https://peda.net/id/ab9ae0b4deb 2017-12-11T22:27:12+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/23ac69b0deb 1970-01-01T02:00:00+02:00 <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-3739e7c8-deb2-11e7-b9b2-86f3624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-3739e7c8-deb2-11e7-b9b2-86f3624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="3739e7c8-deb2-11e7-b9b2-86f3624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/yo-kokeet-venaja" title="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/yo-kokeet-venaja (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/yo-kokeet-venaja</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> <!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-2e73e8c8-deb2-11e7-a489-86f3624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-2e73e8c8-deb2-11e7-a489-86f3624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="2e73e8c8-deb2-11e7-a489-86f3624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!--&gt;--><!--filtered tag: <header--><!--&gt;--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/oppimateriaalit-venaja" title="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/oppimateriaalit-venaja (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/12/15/oppimateriaalit-venaja</a></h1> <!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div> <!--filtered tag: <footer--><!--&gt;--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>--> 2017-12-11T22:30:34+02:00 https://peda.net/id/0b1cc8d6deb 2017-12-11T22:29:53+02:00 <h2>Ohjeita kuullun ymmärtämisen harjoitteluun<span class="right small"><a href="https://peda.net/orivesi/lukio/oppiaineet/saksa/ssa/ky/zuh%C3%B6ren-jpg2" title="zuhören.jpg"><img class="inline" src="https://peda.net/orivesi/lukio/oppiaineet/saksa/ssa/ky/zuh%C3%B6ren-jpg2:file/photo/beb13a90c184d0194c0b71f578f3dfaff5edc9f1/zuh%C3%B6ren.jpg" alt="zuhören.jpg" title="zuhören.jpg"/></a></span></h2> <div id="yui_3_17_2_3_1445077630687_50" class="box generalbox center clearfix"> <div id="yui_3_17_2_3_1445077630687_49" class="no-overflow"> <div id="yui_3_17_2_3_1445077630687_48" class="text_to_html">1. Kun kuuntelet, pyri keskittymään vain kuuntelemiseen ja unohda kaikki muu.<br/> <br/> 2. Lue ja kuuntele annetut ohjeet huolellisesti. Kuuntele ohjeista esimerkiksi, montako kertaa kuulet tekstin. Toimi ohjeiden mukaan. Joissain osioissa kuulet tekstin vain kerran. Lue silloin tehtävä (esim. monivalintatehtävän osio tai avokysymys) ennen tekstipätkän kuuntelua ja tee tehtävä (esim. valitse oikea vaihtoehto tai kirjoita vastauksesi) vasta tekstiosion kuunneltuasi.<br/> <br/> 3. Useimmiten kuullunymmärtämisen alussa kerrotaan tekstin pääaihe. Ole siis tarkkana. Jotkut osiot saattavat kuitenkin koostua monista pienistä tekstipätkistä, esim. uutisista tai puhetilanteista, mikä mainitaan ennen osion alkua.<br/> <br/> 4. Kuuntele, mitä tekstissä todella sanotaan. Älä tee päätelmiä tekstin ulkopuolelta. Seuraa tekstin tapahtumia tai tarinan juonta.<br/> <br/> 5. Tee lyhyitä muistiinpanoja kuunnellessasi, ellei se häiritse kuuntelua.<br/> <br/> 6. Jos kuuntelussa on sanoja, joita et ymmärrä, älä hermostu. Yritä keskittyä tekstin pääsisältöön äläkä jää miettimään yksittäistä sanaa, jota et ymmärrä.<br/> <br/> 7. Mieti, millä tavoin osaat keskittyä parhaiten. Jotkut kuuntelevat parhaiten, kun he esim. sulkevat silmänsä.