https://peda.net/id/abdec308432 2026-04-29T20:53:48+03:00 https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/0e91e702433 2026-05-02T17:36:55+03:00 <br/> Lue sivulla olevat tekstit selkärangattomista. Kirjoita vihkoosi lyhennelmä teksteistä. Laita otsikoksi <b>Selkärangattomat eläimet</b><br/> <br/> Kirjoita vähintään nämä: <br/> <br/> Aloita määrittelemällä minkälaista eläintä sanotaan selkärangattomaksi. <br/> <br/> Piirrä vihkoosi kaavio niveljalkaisista. <br/> <br/> Kirjoita hyönteisistä, hyönteisiä yhdistävät piirteet. Piirrä kuva muuraisen rakenteesta. <br/> <br/> Kirjoita, millainen rooli ekosysteemissä on <br/>  kasveja syöviällä selkärangattomalla, pölyttäjällä, pedolla ja hajottajalla. Kirjoita esimerkkilaji jokaiseen kohtaan.<br/> <br/> <br/> <b>Jos et muista syksyltä, mikä ekosysteemi on katso alla oleva video:</b><br/> <a href="https://www.bing.com/videos/riverview/relatedvideo?q=mets%c3%a4n+ekosysteemi&amp;mid=D30504B5FFBA82C66A29D30504B5FFBA82C66A29&amp;churl=https%3a%2f%2fwww.youtube.com%2fchannel%2fUCd3biVBPsJVZd5TBAuGWj2g&amp;FORM=VIRE" rel="nofollow ugc noopener">Ekosysteemi</a><br/> <br/> Jos sinun on vaikea lukea teksti, niin kokeile esimerkiksi tätä ohjelmaa: <a href="https://speechify.com/fi/text-reader/" rel="nofollow ugc noopener">Speechify: Ilmainen tekstinlukija. Lue teksti ääneen maksutta</a> 2026-04-28T21:35:40+03:00 https://peda.net/id/d82877a243f 2026-04-29T20:57:10+03:00 Selkärangattomia esiintyy kaikissa ympäristöissä, niin vesistöissä kuin metsissäkin. Metsän ekosysteemille selkärangattomat ovat elintärkeitä. Niitä elää metsässä sekä maaperässä että kasvillisuuden joukossa, ja ne voivat olla petoja, kasvinsyöjiä tai hajottajia. <br/> Muurahaiset ja hämähäkit ovat metsän tärkeimpiä eläimiä, sillä petoina ne syövät kasveja syöviä hyönteisiä ja estävät kasvinsyöjiä lisääntymästä liikaa. 2026-04-29T20:57:10+03:00 https://peda.net/id/9740b8de43f 2026-04-29T21:54:52+03:00 Selkärangattomiksi sanotaan eläimiä, joilla <b>ei ole</b> <span class="editor underline">sisäistä</span> <b>tukirankaa eli selkärankaa. </b>Selkärangattomia on maailmassa niin laji- kuin yksilömäärältään enemmän kuin muita eliöitä yhteensä. Selkärangattomat ja erityisesti niveljalkaiset ovatkin runsaslukuisin eläinryhmä maapallolla. Niveljalkaisten suurin ryhmä on hyönteiset. Niillä, kuten muillakin niveljalkaisilla, on nivelikkäät raajat ja kuori.<br/> <br/> <a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-2-luokka/biologia/selkarangattomat/valtaosa-metsan-elaimista-on-selkarangattomia/img-20260429-213208.jpg#top" title="IMG_20260429_213208.jpg"><img src="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-2-luokka/biologia/selkarangattomat/valtaosa-metsan-elaimista-on-selkarangattomia/img-20260429-213208.jpg:file/photo/29bf6609bcb262367dda385acd6c50942bcd9cbd/IMG_20260429_213208.jpg" alt="" title="IMG_20260429_213208.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a><br/> <br/> <br/> <p>Hyönteisiä yhdistävät seuraavat piirteet:</p> <ul> <li>kuusi jalkaa</li> <li>kolme ruumiinosaa: etu-, keski- ja takaruumis</li> <li>tuntosarvet ja verkkosilmät, joilla ne havaitsevat liikkeen tarkasti</li> <li>siivet</li> <li>kova, tukeva kuori</li> <li>muodonvaihdos: muna → toukka → (kotelo) → aikuinen</li> <li>vaihtolämpöisiä, kuten kaikki muutkin selkärangattomat eläimet</li> <li>elävät erakkoina (poikkeuksena mehiläiset ja muurahaiset)</li> <li>hengittävät ilmaputkien avulla (ilmaputket haalautuvat hyönteisen sisällä eri puolille kehoa</li> <li>käyvät läpi muodonvaihdoksen, jonka täydellisessä muodossa) on neljä vaihetta: muna, toukka, kotelo ja aikuinen. </li> </ul> <p>Tunnetuimpia hyönteisryhmiä ovat</p> <ul> <li><strong>perhoset </strong></li> <li><strong>sudenkorennot</strong></li> <li><strong>kovakuoriaiset</strong></li> <li><strong>kärpäset</strong></li> <li><strong>pistiäiset <span>(mm. mehiläiset ja muurahaiset)</span></strong></li> </ul> <br/> <a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-2-luokka/biologia/selkarangattomat/valtaosa-metsan-elaimista-on-selkarangattomia/img-20260429-212844.jpg#top" title="IMG_20260429_212844.jpg"><img