Lukupiiri

Lukupiirikysymysten palautus 9.5.

2023-04-25T09:38:12+03:00

Palauta kysymykset sivulla https://peda.net/join/c7ud8c67 olevaan oman pienryhmäsi tapaamisen ryhmämuistioon 9.5. mennessä.

Lukupiirityöskentely

2023-04-25T09:39:22+03:00

Lukupiirikirjallisuuden tarkoitus on syventää ymmärrystä harjoittelun keskeisistä sisällöistä. Lukupiirikirjallisuutta kannattaa lukea harjoittelun alusta asti, jopa ennen harjoittelua, jotta sisäistää sen riittävän hyvin ja jotta voi halutessaan hyödyntää sitä harjoittelussa.
Pienryhmän lukupiiritapaaminen opiskelijoiden kesken (4h, ennen suurryhmän lukupiiritapaamista):
- Lukupiirin pienryhmä on sama kuin PROpe-työskentelyn pienryhmä ja kielitietoisuus-tehtävän pienryhmä
- Sopikaa pienryhmässänne, miten ja milloin lukupiiri järjestetään.
- Jokainen lukee koko kirjallisuuden ja kirjaa itselleen luetun pohjalta yhteensä kaksi kysymystä, jotka nostaa yhteiseen keskusteluun lukupiirissä (esim. kaikki kysymykset kirjoitetaan aluksi näkyville). Pienryhmän lukupiiritapaamisessa neuvottelette, missä järjestyksessä keskustelette kysymyksistä.
- Kirjoittakaa lukupiiriryhmänne kysymykset ryhmämuistioon (2 kysymystä /opiskelija)
Lopuksi suurryhmän lukupiiritapaaminen (2h), jossa OKL:n ohjaaja mukana ja joka perustuu lukupiirissä esitettyihin kysymyksiin (2 / opiskelija)

Lukupiirikirjallisuus

2023-01-11T09:44:57+02:00

1) Tirri, K. & Kuusisto, E. 2019. Opettajan ammattietiikkaa oppimassa. Helsinki: Gaudeamus, luvut 2-3, 4 (soveltuvin osin), 7-8 (s. 13-70, 82-83, 139-156). ISBN 978-952-345-041-7.

2) Moilanen, P. 2005. Opettaja kasvattajana. Johdatusta opettajan ammatin eettisiin kysymyksiin. Opetusmoniste. OKL. Jyväskylän yliopisto, luvut 4-8 ja 10 (s. 13-32, 36-38) (norssin sivuilla). https://www.norssi.jyu.fi/ohjattu-harjoittelu/luokanopettajaharjoittelu/oh4

3) Lapinoja, K-P. 2006. Opettajan kadonnutta autonomiaa etsimässä. Chydenius—instituutin tutkimuksia 2/2006. Jyväskylän yliopisto, s. 26-28, 130-131 (listaus 5 kohdasta), 135-140 (kohdasta Alistamista?), 145-168. (netissä). ISBN 951-39-2541-2.

4) Tynjälä, P. 2004. Asiantuntijuus ja työkulttuurit opettajan ammatissa. Kasvatus 35,(2), 174 - 190. https://docplayer.fi/11594194-Asiantuntijuus-ja-tyokulttuurit-opettajan-ammatissa-1.html

5) Atjonen, P. 2007. Hyvä, paha arviointi. Helsinki: Tammi, s. 171-217. Saatavilla: Hyvä, paha arviointi - Atjosen kirja nyt netissä - Hyvä paha arviointi - Confluence (uef.fi)

6) Mikola, M. 2011. Pedagogista rajankäyntiä koulussa. Inkluusioreitit ja yhdessä oppimisen edellytykset. Jyväskylä Studies in Education, Psychology And Social Research 412. Jyväskylän yliopisto, luvut 2.3, 2.4, 3.2, 4.7, 5.6, 6.3 ja 7 (s. 35-49, 72-74, 168-169, 202-203, 232-233, 234-257). (netissä). ISBN 978-951-39-4348-6.

7) Moate, J. 2017. Language considerations for every teacher. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 8(2). Saatavilla: https://www.kieliverkosto.fi/fi/journals/kieli-koulutus-ja-yhteiskunta-huhtikuu-2017/language-considerations-for-every-teacher
JA
Helot, C., & Young, A. 2002. Bilingualism and language education in French primary schools: Why and how should migrant languages be valued?. International Journal of Bilingual Education and Bilingualism, 5(2), 96-112.

TAI

Young, A. 2018. Language awareness, language diversity, and migrant languages in primary school. The Routledge Handbook of Language Awareness, 23-39.

8) Jokinen, S & Piipponen, S. 2009. Erilaisen oppijan tukeminen koulussa. Opetusmoniste. Normaalikoulu. Jyväskylän yliopisto. (norssin sivuilla) https://www.norssi.jyu.fi/ohjattu-harjoittelu/luokanopettajaharjoittelu/oh4