu ennen kaikkea ajatellen tautien tartuttavuutta. Ohjeissa ei siis oteta<br/> kantaa siihen, kauanko lapsen on oltava poissa varhaiskasvatuksesta tai esiopetuksesta toipuakseen<br/> itse taudista, vaan tämä asia on harkittava aina tapauskohtaisesti. Lapsen voinnin on kuitenkin<br/> oltava lähtökohtaisesti sellainen, että hän voi osallistua normaaliin varhaiskasvatustoimintaan.<br/> Antibioottihoito ei merkitse, että lapsen pitäisi olla automaattisesti poissa varhaiskasvatuksesta.<br/> <br/> Pieksämäen varhaiskasvatuspalvelut 2026<br/> <br/> KUUME<br/> Lasta ei viedä varhaiskasvatukseen, jos alle 1-vuotiaalla on kuumetta yli 38 °C tai vanhemmalla lapsella<br/> yli 37,5 °C. Toipuminen katsotaan tapahtuneen, kun kuumeeton aika on yli 1 vrk. Silloin lapsi voi palata<br/> varhaiskasvatukseen, mikäli muita oireita ei ole ja hän voi leikkiä ja osallistua toimintaan tarvitsematta<br/> erityishuomiota.<br/> <br/> YSKÄ, NUHA, FLUNSSA<br/> Flunssavirukset ovat erittäin tarttuvia ja ne tarttuvat herkimmin juuri ennen sairauden puhkeamista ja<br/> ensimmäisinä päivinä sairastumisen jälkeen. Siksi yskä-nuhaoireiden vuoksi ei tarvitse eristää lasta.<br/> Lapsi voi olla varhaiskasvatuksessa, jos lämpö on normaali ja hän voi leikkiä ja osallistua toimintaan<br/> ilman erityishuomiota.<br/> <br/> RIPULI JA OKSENTELU<br/> Lapsi voi palata varhaiskasvatukseen oltuaan n. kahden vuorokauden ajan oireeton. Voimakasoireisen<br/> vatsatautiepidemian aikana (esim. norovirus) tautia sairastavan perheen oireettomatkin lapset pidetään<br/> kotihoidossa. Varhaiskasvatukseen palattua on kiinnitettävä erityistä huomiota käsihygieniaan.<br/> Harvinaisten taudinaiheuttajien (Salmonella typhi, EHEC, Shigella) kohdalla eristys- ja seulontaohjeet<br/> kysytään terveydenhuollosta.<br/> <br/> VESIROKKO<br/> Lapsi voi palata varhaiskasvatukseen, kunnes ruvet ovat kuivuneet (yleensä 5–6 vrk ihottuman alusta).<br/> <br/> ENTERO-, VAUVA- JA PARVOROKKO<br/> Lapsi voi palata varhaiskasvatukseen yleistilan salliessa. Parvorokon aiheuttaman parvorokko ihottuman<br/> puhjetessa tartuttavuus on jo ohi.<br/> <br/> HINKUYSKÄ<br/> Lapsi voi palata varhaiskasvatukseen 5 vuorokauden kuluttua antibioottihoidon aloittamisesta.<br/> Jos tauti on diagnoosivaiheessa kestänyt yli 21 vrk, eristämistä ei tarvita.<br/> <br/> NIELUTULEHDUS, ANGIINA JA TULIROKKO<br/> Lapsi voi palata varhaiskasvatukseen 24 tunnin kuluttua lääkehoidon aloituksesta, jos yleistila sallii.<br/> <br/> MÄRKÄRUPI<br/> Lapsi voi palata varhaiskasvatukseen 24 tunnin kuluttua suun kautta annettavan ja 48 tunnin kuluttua<br/> paikallisesti annosteltavan antibioottilääkityksen aloituksesta.<br/> <br/> ONTELOSYYLÄT (”MOLLUSKAT”)<br/> Ei eristystarvetta.<br/> <br/> SILMÄN SIDEKALVON TULEHDUS<br/> Ei eristystarvetta. Varhaiskasvatukseen osallistuminen määräytyy oireiden voimakkuuden ja<br/> (bakteeri)tulehduksen mukaan.<br/> <br/> TÄIT<br/> Ei eristystarvetta, jos lääkehoito toteutetaan asianmukaisesti. Lapsi voi palata varhaiskasvatukseen heti<br/> seuraavana päivänä, kun ensimmäinen käsittely täiden tuhoamiseen tarkoitetulla shampoolla on tehty.<br/> Perheessä hoito tehdään niille, joilla tartunta todetaan. Jos tartunnan saaneita on perheessä useita,<br/> hoito tehdään heille samanaikaisesti ja mieluiten vielä saman päivän aikana. Ilmoita<br/> varhaiskasvatukseen, jos perheessäsi löytyy täitä, koska leviämisen kannalta on tärkeää, että kaikki<br/> tarkistavat lastensa hiukset samanaikaisesti ja tarvittaessa suorittavat hoidon välittömästi. Kun<br/> ryhmässä kolmella tai useammalla todetaan tartunta, harkitaan koko ryhmän hoitamista.