<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/543/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>Muistiinpanot</title>
<id>https://peda.net/id/ab842a32b8c</id>
<updated>2018-09-15T11:30:58+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/ab842a32b8c:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh3/ivmjeu/muistiinpanot#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>1. Globaali historia</title>
<id>https://peda.net/id/5bff5110fa4</id>
<updated>2018-12-07T19:27:23+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh3/ivmjeu/muistiinpanot/1gh#top" />
<content type="html">&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Globalisaatio = maapalloistuminen = verkottuneisuuden kasvu&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Maiden, yritysten, markkinoiden, ideoiden, yksilöiden verkottumista&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Erillisiä verkostoja aina löytöretkien aikaan (Vanha maailma, Tyyni valtameri, Amerikka), jolloin eurooppalaiset yhdistivät koko maapallon&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Teollistumisen, ja esim. junanradan, höyrylaivojen ja lennättimen, myötä viestinnän nopeutuminen toi maailmaa lähemmäksi toisiaan&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Radio ja televisio pienensivät maailmaa lisää 1900-luvulla&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Internet teki tiedonvälityksestä reaaliaikaista 1990-luvulla&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Tulevaisuudessa verkottuminen jatkuu tavaroihimme, kun esineiden internet yleistyy, jolloin esim. jääkaappisi voi viestiä kännykällesi ruokatilanteestaan&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2018-12-07T19:27:23+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>2. Euroopan yhdentyminen</title>
<id>https://peda.net/id/1e56a538fa4</id>
<updated>2018-12-07T19:34:15+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh3/ivmjeu/muistiinpanot/2ey#top" />
<content type="html">&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Euroopan historiassa hetkellisiä yhdentymisen tilanteita, esim:&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;ol&gt;&#10;&lt;li&gt;Rooman valtakunta antiikin aikana&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kristikunta keskiajalla&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Pyhä-Saksalais-Roomalainen keisarikunta &amp;amp; Habsburgien valta keskiajan lopulla&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Napoleonin valloitukset 1800-luvun alussa&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Natsi-Saksan valloitukset 1940-luvulla&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Myös useita erille vetäviä voimia, esim:&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;ol&gt;&#10;&lt;li&gt;Dynastiset riidat keskiajalla &lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kristikunnan hajoaminen 1500-luvulta alkaen (katoliset ja ortodoksit jo 1000-luvulla)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Nationalismin nousu 1800-luvulla&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Toisen maailmansodan jälkeen Eurooppa oli köyhä ja raunioina, halu yhteistyöhön ja kommunismin etenemisen estäminen tavoitteena&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Hiili- ja teräsyhteisö (Ranska, Saksa, Italia, Belgia, Luxemburg ja Alankomaat), hiilen ja teräksen kaupan vapauttaminen tulleista, talouskasvun edistäminen ja rauha tavoitteina, 1951&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Euroopan talousyhteisö ja Euratom Rooman sopimuksella 1957&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Euroopan yhteisö (EY), eri sopimukset yhteen 1967, tulliliitto, vapaakauppaa EY:n sisällä, päätösvaltaa ylikansallisille elimille&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;</content>
<published>2018-12-07T19:32:49+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>3. Euroopan unioni laajenee</title>
<id>https://peda.net/id/28978c4cfa4</id>
<updated>2018-12-07T19:47:52+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh3/ivmjeu/muistiinpanot/3eul#top" />
<content type="html">&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;EY:n jäseneksi Iso-Britannia, Irlanti &amp;amp; Tanska 1973&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;EY:n jäseneksi Espanja, Portugal ja Kreikka 1981&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Maastrichtin sopimus 1993, nimen muutos Euroopan unioniksi, sopimus yhteisestä ulko- ja turvallisuuspolitiikasta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Neuvostoliiton hajottua EU:n jäseniksi Suomi, Ruotsi ja Itävalta&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;EU:n jäseniksi 2004 Viro, Latvia, Liettua, Puola, Tsekki, Slovakia, Unkari, Slovenia, Malta, Kypros&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;EU:n jäseniksi &lt;/span&gt;2007 Bulgaria &amp;amp; Romania&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;&lt;span&gt;EU:n jäseneksi &lt;/span&gt;2013 Kroatia&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Itälaajenemisen tavoitteena rauhan, demokratian, talouskasvun ja ihmisoikeuksien edistäminen&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Jäsenyyden kriteerit:&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;ol&gt;&#10;&lt;li&gt;Toimiva demokratia ja ihmisoikeudet&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Toimiva talousjärjestelmä ja tasapainoinen valtiontalous&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;EU:n lainsäädäntö, oikeudet ja velvoitteet toimeenpantava&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Sitouduttava EU:n periaatteisiin&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kaikkien jäsenmaiden on hyväksyttävä uusi jäsenmaa&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Maan oltava kulttuurillisesti eurooppalainen&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;</content>
<published>2018-12-07T19:33:07+02:00</published>
</entry>

<entry>
<title>4. Suomi, Pohjoismaat ja Euroopan unioni</title>
<id>https://peda.net/id/00160d0c034</id>
<updated>2019-12-11T09:52:08+02:00</updated>
<link href="https://peda.net/inari/inarin-kunna-koulut/ivalon-lukio/oppiaineet/yhteiskuntaoppi/yh3/ivmjeu/muistiinpanot/4spjeu#top" />
<content type="html">&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;EU:n jäsenet Pohjoismaissa: Ruotsi, Tanska, Suomi (€)&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Suomi liittyi EU:iin 1995, neuvoa-antava kansanäänestys (57% kyllä)&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;ol&gt;&#10;&lt;li&gt;Halu astua tiukemmin länteen poliittisesti ja taloudellisesti Neuvostoliiton hajottua&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Halu olla mukana EU:n tuomassa taloudellisessa kehityksessä&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Toisen maailmansodan jälkeen Pohjoismaiden yhteistyö tiivistyi, &amp;quot;Baltianmaana&amp;quot; puhutusta Suomesta tuli &amp;quot;Pohjoismaa&amp;quot;&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Yhteisiä piirteitä:&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;ol&gt;&#10;&lt;li&gt;Yhteistä historiaa, esim. Kalmarin unioni&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Luterilaisuus pääuskontona&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Hyvinvointivaltio&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Länsimainen oikeusvaltio&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Ihmisoikeuksista huolehtiminen&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kielisukulaisuus, pl. Suomi (tosin Ruotsilla historiallisesti iso merkitys Suomessa, ja ns. &amp;quot;pakko-Ruotsilla&amp;quot; sidotaan Suomea Pohjoismaihin)&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;&#10;&lt;ul&gt;&#10;&lt;li&gt;Pohjoismaiden neuvosto 1952 (Suomi mukaan 1955) Pohjoismaiden yhteistyöelimeksi&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Muita yhteistyön osa-alueita:&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ul&gt;&#10;&lt;ol&gt;&#10;&lt;li&gt;Työvoiman liikkuvuus&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Opiskelijavaihto&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kulttuuriyhteistyö&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Investoinnit&lt;/li&gt;&#10;&lt;li&gt;Kansalaisyhteiskunta: järjestöt jne.&lt;/li&gt;&#10;&lt;/ol&gt;</content>
<published>2018-12-19T07:07:36+02:00</published>
</entry>


</feed>