Uskonto

Joitakin oppilaille jaettuja tekstejä

2025-03-28T20:39:40+02:00

Alta löytyy joitakin Todo Groups -tehtäviin liittyviä julkisia tekstejä.

Mikä on ehtoollinen?

2025-03-28T12:50:53+02:00

Mikä on ehtoollinen?

Ehtoollinen on erityinen hetki kirkossa, jossa muistellaan Jeesusta ja sitä, mitä hän teki meidän puolestamme. Kun otetaan ehtoollista, saadaan vähän leipää ja viiniä. Ne eivät ole ihan tavallista leipää ja juomaa – niillä on erityinen merkitys.

Miksi syödään leipää ja juodaan viiniä?

Jeesus sanoi viimeisellä ateriallaan opetuslapsilleen:
"Tämä leipä on minun ruumiini, joka annetaan teidän puolestanne."
"Tämä viini on uusi liitto minun veressäni."

Se tarkoittaa, että kun syödään ehtoollisleipä ja juodaan viiniä, muistetaan, että Jeesus kuoli ristillä meidän syntiemme takia – koska hän rakasti meitä niin paljon.

Mitä ehtoollisessa tapahtuu?

Ensin pappi siunaa leivän ja viinin.
Sitten ihmiset tulevat ottamaan ehtoollista. He saavat pienen palan leipää ja vähän viiniä tai mehua.
Samalla he voivat hiljentyä ja rukoilla, kiittää Jumalaa tai pyytää anteeksi.

Miksi ehtoollinen on tärkeä?

Koska ehtoollisessa Jeesus tulee meitä lähelle. Ehtoollinen on Jumalan rakkauden lahja meille – joka kerta uudestaan. Siinä saamme uskon Jeesukseen ja syntimme anteeksi.

Kuka saa ehtoollista?

Ehtoollista voi saada kastettu henkilö, joka ymmärtää mistä on kyse ja joka kaipaa syntien anteeksiantamusta. Lapsi voi kuitenkin saada ehtoollista vanhempien kanssa. Luterilaisessa kirkossa nuori saa itsenäisesti ehtoollista ensimmäisen kerran rippikoulun jälkeen konfirmaatiojumalanpalveluksessa.

Tarina itämaan tietäjistä, joita muistellaan loppiaisena.

2025-02-10T11:44:54+02:00

Itämaan tietäjät ja pelokas kuningas

Kauan sitten kaukana idässä kolme viisasta miestä, joita kutsuttiin tietäjiksi, katseli tähtiä. Eräänä iltana he näkivät taivaalla uuden, kirkkaan tähden.

— Tämä tähti kertoo, että suuri kuningas on syntynyt! — sanoi yksi heistä.

— Meidän täytyy seurata sitä ja löytää hänet! — sanoi toinen.

— Viemme hänelle lahjoja! — lisäsi kolmas.

Niin he lähtivät matkalle, kulkien pitkien aavikoiden ja korkeiden vuorten yli, seuraten tähteä. Lopulta he saapuivat Jerusalemiin, suuren kaupungin kuninkaan, Herodeksen, palatsiin.

— Missä on juutalaisten uusi kuningas? — he kysyivät. — Olemme nähneet hänen tähtensä ja tulleet kumartamaan häntä.

Kuningas Herodes säikähti. Hän pelkäsi, että uusi kuningas veisi hänen valtaistuimensa. Hän kutsui viisaat neuvonantajansa ja kysyi, missä Messias, luvattu kuningas, syntyisi.

— Betlehemissä, — vastasivat ne.

Herodes hymyili petollisesti ja sanoi tietäjille:

— Menkää ja etsikää lapsi. Kun löydätte hänet, kertokaa minulle, niin minäkin menen kumartamaan häntä.

Mutta oikeasti Herodes ei halunnut kumartaa lasta – hän halusi päästä hänestä eroon!

Tietäjät jatkoivat matkaansa. Tähti johdatti heidät pieneen taloon Betlehemissä, jossa he löysivät Jeesus-lapsen ja hänen äitinsä Marian. He kumartuivat ja antoivat lahjansa: kultaa kuninkaalle, suitsuketta Jumalan Pojalle ja mirhaa merkiksi hänen suuresta tehtävästään.

Yöllä he näkivät unessa varoituksen: "Älkää palatko Herodeksen luo!" Niinpä he lähtivät kotiinsa toista reittiä.

Herodes odotti turhaan heidän paluutaan ja raivostui, mutta Jumala suojeli Jeesusta.

Siitä lähtien joka vuosi loppiaista vietetään muistona siitä, kuinka tietäjät löysivät maailman todellisen kuninkaan – Jeesuksen.