<br/> <br/> <h2>Ohjeita tekstin ymmärtämiseen</h2> <div id="yui_3_17_2_2_1445076665875_13" class="box generalbox center clearfix"> <div id="yui_3_17_2_2_1445076665875_12" class="no-overflow"> <div id="yui_3_17_2_2_1445076665875_11" class="text_to_html"><span class="right small"><a href="https://peda.net/orivesi/lukio/oppiaineet/saksa/ssa/t/lesen-jpg" title="Lesen.jpg"><img class="inline" src="https://peda.net/orivesi/lukio/oppiaineet/saksa/ssa/t/lesen-jpg:file/photo/e5cf4cc822673ceb82cd676e0cc3421707e5c127/Lesen.jpg" alt="Lesen.jpg" title="Lesen.jpg"/></a></span>Kirjoitetun tekstin ymmärtäminen on taito, jota voi harjoitella. Parhaiten opit, kun etenet pienin askelin (ks. ohjeet alhaalla). Jos et tahdo harjoitella yksin, voit tehdä työtä parin kanssa, jolloin voit tarvittaessa saada apua ja neuvoja. Tekstinymmärtämistaitojasi voit lisätä mm. seuraavilla tavoilla:<br/> <br/> 1. Ennakoi<br/> - silmäile koko teksti nopeasti läpi<br/> - katso tekstin taittoa ja mieti, mitä saat sen perusteella selville (esim. onko kyse vuoropuhelusta, haastattelusta, lyhyistä uutisista jne.)<br/> - lue tekstin otsikko ja mieti, mistä tekstissä on sen perusteella kysymys<br/> - jos tekstiin liittyy kuvitusta, mieti, mitä saat selville sen avulla<br/> <br/> 2. Tee kysymyksiä<br/> - silmäiltyäsi tekstin läpi tee kolme kysymykstä, joihin arvelet saavasi vastauksen tekstistä<br/> <br/> 3. Vastaa kysymyksiin<br/> - lue teksti ilman sanastoa/sanakirjaa ja yritä löytää vastauksen tekemiisi kysymyksiin<br/> <br/> 4. Lue teksti uudelleen<br/> - tee alleviivauksia ja muistiinpanoja tekstin marginaaliin tai vihkoosi<br/> - kerää vihkoosi sinulle oudot sanat<br/> - tiivistä kunkin kappaleen pääsisältö suomeksi<br/> - kirjoita tekstistä keräämiesi sanojen suomennokset vihkoosi<br/> - lue teksti uudelleen ja käytä tarvittaessa apunasi tekstiin liittyvää sanastoa<br/> <br/> 5. Tee tekstiin liittyvät tehtävät<br/> - lue teksti vielä uudelleen kappale kerrallaan ja ratkaise siihen liittyvät tehtävät<br/> <br/> <h2>Ohjeita kirjoitustehtävän laatimiseksi</h2> <div id="yui_3_17_2_2_1445078259068_13" class="box generalbox center clearfix"> <div id="yui_3_17_2_2_1445078259068_12" class="no-overflow"> <div id="yui_3_17_2_2_1445078259068_11" class="text_to_html"><b><span class="right medium"><a href="https://peda.net/orivesi/lukio/oppiaineet/saksa/ssa/okl/schreiben-jpg" title="Schreiben.jpg"><img class="inline" src="https://peda.net/orivesi/lukio/oppiaineet/saksa/ssa/okl/schreiben-jpg:file/photo/76889eaa46844b18548cf89bf740e2a62ce61cb6/Schreiben.jpg" alt="Schreiben.jpg" title="Schreiben.jpg"/></a></span>Kirjoitustehtävän laatiminen</b><br/> <br/> Kirjoitustehtävän laatiminen vaatii aina aikaa. Aloita siksi kirjoittaminen hyvissä ajoin. Venäjän kielen kirjoitustehtävä on ennen kaikkea osoitus kielitaidostasi. Kirjoitustehtävää laatiessasi muista mm. seuraavat asiat:<br/> <br/> 1. Kirjoitustehtävän sisältö<br/> Valitse A- ja B-kohdan tehtävänannoista se, jonka ymmärrät. Jos ymmärrät molemmat tehtävänannot, valitse se, josta osaat kirjoittaa parhaiten venäjäksi. Numeroi kirjoitustehtäväsi. Jos otsikkoon kuuluu ohjaus, noudata sitä. Muista, että esimerkiksi puheen, sähköpostin, kirjeen on muodoltaan oltava oikea. Noudata annettua sanamäärää ja kirjoita käyttämäsi sanamäärä kirjoitustehtävän loppuun. <br/> <br/> 2. Kielen rakenteet<br/> Hyvä kirjoitustehtävä on kieltä, joka syntyy itsestään ja jota on mukava kirjoittaa. Älä kirjoita monimutkaisempaa kieltä, kuin osaat. Yksinkertaiset ja selkeät rakenteet välittävät ajatuksesi parhaiten.