Toimintakulttuurin ABC

ABC eri yksiköissä

2022-05-17T14:58:00+03:00

Aapistien koulun ABC

Säynätsalon päiväkotikoulun ABC

Arvot ja ABC

2022-05-17T15:17:17+03:00

Yhteisöllisyys

Keljonkankaan yhtenäiskoulun neljä yksikköä ovat tiloiltaan ja henkilömäärältään erilaisia, eivätkä fyysisen etäisyyden vuoksi arkemme juuri kohtaa. Oppilaat huoltajineen kuitenkin kulkevat hieman eri reittejä koko yhdeksän vuoden matkan. On tärkeää tietää mistä tullaan ja minne ollaan menossa. Yhteinen keskustelu ja jakaminen lisää yhteenkuuluvuutta ja luo tuttuuden tunnetta. Muistetaan huomioida toiset - hymy on lyhin välimatka kahden ihmisen välillä.

Osallisuus

ABC-työstäminen on läpinäkyvää ja työn vaiheista kerrotaan työyhteisölle, huoltajille ja oppilaille.Kaikki osalliset pääsevät halutessaan vaikuttamaan asiakirjan muotoutumiseen mm. forms-kyselyiden, vanhempainiltojen, tiimipalavereiden , luokkakeskusteluiden ja oppilaskuntien foorumeisssa.

Luovuus

ABC ei ole normiasiakirja eikä säännöstö. ABC on keskusteltu ja yhteisesti jaettu. Se avaa arjen asioita ja ilmiöitä, joita koulussa liittyy ryhmän organisatoriseen ja pedagogiseen toimintaan. ABC:n tehtävä on jäsentää ilmiöitä ja luoda rakenteita. Rakenteet tuovat rajoja, joiden sisällä luovat ratkaisut auttavat onnistuneeseen kohtaamiseen ja vuorovaikutukseen. Jokainen tekee työtään persoonallaan ja temperamentillaan säädellen toimintaansa yhteisten arvojen mukaisesti. Oivallutetaan toinen toistamme.

Myönteisyys

ABC on sopimusasiakirja, jossa on toiminnan rajauksia. On tärkeää huomata rajausten ja niihin sitoutumisen myönteinen vaikutus ryhmän toimintaan. Asioiden kirjaamisessa pyritään myönteisyyteen ja toivon ylläpitoon. Tarkoitus on vähentää kielteisen puuttumisen tarvetta. ABC on toivon asiakirja!

Inhimillisyys

Tämän työn ominaispiirre on, että kaikesta on sovittava ja kaikkeen on varauduttava, mutta asiat harvoin menevät kuten sääntökirjassa. Tämä ei tarkoita, että sopiminen olisi turhaa. Mutta asian tiedostaminen vähentää tunnetta, että on turha sopia. Ei ole turhaa sopia. On turhaa valittaa, ettei mene kuten on sovittu: yleensä ei mene. Semmoista elämä on. Tärkeintä, että päämäärä on kaikessa yhteinen eli jaettu: lapsen paras.

Turvallisuus

Onko kaikki sallittua, jos se ei ole kiellettyä? Sääntöjen ja ohjeiden perimmäinen tarkoitus on suojata lasta, mutta ei estää oppimasta virheiden kautta. "Ei" on vahva sana ja vaatii valvontaa ja kontrollointia. "Ehkä" ja "kyllä" vaativat ohjausta ja läsnäoloa. ABC tunnistaa vaaranpaikat liittyen koulumatkoihin, välituntitilanteisiin ja vapaisiin oppimishetkiin.

Ammatillisuus

Perustehtävä on hyvä kirkastaa silloin tällöin. Miten yhdessä autamme lasta ja nuorta oppimaan ? ABC tukee kunniottavan arkipuheen ja kuuntelemisen kulttuuria.On tärkeää asettua lapsen/nuoren rinnalle rauhassa kuuntelemaan ja myötäelämään lapsen/nuoren tilannetta.

