<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/535/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Pohjoinen jäämeri</title>
<id>https://peda.net/id/ab9b4282788</id>
<updated>2023-11-01T09:17:09+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/ab9b4282788:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/p/OLIL/ymparistooppi/valtameret/pohjoinen-jaameri#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Pohjoinen jäämeri </title>
<id>https://peda.net/id/8e1c1760788</id>
<updated>2023-11-03T09:04:20+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/p/OLIL/ymparistooppi/valtameret/pohjoinen-jaameri/pohjoinen-jaameri%C2%A0#top" />
<content type="html">&lt;p&gt;&lt;b&gt;Pohjoinen jäämeri&lt;/b&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;on Arktisella alueella Pohjoisnavan ympärillä oleva suuri merialue. Sitä voidaan pitää jatkeena&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://animalia.bio/fi/atlantic-ocean&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Atlantille&lt;/a&gt;, johon sen yhdistää&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://animalia.bio/fi/norwegian-sea&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Norjanmeri&lt;/a&gt;. Beringinsalmi yhdistää sen&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://animalia.bio/fi/pacific-ocean&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Tyyneenmereen&lt;/a&gt;. Pohjoisen jäämeren pinta-ala on noin 14 miljoonaa neliökilometriä. Meri on suurimmaksi osaksi jäässä vuoden ympäri. Ilmaston lämpenemisen seurauksena pysyvän jääpeitteen alue pienenee ja vuoteen 2040 mennessä jääpeite voi kadota kesän ajaksi kokonaan.&lt;/p&gt;&#10;&lt;h2&gt;Eläimistö ja luonnonvarat&lt;/h2&gt;&#10;&lt;p&gt;Pohjoisen jäämeren eläimistö koostuu lähinnä kaloista ja merinisäkkäistä. Kaupalliseen hyödynnykseen ovat päätyneet lämpimämmän merenosan silli, turska ja kampela. Lisäksi tavataan hylkeitä ja monia valaslajeja, sekä&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://animalia.bio/fi/polar-bear&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;jääkarhua&lt;/a&gt;. Hylkeet ja valaat kokivat melkein sukupuuton 1900-luvulla, kunnes niille säädettiin pyydystyskiintiöt. Itäisen Siperian rannikolla kaivetaan maasta tinaa ja&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://animalia.bio/fi/canada-animals&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Kanadan&lt;/a&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;ja&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://animalia.bio/fi/alaska-region&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Alaskan&lt;/a&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;rannikoilta pumpataan öljyä ja maakaasua. Lisäksi&lt;span&gt; &lt;/span&gt;&lt;a href=&quot;https://animalia.bio/fi/svalbard&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Huippuvuorilla&lt;/a&gt;&lt;span&gt; &lt;/span&gt;kaivetaan kivihiiltä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;img src=&quot;https://www.stara.fi/wp-content/uploads/2021/12/jaakarhu-hansjurgenmager-kgrklqxmhr0-unsplash-31122021x-1015x524.jpg&quot; alt=&quot;Jääkarhu teki ämpäristä kypärän – pitää sitä nyt jatkuvasti päässään – Stara&quot;/&gt;&lt;/p&gt;&#10;</content>
<published>2023-11-01T09:37:48+02:00</published>
</entry>


</feed>