<br/> <br/> 3. Käytetyn sanavaraston laajuus<br/> Keskity ollennaiseen, siten sanastokin pysyy kohtuuden rajoissa. Älä yritä hienostella tai käyttää vaikeita sanoja, joiden merkityksestä olet itsekin huonosti selvillä. Hyvä kirjoittaja keskittyy aina enemmän sanottavaansa kuin sanoihin.<br/> <br/> 4. Käytetyn kielen aitous<br/> Kirjoitustehtävä laaditaan kohdekielellä, älä käännä. Pohdi, mitä osaat sanoa venäjäksi, ja sano se. Pyri siihen, että käyttämäsi kieli kuulostaa venäjältä. Hyvä kirjoitustehtävä on melko virheetön, sen kieli on luontevaa ja sitä on mukava lukea.<br/> <br/> <b>Kirjoittaminen prosessina</b><br/> <br/> 1. Ideointi<br/> Virittäydy kirjoittamiseen keräämällä aihepiiriin liittyviä sanoja ja sanontoja. Yo-kirjoituksissa apua saat itse koetehtävävihosta. Voi ideoida mm. laatimalla sanalistan, miellekartan tai puukuvaimen.<br/> <br/> 2. Luonnos<br/> Laadi luonnos, jossa käytät hyväksesi kirjoitustehtävän ohjausta. Kirjoita sitä, mitä pyydetään (esimerkiksi kirje, puhe, vuoropuhelu, s-postiviesti, mielipidekirjoitus). Muista jäsennellä tekstisi. Kirjoitustehtävässä tulee olla selkeä aloitus, aiheen käsittely ja kokoava lopetus. Kappalejako ja välimerkit rytmittävät tekstiäsi.<br/> Jos sinulla on aikaa, laadi kirjoitustehtävästäsi toinen luonnos, jossa käytät vaihtelevasti pää- ja sivulauseita. Pelkät päälauseet tekevät tekstistä kömpelön ja ikävän. Lisää pituutta kirjoitelmaasi saat lisäämällä siihen adjektiiveja, adverbejä ja sivulauseita. <br/> Kiinnitä huomiota seikkoihin, jotka tuottavat sinulle hankaluuksia (esimerkiksi rakenteet). Apua saat alla olevasta Kirjoitelman tarkistaminen -listasta.<br/> <br/> 3. Kirjoita kirjoitustehtäväsi puhtaaksi. Tee se lyijykynällä.<br/> <br/> <b>Kirjoitelman tarkistaminen</b><br/> <br/> Valmis kirjoitustehtävä kannattaa lukea useaan kertaan ja keskittyä joka kerta yhteen asiaan.<br/> <br/> Tarkista ensimmäiseksi, että kirjoitustehtävä vasataa tehtävänantoa ja että olet noudattanut ohjausta. Katso myös, että kirjoitustehtäväsi muodostaa loogisen kokonaisuuden.<br/> <br/> Seuraavaksi tarkista oikeinkirjoitus. Lue teksti sanasta sanaan. Käytä tarkistuksessa hyväksi tehtävävihkon venäjänkielisiä tekstejä.<br/> <br/> Tarkista viimeksi rakenneasiat. Tarkista kirjoitustehtävästäsi yksi asia kerrallaan (ensin substantiivit ja niiden taivutus, sitten adjektiivien taivutus, sitten verbien taivutus ja aspektit jne.).<br/> <span class="right small"><a href="https://peda.net/orivesi/lukio/oppiaineet/saksa/ssa/okl/estudiante-png" title="estudiante.png"><img class="inline" src="https://peda.net/orivesi/lukio/oppiaineet/saksa/ssa/okl/estudiante-png:file/photo/78de9d0662f5537b87cf04121842a64bc91ff82a/estudiante.png" alt="estudiante.png" title="estudiante.png"/></a></span><br/> 1. Lauseenjäsenet<br/> - subjekti eli lauseen tekijä on nominatiivissa <br/> - objekti eli tekemisen kohden on akkusatiivissa<br/> - predikatiivi eli se, mikä/mitä joku/jokin on, on nominatiivissa preesensissä, preteritissä useimmiten instrumentaalissa<br/> <br/> 2. Kongruenssi<br/> - subjekti ja predikaatti ovat samassa persoonassa<br/> <br/> 3. Verbien taivutus, aikamuodot ja aspektit<br/> <br/> Ks. substantiivien yksikön ja monikon taivutus Abi venäjä -kurssin kappaleista 3-5.