Suomalaisia jouluperinteitä

2025-02-03T11:59:25+02:00

Joulupukki
Pyhä Nikolaos on joulupukin esikuva. Nikolaos oli hyväntahtoinen kristitty piispa (johtava pappi), joka eli noin 300-luvulla nykyisessä Turkissa. Hänet tunnettiin erityisesti anteliaisuudestaan ja halustaan auttaa köyhiä ja lapsia. Nikolaos antoi salaa lahjoja tarvitseville, mikä on yksi syy siihen, miksi hänestä tuli joulupukin esikuva.
Jouluevankeliumin lukeminen tai näytteleminen
Raamatusta luetaan kertomus Jeesuksen syntymästä Betlehemissä. Monesti evankeliumi näytellään myös koulujen juhlissa. Tämä perinne liittyy kristinuskoon.
Piparkakkujen leipominen
Piparkakut ovat perinteinen jouluherkku, mutta niillä ei ole kristillistä merkitystä. Piparkakkutalojen rakentaminen on myös suosittu perinne.
Joulutähti-ikkunakoriste
Tämä koriste symboloi Betlehemin tähteä, joka johdatti itämaan tietäjät Jeesuksen luo. Se on kristillinen perinne.
Tonttuperinne
Tontut ovat suomalaisessa joulussa tärkeässä roolissa, mutta ne liittyvät kansanperinteeseen, eivät kristinuskoon.
Adventtikynttilät
Adventtikynttilöiden sytyttäminen valmistaa joulun juhlaan ja liittyy kristinuskoon.
Hautausmaalla käynti
Jouluaattona monet käyvät sytyttämässä kynttilöitä läheisten haudoille. Tämä voi liittyä kristilliseen perinteeseen ja uskoon iankaikkisesta elämästä.
Joulukuusi
Kuusen koristelu on yleinen perinne, mutta sillä ei ole suoraa yhteyttä kristinuskoon. Perinteen juuret saattavat liittyä vanhoihin kansanuskomuksiin.
Joululaulut
Hengelliset joululaulut, kuten "Enkeli taivaan", kertovat Jeesuksen syntymästä, mutta monet muut laulut, kuten "Joulupukki, joulupukki", eivät liity kristinuskoon.
Jouluruoat
Perinteiset jouluruoat, kuten lanttulaatikko, porkkanalaatikko ja kinkku, ovat osa suomalaista juhlapöytää, mutta niillä ei ole kristillistä merkitystä.
Joulukirkko
Kirkossa käynti jouluna on perinne, joka liittyy kristinuskoon ja Jeesuksen syntymän juhlimiseen.
Lahjojen antaminen
Tämä perinne liittyy sekä rakkauden ja anteliaisuuden ajatukseen ja muistuttaa myös siitä, että Jeesus oli Jumalan lahja maailmalle.
Enkelikoristeet
Enkelikoristeet liittyvät kristilliseen jouluperinteeseen, sillä enkelit kertoivat paimenille Jeesuksen syntymästä.
Joulutervehdykset ja -kortit
Kortteja lähetetään ystäville ja sukulaisille, ja niissä voi olla kristillisiä symboleja, kuten tähtiä tai enkeleitä.
Riisipuuro ja manteli
Riisipuuron syöminen jouluaattona ja mantelin löytäminen puurosta ovat perinteitä, joilla ei ole yhteyttä kristinuskoon.
Joulurauhan julistaminen Turusta - Monet ihmiset katsovat joulurauhan julistamisen. Tässä vanhassa perinteessä selkeästi sanotaan, että juhlitaan Jeesuksen Kristuksen syntymäjuhlaa.

Stefanoksen tarina

2025-02-03T10:06:24+02:00

Stefanos – Rohkea Uskon Mies
(Raamatun kohta: Apostolien teot 6:8–7:60)

Olipa kerran mies nimeltä Stefanos. Hän oli yksi Jeesuksen seuraajista ja rakasti Jumalaa koko sydämestään. Stefanos ei ollut apostoli, mutta hänet valittiin auttamaan seurakuntaa, koska hän oli viisas ja täynnä Pyhää Henkeä. Hän auttoi köyhiä ja sairaita sekä kertoi ihmisille rohkeasti Jeesuksesta.

Eräänä päivänä jotkut miehet alkoivat kiistellä Stefanoksen kanssa. He eivät pitäneet siitä, että hän puhui Jeesuksesta ja teki ihmeitä. Nämä miehet eivät voineet voittaa Stefanosta viisaudessa, joten he keksivät valheita ja veivät hänet suuren neuvoston eteen.

Neuvoston jäsenet kysyivät häneltä:
– Oletko sanonut asioita, jotka ovat Mooseksen lakia vastaan?

Stefanos ei pelännyt. Hän nousi seisomaan ja alkoi puhua. Hän kertoi neuvostolle, kuinka Jumala oli aina ollut kansansa kanssa – Abrahamin, Mooseksen ja profeettojen aikana. Hän selitti, että Jeesus oli Jumalan lupaama Vapahtaja, mutta ihmiset eivät olleet uskoneet häneen.

Kun neuvoston jäsenet kuulivat tämän, he vihastuivat. He eivät halunneet kuulla totuutta. Mutta Stefanos ei ollut peloissaan. Hän katsoi ylös taivaaseen ja näki jotain ihmeellistä!

Hän huudahti:
– Minä näen taivaan avoinna ja Ihmisen Pojan (Jeesuksen) seisovan Jumalan oikealla puolella!

Tämä suututti miehiä entistä enemmän. He tukkivat korvansa, huusivat ja raahasivat Stefanoksen kaupungin ulkopuolelle. Siellä he alkoivat kivittää häntä.

Mutta ennen kuin Stefanos kuoli, hän rukoili:
– Herra Jeesus, ota minun henkeni vastaan! Älä lue tätä syntiä heille syyksi.

Sitten hän nukkui pois.

Vaikka tämä tarina on surullinen, Stefanoksen elämä opettaa meille tärkeän asian: Hän pysyi rohkeasti uskollisena Jumalalle loppuun asti. Jeesus oli hänen kanssaan koko ajan, ja siksi hän ei pelännyt.

📖 Muistettava raamatunkohta:
"Herra, älä lue heille tätä syntiä syyksi." (Apt. 7:60)