Koulun käytänteet

2022-05-17T15:00:58+03:00

Toimintakulttuuri ilmenee selvimmin yhteisön käytännöissä. Tähän on koottu käytänteitä, jotka ovat yhdessä keskustellen ja kokeillen osoittautuneet arjessa toimiviksi. Käytänteet on luokiteltu opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. Koulun käytänteitä päivitetään kerran vuodessa. Asiakirjaa tarkastavat opettajat, huoltajat ja oppilaat.

Toimintakulttuuri opetussuunnitelmassa

2022-05-17T14:50:45+03:00

Yhteisön toimintakulttuuri on sen historiallisesti ja kulttuurisesti muotoutuva tapa toimia. Toimintakulttuuria voidaan kehittää ja muuttaa. Se on kokonaisuus, joka rakentuu

työtä ohjaavien normien ja toiminnan tavoitteiden tulkinnasta
johtamisesta sekä työn organisoinnista, suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista
yhteisön osaamisesta ja kehittämisestä
pedagogiikasta ja ammatillisuudesta
vuorovaikutuksesta, ilmapiiristä, arkikäytännöistä ja oppimisympäristöistä.

Toimintakulttuuria muovaavat sekä tiedostetut että tiedostamattomat tekijät. Toimintakulttuuri vaikuttaa sen piirissä oleviin riippumatta siitä, tunnistetaanko sen merkitys ja vaikutukset vai ei. Aikuisten tapa toimia välittyy oppilaille, jotka omaksuvat kouluyhteisön arvoja, asenteita ja tapoja. Esimerkiksi vuorovaikutuksen ja kielenkäytön mallit sekä sukupuoliroolit siirtyvät oppilaille. Toimintakulttuurin vaikutusten pohdinta ja sen ei-toivottujen piirteiden tunnistaminen ja korjaaminen ovat tärkeä osa toimintakulttuurin kehittämistä.

Toimintakulttuuri ilmenee selvimmin yhteisön käytännöissä. Perusopetuksessa kaikki käytännöt rakennetaan tukemaan opetus- ja kasvatustyölle asetettuja tavoitteita. Toimintakulttuurin tulee tukea tavoitteisiin sitoutumista ja edistää yhteisen arvoperustan ja oppimiskäsityksen toteutumista koulutyössä. Toimintakulttuuriin kehittämisen perusedellytys on toisia arvostava, avoin ja vuorovaikutteinen sekä kaikkia yhteisön jäseniä osallistava ja luottamusta rakentava keskustelu.

Oppiva yhteisö luo edellytyksiä yhdessä ja toinen toisiltaan oppimiseen. Se luo edellytyksiä myös tutkimiseen ja kokeilemiseen sekä innostumisen ja onnistumisen kokemuksiin. Yhteisö rohkaisee jokaista jäsentään yrittämään ja oppimaan myös virheistä. Se antaa sopivia haasteita ja tukee vahvuuksien löytämistä ja hyödyntämistä. Yhteisön jäseninä oppilaat voivat luoda myönteisen ja realistisen käsityksen itsestään ja kehittää luontaista kokeilun ja tutkimisen haluaan. Oppivassa yhteisössä ymmärretään fyysisen aktiivisuuden merkitys oppimiselle ja irrottaudutaan istuvasta elämäntavasta. Siinä arvostetaan työhön syventymistä, oppimisessa tarvittavaa ponnistelua ja työn loppuunsaattamista.

Kun tavoitteena on oppiva yhteisö, on keskeistä yhdessä pohtia miten

hyvinvointi ja turvallinen arki
osallisuus ja demokraattinen toiminta
vuorovaikutus ja monipuolinen työskentely
vastuu ympäristöstä ja tulevaisuuteen suuntautuminen sekä
kulttuurinen moninaisuus ja kileititetoisuus näyttäytyvät ja toteutuvat koulun arjessa.