<br/> <br/> 4. Sijamuotojen muodostus ja käyttö<br/> <p>Yksikkö<br/> <br/> Substantiivit ovat joko kovia tai pehmeitä. Substantiivin viimeisestä kirjaimesta tai sen puuttumisesta näkee, onko se kova vai pehmeä.<br/> <br/> </p> <table> <tbody> <tr> <td colspan="2">Maskuliini</td> <td colspan="2">Neutri</td> <td colspan="2">Feminiini</td> </tr> <tr> <td>kova</td> <td>pehmeä</td> <td>kova</td> <td>pehmeä</td> <td>kova</td> <td>pehmeä</td> </tr> <tr> <td>-</td> <td>-ь</td> <td>-о</td> <td>-е</td> <td>-а</td> <td>-я</td> </tr> <tr> <td> </td> <td>-й</td> <td> </td> <td>-мя</td> <td> </td> <td>-ь</td> </tr> </tbody> </table> <p>Elottomat substantiivit tarkoittavat ihmistä tai eläintä, elottomat esinettä tai asiaa.<br/> <br/> Konsonanttien <b>к, г, х, ж, ш, ч</b> ja <b>щ</b> jälkeen pitää aina kirjoittaa <b>-и</b>.</p> Monikko <p>Monikko muodostetaan yleisimmillä maskuliineilla ja feminiineillä <b>-ы</b> tai <b>-и</b>-päätteellä. Pehmeillä maskuliineilla ja feminiineillä on pääte <b>-и</b>. Sen lisäksi konsonanttien <b>к, г, х, ж, ш, ч</b> ja <b>щ</b> jälkeen pitää aina käyttää monikkopäätettä <b>-и</b>. <br/> <br/> Poikkeuksia ovat <b>-ия</b>-päätteiset feminiinit, joilla pääte on <b>-ии</b>.<br/> <br/> Neutrilla monikon pääte on <b>-а</b> tai <b>-я.</b> <br/> <br/> </p> Venäjän kielessä on kuusi sijamuotoa:<br/> 1. nominatiivi <em>(кто?; что?)</em><br/> 2. genetiivi <em>(кого?; чего?)</em><br/> 3. datiivi <em>(кому?; чему?)</em><br/> 4. akkusatiivi <em>(кого?; что?)</em><br/> 5. instrumentaali <em>(кем?; чем?)</em><br/> 6. prepositionaali <em>(о ком?; о чём?)</em><br/> <br/> Käyttö:<br/> <br/> Nominatiivi on perusmuoto. Sitä käytetään subjektina ja predikatiivina. <br/> <span class="editor underline">Мой брат</span> инженер. (subjekti)<br/> Мой брат <span class="editor underline">инженер</span>. (predikatiivi)<br/> <br/> Genetiivi ilmaisee omistajaa. Omistaja tulee venäjässä omistettavan asian jälkeen. <br/> Это машина <span class="editor underline">отца</span>. = Se on <span class="editor underline">isän</span> auto.<br/> <br/> Genetiiviä käytetään mm. seuraavien prepositioiden kanssa:<br/> <em>без</em> (iman)<br/> <em>для</em> (varten, -lle)<br/> <em>до</em> (asti; ennen)<br/> <em>из</em> (-sta)<br/> <em>мимо</em> (ohi)<br/> <em>около</em> (lähellä)<br/> <em>от</em> (-lta)<br/> <em>после</em> (jälkeen)<br/> <em><span class="short_text" lang="ru"><span class="hps">с</span></span> </em>(-lta)<br/> <em>у</em> (luona)<br/> <br/> Datiivilla ilmaistaan, kenelle (vrt. suomen allatiivi -lle) tai kenen hyväksi jotain tehdään. <br/> Папа купил <span class="editor underline">сыну</span> собаку. = Isä osti <span class="editor underline">pojalle</span> koiran.<br/> <br/> Datiivia käytetään seuraavien prepositioiden kanssa:<br/> <em>к</em> (luo)<br/> <em>по</em> (pitkin)<br/> <br/> Akkusatiivilla ilmaistaan tekemisen kohdetta. Maskuliineilla akkusatiivi on erilainen elottomilla ja elollisilla substantiiveilla. Elottomilla maskuliineilla akkusatiivi on nominatiivin kaltainen ja elollisilla maskuliineilla akkusatiivi muistuttaa genetiiviä. Elollisilla ja elottomilla feminiineillä on aina samat päätteet.