<br/> <br/> KIHOMADOT<br/> Ei eristystarvetta, jos lääkehoito toteutetaan asianmukaisesti. Kihomato tartunta saadaan suun kautta<br/> munien välityksellä. Kihomatotartunnan ehkäisyssä ja hoidossa on tärkeää tehostaa käsi- ja WC-<br/> hygieniaa, pitää lapsen kynnet lyhyinä sekä välttää nukkumista kihomatotartunnan saaneen kanssa<br/> samoissa lakanoissa. Kihomato hoidetaan lääkevalmisteella, myös oireettomat perheen jäsenet<br/> hoidetaan samanaikaisesti. Lapsen voi viedä hoitoon heti seuraavana päivänä, kun ensimmäinen<br/> lääkehoito on annettu. Ilmoita varhaiskasvatuksen toimipaikkaan, jos perheessäsi löytyy kihomatoja,<br/> jotta niiden leviäminen pystytään ehkäisemään.<br/> <br/> SYYHY<br/> Eristys on aiheellinen, kunnes hoidon päättymisestä on kestänyt 24 h. Kun lapsella todetaan syyhy, on<br/> koko lapsiryhmän hoitoa harkittava. Syyhy on syyhypunkin aiheuttama ihosairaus. Syyhy tarttuu läheisen<br/> fyysisen kontaktin välityksellä, esimerkiksi lasten leikkiessä keskenään, mutta ei kättelemällä. Sen voi<br/> saada myös huonekaluista, vaatteista ja vuodevaatteista. Syyhy hoidetaan lääkevalmisteella, myös<br/> oireettomat perheen jäsenet hoidetaan samanaikaisesti. Lapsi voi osallistua varhaiskasvatukseen vasta<br/> 24 tuntia hoidon päättymisestä.<br/> <br/> MRSA-KANTAJUUS<br/> Ei aiheuta erityistoimenpiteitä lukuun ottamatta erityisen hyvän käsihygienian toteuttamista.<br/> <br/> (PARA)INLUENSSA JA MYKOPLASMA<br/> Ei eristystarvetta. Lapsi voi palata varhaiskasvatukseen yleistilan salliessa.<br/> <br/> TAPATURMAT<br/> Jos lapselle sattuu varhaiskasvatuksessa tapaturma, vanhempiin yritetään saada heti yhteys. Vakavan<br/> tapaturman sattuessa lapsi joudutaan ehkä toimittamaan sairaalahoitoon ennen kuin vanhempiin<br/> saadaan yhteys, jolloin mahdollisuuksien mukaan hoitopaikasta lähtee aikuinen lapsen mukaan.<br/> Varhaiskasvatukseen osallistuvat lapset on vakuutettu tapaturman varalta.<br/> <br/> LÄÄKKEET<br/> Lapsen lääkehoidosta vastaa lasta hoitava lääkäri ja lapsen lääkehoito toteutetaan ensisijaisesti kotona.<br/> Varhaiskasvatuksessa annostellaan ja annetaan lääkärin määräämät lääkkeet, jotka on määrätty<br/> jatkuvaan tai tilapäiseen käyttöön ja ne joudutaan antamaan lapsen hoitopäivän aikana. Huoltajan tulee<br/> ilmoittaa hoitavalle lääkärille, että lapsi osallistuu varhaiskasvatukseen/esiopetukseen ja lääkitys tulisi<br/> ensisijaisesti suunnitella siten, että varhaiskasvatus-/esiopetuspäivän aikana ei lääkettä tarvitse lapselle<br/> antaa. Huoltajan tulee tiedottaa tästä lääkityksen määräävää lääkäriä.<br/> Jos lapselle kuitenkin joudutaan antamaan lääkettä hoitopäivän aikana, huoltajat toimittavat lääkkeet<br/> hoitoon annosteluohjeineen alkuperäispakkauksessa. Annosteluohje voi olla potilasohje tai<br/> alkuperäispakkauksessa oleva annosteluohje.<br/> Lääkkeissä on AINA oltava lapsen nimi, lääkkeen nimi ja annosteluohje päivämäärineen. Silmä- ja<br/> korvatippapullot joudutaan kuljettamaan edestakaisin kodin ja varhaiskasvatuspaikan välillä.<br/> Allergiasilmätipat on suositeltavaa ottaa kerta-annospipetteinä.<br/> Käsikauppatavarana apteekista saatavia tuotteita ei pääsääntöisesti varhaiskasvatuksessa voida antaa<br/> lapselle. Poikkeustapauksissa ja henkilöstön suostumuksella voi tuoda lapsen hoitoa varten ehdottoman<br/> välttämättömät käsikauppalääkkeet, mikäli tuotteen sopivuus on kotona testattu lapselle. Näitä voivat<br/> olla esim. perus- ja kortisonivoiteet, hajusteeton aurinkorasva. 2026-09-07T09:22:50+03:00