src="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-2-luokka/biologia/selkarangattomat/valtaosa-metsan-elaimista-on-selkarangattomia/img-20260429-212844.jpg:file/photo/3ec43e45c5ef0ffd8a504f5cf138004143298013/IMG_20260429_212844.jpg" alt="" title="IMG_20260429_212844.jpg" class="inline" loading="lazy"/></a> 2026-04-29T21:02:30+03:00 https://peda.net/id/0efb8d9443f 2026-04-29T21:58:38+03:00 Suurin osa metsän selkärangattomista käyttää ravinnokseen kasveja. Maan pinnalla elävät selkärangattomat syövät kasvien lehtiä ja varsia. Maaperän selkärangattomat taas saattavat imeä kasvien juurista nesteitä. Monet lentävät lajit, kuten aikuiset perhoset, kimalaiset ja muut pistiäiset, imevät kasvien kukista mettä. Samalla ne toimivat kukkien pölyttäjinä ja auttavat kasvia lisääntymään kuljettamalla siitepölyä kukasta toiseen. <br/> <br/> Kirvat, hyönteistentoukat ja luteet ovat yleisimpiä kasvillisuuden joukossa eläviä kavinsyöjiä. Monet kasveja syövistä selkärangattomista ovat tuholaisia, kuten mäntypisitäisen toukka ja kaarnakuoriainen. Runsastuessaan ne saattavat aiheuttaa merkittävää tuhoa puille. 2026-04-29T21:13:01+03:00 https://peda.net/id/d081823e43f 2026-04-29T21:18:25+03:00 Pienestä koostaan huolimatta, monet selkärangattomat ovat petoja. Pedot syövät kasveja syöviä selkärangattomia ja pitävät niiden määrän kurissa. Erityisesti muurahaiset ja hämähäkit ovat metsäekosysteemille tärkeitä, koska ne syövät tuhohyönteisiä. <br/> <br/> Metsän pohjalla ja maaperässä elää kaksoisjalkaisia, maasiiroja, etanoita, kotiloita, änkyri- ja kastematoja. Nämä maaperässä elävät selkärangattomat hankkivat ravintonsa hajottamalla kuolleita eläimiä ja kasvien osia sekä eläinten  jätöksiä. Sienten ohella ne siis toimivat metsässä hajottajina, jotka palauttavat ravinteita takaisin kasvien käyttöön. 2026-04-29T21:18:25+03:00 https://peda.net/id/4bf1c278432 2026-04-29T21:04:42+03:00 <p>Osa hyönteisistä munii veteen, ja niiden toukat kehittyvät vedessä. Tällaisia hyönteisiä kutsutaan <strong>vesihyönteisiksi</strong>. Esimerkiksi hyttyset ja sudenkorennot ovat vesihyönteisiä, joiden aikuiset elävät maalla.</p> <p>Kehitystä munasta aikuiseksi kutsutaan <strong>muodonvaihdokseksi</strong>. Muodonvaihdoksia on kahta erilaista tyyppiä.</p> <p>Esimerkiksi hyttynen kuoriutuu <strong>munasta </strong>ja kasvaa hetken ajan <strong>toukkana</strong>. Lopulta se koteloituu, ja <strong>kotelosta </strong>kuoriutuu <strong>aikuinen </strong>yksilö, joka taas munii munia. Tällaista muodonvaihdosta kutsutaan <strong>täydelliseksi muodonvaihdokseksi</strong>. <br/> <br/> </p> <p>Esimerkiksi sudenkorennoilla <strong>munasta </strong>kuoriutuu <strong>toukka</strong>. Toukka kasvaa kokoa. Lopulta toukka kiipeää veden pinnan yläpuolelle vesikasvia pitkin. Ylös nousseesta toukasta kuoriutuu <strong>aikuinen </strong>yksilö. Tällaista muodonvaihdosta kutsutaan <strong>vaillinaiseksi muodonvaihdokseksi</strong>.</p> <p>Erona täydelliseen muodonvaihdokseen on siis kotelovaiheen puuttuminen. <br/> <br/> <br/> </p> 2026-04-28T21:15:54+03:00 https://peda.net/id/7686d924432 2026-04-28T21:17:06+03:00 <a href="https://yle.fi/a/20-151758" rel="nofollow ugc noopener">Hyönteisistä on moneksi | Oppiminen | Yle</a> 2026-04-28T21:17:06+03:00 https://peda.net/id/6e6be872433 2026-04-28T21:31:54+03:00 <a href="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-2-luokka/biologia/selkarangattomat/teksti/nayttokuva-28-4-2026-212817-e-oppi.opiq.fi.jpeg#top" title="Näyttökuva_28-4-2026_212817_e-oppi.opiq.fi.jpeg"><img src="https://peda.net/es/luokkien-sivut/1-2-luokka/biologia/selkarangattomat/teksti/nayttokuva-28-4-2026-212817-e-oppi.opiq.fi.jpeg:file/photo/810f623ab446cb7d3a12418e8a7d9d15b6158d8e/N%C3%A4ytt%C3%B6kuva_28-4-2026_212817_e-oppi.opiq.fi.jpeg" alt="" title="Näyttökuva_28-4-2026_212817_e-oppi.opiq.fi.jpeg" class="inline" loading="lazy"/></a> 2026-04-28T21:31:11+03:00