<br/> <span class="short_text" lang="ru"><span>Ты любишь <span class="editor underline">чай</span> или кофе? Я люблю <span class="editor underline">воду</span>. = Pidätkö <span class="editor underline">teestä</span> vai <span class="editor underline">kahvista</span>? Minä pidän <span class="editor underline">vedestä</span>.<br/> </span></span> Я люблю <span class="editor underline">брата</span> и <span class="editor underline">сестру</span>. = Minä pidän <span class="editor underline">veljestä</span> ja <span class="editor underline">siskosta</span>. <br/> <br/> Akkusatiivia käytetään mm. seuraavien prepositioiden kanssa, kun ilmaistaan suuntaa (куда? = mihin?):<br/> <em>в</em> (jnnek, sisään)<br/> <em>на</em> (-lle, päälle)<br/> <br/> Instrumentaali ilmaisee välinettä, keinoa tai tapaa, jolla toiminta suoritetaan. <br/> Я люблю писать <span class="editor underline">карандашом</span>. = Tykkään kirjoittaa <span class="editor underline">lyijykynällä.</span><b><br/> </b>Instrumentaalia käytetään mm. seuraavien prepositioiden kanssa:<br/> <em>за</em> (takana)<br/> <em>между</em> (välissä)<br/> <em>над</em> (yläpuolella)<br/> <em>перед</em> (edessä; juuri ennen)<br/> <em>под</em> (alapuolella)<br/> <em>с</em> (kanssa)<br/> <br/> Prepositionaali on sijamuoto, jota käytetään prepositioiden <em>в, на</em> ja <em>о</em> kanssa. Se vastaa kysymykseen <em>Где?</em> Missä? ja <em>О чём?</em> Mistä? <br/> <br/> <em>в</em> = -ssa, -ssä<br/> <em>на</em> = -lla, -llä<br/> <em>о</em> = -sta, -stä <br/> <br/> Ks. substantiivien taivutus ja käyttö Abi venäjä -kurssin kappaleesta 1.<br/> <br/> 5. Adjektiivit<br/> <br/> Adjektiivit noudattavat substantiivin sukua ja lukua ja ne ovat yleensä pääsanansa edellä.<br/> <p>Normaalit <em>-ый-</em> ja <em>-ой</em>-päätteiset adjektiivit ovat kovavartaloisia, eli niiden vartalo päättyy liudentumattomaan konsonanttiin.</p> <table> <tbody> <tr> <td> </td> <td>Maskuliini</td> <td>Neutri</td> <td>Feminiini</td> <td>Monikko</td> </tr> <tr> <td>uusi</td> <td>новый</td> <td>новое</td> <td>новая</td> <td>новые</td> </tr> </tbody> </table> <p>Melko harvinaisilla <em>-ой</em>-päätteisillä adjektiiveilla paino on aina päätteellä, esim. <em>молодой, большой, другой.</em></p> <table> <tbody> <tr> <td> </td> <td>Maskuliini</td> <td>Neutri</td> <td>Feminiini</td> <td>Monikko</td> </tr> <tr> <td>nuori</td> <td>молодой</td> <td>молодое</td> <td>молодая</td> <td>молодые</td> </tr> </tbody> </table> <p>Myös adjektiivit, joiden vartalon viimeinen kirjain on <em>к, г, х, ж, ш, ч</em> tai <em>щ</em>, ovat kovavartaloisia. Näiden kirjainten jälkeen kirjoitetaan aina <em>и-</em>kirjain. Siksi niiden maskuliinin nominatiivin pääte on <em>-ий</em> ja monikon nominatiivin pääte on <em>-ие</em>. Feminiinin nominatiivin pääte on <em>-ая</em>. Neutrin nominatiivin pääte on joko <em>-ое</em> tai <em>-ее</em>. Kirjainten <em>г, к</em> ja <em>х</em> jälkeen pääte on aina <em>-ое</em>. Kirjainten <em>ж, ш, ч ja щ</em> jälkeen pääte on <em>-ее</em>, jos adjektiivin paino on vartalolla. Jos kirjainten <em>ж, ш, ч</em> ja <em>щ</em> jälkeen paino on päätteellä, pääte on <em>-ое.</em></p> <table> <tbody> <tr> <td> </td> <td>Maskuliini</td> <td>Neutri</td> <td>Feminiini</td> <td>Monikko</td> </tr> <tr> <td>korkea</td> <td><span class="short_text" lang="ru"><span class="alt-edited">высокий</span></span></td> <td><span class="short_text" lang="ru"><span class="alt-edited">высокое</span></span></td> <td><span class="short_text" lang="ru"><span class="alt-edited">высокая</span></span></td> <td><span class="short_text" lang="ru"><span class="alt-edited">высокие</span></span></td> </tr> <tr> <td>suuri</td> <td><span class="short_text" lang="ru"><span class="alt-edited">большой</span></span></td> <td><span class="short_text" lang="ru"><span class="alt-edited">большое</span></span></td> <td><span class="short_text" lang="ru"><span class="alt-edited">большая</span></span></td> <td><span class="short_text" lang="ru"><span class="alt-edited">большие</span></span></td> </tr> <tr> <td>tuore</td> <td><span class="short_text" lang="ru"><span class="alt-edited">свежий</span></span></td> <td><span class="short_text" lang="ru"><span class="alt-edited">свежее</span></span></td> <td><span class="short_text" lang="ru"><span class="alt-edited">свежая</span></span></td> <td><span class="short_text" lang="ru"><span class="alt-edited">свежие</span></span></td> </tr> </tbody> </table> <p>Jos adjektiivin vartalo päättyy liudentuneeseen konsonanttiin, adjektiivi on pehmeävartaloinen. Näitä adjektiiveja ovat ne <em>-ий</em>-päätteiset, joiden vartalo ei pääty konsonantteihin <em>к, г, х, ж, ш, ч</em> tai <em>щ</em>. Pääasiassa niiden pääte on <em>-ний</em>.</p> <table> <tbody> <tr> <td> </td> <td>Maskuliini</td> <td>Neutri</td> <td>Feminiini</td> <td>Monikko</td> </tr> <tr> <td>sininen</td> <td><span class="short_text" lang="ru"><span class="alt-edited">синий</span></span></td> <td><span class="short_text" lang="ru"><span class="alt-edited">синее</span></span></td> <td><span class="short_text" lang="ru"><span class="alt-edited">синяя</span></span></td> <td><span class="short_text" lang="ru"><span class="alt-edited">синие</span></span></td> </tr> </tbody> </table> <br/> Ks. adjektiivien taivutus ja käyttö Abi venäjä -kurssin kappaleesta 2. <br/> <br/> 6. Pronominit<br/> <b><br/> </b> <table> <tbody> <tr> <td>Persoonapronominit</td> <td> </td> <td> </td> <td> </td> <td> </td> <td> </td> <td> </td> <td> </td> <td> </td> <td> </td> </tr> <tr> <td>N.</td> <td><span class="short_text" lang="ru"><span class="hps">кто</span></span>?</td> <td>я</td> <td>ты</td> <td>он</td> <td>оно</td> <td>она</td> <td>мы</td> <td>вы</td> <td>они</td> </tr> <tr> <td>G.</td> <td><span class="short_text" lang="ru"><span class="hps">кого?</span></span></td> <td>меня</td> <td>тебя</td> <td>его</td> <td>его</td> <td>её</td> <td>нас</td> <td>вас</td> <td>их</td> </tr> <tr> <td>D.</td> <td>кому?</td> <td>мне</td> <td>тебе</td> <td>ему</td> <td>ему</td> <td>ей</td> <td>нам</td> <td>вам</td> <td>им</td> </tr> <tr> <td>A.</td> <td><span class="short_text" lang="ru"><span class="hps">кого?</span></span></td> <td>меня</td> <td>тебя</td> <td>его</td> <td>его</td> <td>её</td> <td>нас</td> <td>вас</td> <td>их</td> </tr> <tr> <td>I.</td> <td>кем?</td> <td>мной</td> <td>тобой</td> <td>им</td> <td>им</td> <td>ей</td> <td>нами</td> <td>вами</td> <td>ими</td> </tr> <tr> <td>P.</td> <td>о ком?</td> <td>обо мне</td> <td>о тебе</td> <td>о нём</td> <td>о нём</td> <td>о ней</td> <td>о нас</td> <td>о вас</td> <td>о них</td> </tr> <tr> <td>Omistuspronomini</td> <td>чей?<br/> чья? <br/> чьё? чьи?</td> <td>мой мая <br/> моё мои</td> <td>твой<br/> твоя твоё твои</td> <td>его</td> <td>его</td> <td>её</td> <td>наш<br/> наша наше наши</td> <td>ваш<br/> ваша ваше ваши</td> <td>их</td> </tr> </tbody> </table> <br/> Persoonaproniominit <em>он</em> ja <em>оно</em> taipuvat samalla tavalla nominatiivia lukuunottamatta. Persoonapronominien <em>я</em> ja <em>ты</em> sekä <em>мы</em> ja <em>вы</em> taivutukset muistuttavat toisiaan. <br/> <br/> Huom.!<br/> 1. Pronomineihin <em>он, она, оно</em> ja <em>они</em> täytyy lisätä <em>н</em> , jos niitä käytetään prepositioden kanssa. <br/> Я говорю <span class="editor underline">с ней</span>. <br/> 2. Persoonapronominien akkusatiivi ja genetiivi ovat identtiset.<br/> <br/> Omistuspronominit taipuvat kuten adjektiivit kolmansien persoonien pronomineja lukuun ottamatta, koska pronominit <em>его, её</em> ja <em>их </em>eivät taivu. Ks. omistuspronominien taivutus Abi venäjä -kurssin kielioppiliitteestä.<br/> <br/> Relatiivipronomini <strong><em>который, которая, которое; которые</em></strong> valitaan sen sanan mukaan, johon se viittaa. Sitä taivutetaan sen mukaan, mikä asema sillä on lauseessa. Relatiivipronomini taipuu kuten adjektiivi. Relatiivipronominin genetiivi on pääsanansa jälkeen.<br/> <p><span class="short_text" lang="ru"><span>N. <em><span class="editor underline">Книга, которая</span></em></span><em> <span class="alt-edited">лежит на столе</span><span>, интересн<em>ая</em></span><span>.</span></em></span><br/> G. <em><span class="short_text" lang="ru"><span class="editor underline">Книга, </span><span class="alt-edited"><span class="editor underline">цена котор<em>ой</em></span> <span>была дорог<em>ая</em></span></span><span>, интересн<em>ая</em></span><span>.</span></span></em><br/> D. <em><span class="editor underline">Книга, по которй</span> снят фильм, интересная.</em><br/> A. <em><em><span class="editor underline">Книга, которую</span> я читаю, интересная</em>.</em><br/> I. <em><span class="short_text" lang="ru"><span class="editor underline">Книга, </span><span class="editor underline">которой</span><span> он восхищается, интересн<em>ая</em></span><span>.</span></span></em><br/> P. <em><span class="short_text" lang="ru"><span class="editor underline">Книга, </span><span class="alt-edited"><em><span class="editor underline">о которой</span><span> он рассказал нам</span></em></span><span>, интересн<em>ая</em></span><span>.<br/> </span></span></em></p> <strong><em></em></strong> <p>Pronominia <b><em>кто</em></b> käytetään relatiivipronominina silloin, kun pääsana on henkilöä tarkoittava pronomini <b><em>тот</em>; <em>те</em></b> tai <b><em>все</em></b>.<br/> <br/> Pronominia <b><em>что</em></b> käytetään relatiivipronominina silloin, kun pääsana on neutrisukuinen pronomini <b><em>то</em></b> tai adjektiivi, esim. <b><em><span class="short_text" lang="ru"><span class="alt-edited">интересно</span></span></em></b>.<br/> <br/> <em>Он говорил <span class="editor underline">о том, что</span> мы делали вчера.<br/> <span class="short_text" lang="ru"><span class="editor underline">Интересно, </span><span class="editor underline">что</span><span> он рассказал</span><span>.</span></span></em></p> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> </div> 2017-12-11T22:29:52+02:00