Esitelmät 2

2023-11-15T08:42:56+02:00

ITALIA (RONJA)
PERUS TIETOA
Italia on tasavalta Etelä-Euroopassa Välimereen työntyvällä niemimaalla ja lähisaarilla. Italian pinta-ala on n. 300 000 neliökilometriä ja väkiluku n. 59,2 miljoonaa. Italian naapurimaita on Ranska, Sveitsi, Itävalta ja Slovenia.

TAPAKULTTUURI

Italialaiseen kulttuuriin kuuluu paljon äänekästä puhetta sekä käsillä elehtimistä. Suomalaisen saattaa olla aluksi hieman vaikea tottua italialaisten läheisyyteen ja kovaäänisyyteen, italialaiset myös puhuvat paljon päällekkäin. Italiassa on tapana tervehtiä tuttavien kanssa poskisuudelmin, mutta virallisissa tilanteissa tai ihan vieraiden kanssa on tapana kätellä. Italiassa kuulee paljon kohteliasta puhetta, kiitos ja anteeksi sanat saattavat toistua puheessa monesti.

Italian tasavallan presidentti Sergio mattarella

Lähde: Wikipedia

Italian kartta.
Lähde: Wikipedia

Giaun sola maan pohjoisosassa.

Lähde: Wikipedia

Gardajärvi, Italian suurin järvi.

Lähde: Wikipedia

Kumpuilevaa maastoa Toscanassa

Lähde: Wikipedia

Vihreä laakso Umbriassa.
Lähde: Wikipedia

MAAILMANSODAT
Ensinmäisen maailmansodan tullessa Italia jäi aluksi puolueettomaksi, koska muut jättivät sopimusvelvoitteensa täyttämättä eivätkä ilmoittaneet Italialle ajoissa sotaan valmistautumisesta. Myöhemmin Italia liittyi sotaan ympärysvaltojen puolella niiden luvattua Italialle Itävalta-Unkariin kuuluvia alueita. Rauhanteossa osa Italialle luvatuista alueista annettiin kuitenkin Jugoslaviaan, mikä johti tyytymättömyyden kasvuun. Tätä käyttivät hyväkseen italialaisen politiikon (Benito mussolivin) johtamat fasistit, jotka muuttivat Italian (itsenäisen valtion poliittinen järjestelmä) yksipuoluediktatuuriksi.

Mussolini (Italialainen politiikko) valloitti Etiotopian 1936, mutta ei kyennyt rauhoittamaan maata. Huhtikuussa 1939 Italia valloitti Albanian, joka joutui protektoraattina Italian yhteyteen. Yhdessä Hitlerin johtaman Saksan kanssa Mussolini yritti päästä hallitsemaan Eurooppaa tosin Saksan huomattavasti suuremman sotilaallisen voiman takia Italia joutui pikkuhiljaa Saksan satelliittivaltioksi (seurailijavaltioksi). Toiseen maailmansotaan Italia liittyi julistamalla sodan Ranskalle ja Isolle-Britannialle 10. kesäkuuta 1940 ja osallistumalla Ranskaan tehtyyn hyökkäykseen. Lokakuussa 1940 aloitettu hyökkäys Kreikkaan tuotti kiusallisia tappioita, mutta kääntyi lopulta Saksan tuella voitoksi. Pohjois-Afrikassa Italia pyrki valloittamaan briteiltä Egyptin. Lopulta Britannia ja Yhdysvallat kuitenkin tunkeutuivat Italiaan vuonna 1943, mikä pakotti Italian pian vaihtamaan puolta. Saksa miehitti Italian pohjoisosan, ja vuosina 1943–1945 maassa käydyt liittoutuneiden ja Saksan väliset taistelut tuottivat suurta vahinkoa. Mussolini kuoli yrittäessään paeta Saksan miehittämästä osasta Italiaa ja rauhanteossa Italia menetti kaikki siirtomaansa ja pieniä alueita Euroopasta.

VARHAINEN HISTORIA
Antiikin aikana Apenniinien niemimaa oli muinaisen Rooman valtakunnan sydänalueita. Ennen roomalaisia Italiaa asuttivat muun muassa etruskit. Vuonna 476 jakautuneen Rooman imperiumin länsiosa hajosi, ja yli tuhat vuotta alue oli jakautunut pieniin ruhtinaskuntiin. Osaa alueesta hallitsivat aika ajoin myös muun muassa Bysantti ja Espanja. Myös ranskalaisilla normanneilla oli keskiajalla Etelä-Italiassa ja Sisiliassa kuningaskunta.

Wienin kongressin Napoleonin sotien jälkeen tekemän aluejaon jälkeen nykyisen Italian alueella oli kuusi valtiota: Molempain Sisiliain kuningaskunta, Kirkkovaltio, Toscanan suurherttuakunta, Parman herttuakunta, Modenan ja Reggion herttuakunta ja Sardinian kuningaskunta, johon Sardinian lisäksi kuului Pohjois-Italiassa alueita myös mantereella. Venetsian seutu ja Pojoen laakso kuuluivat Itävaltaan.

TALOUS

Vuonna 2023 Italian ostovoimakorjattu bruttokansantuote on noin 3,2 miljardia Yhdysvaltain dollaria, maailman kymmenenneksi suurin. Euroopassa sitä isompia ovat Saksa, Venäjä, Britannia ja Ranska.Talouselämässä on suuri ero modernin, teollistuneen pohjoisen ja heikommin kehittyneen, korkean työttömyyden vaivaaman etelän välillä. Suuren osan tuotannosta hoitavat pienet ja keskisuuret, usein perheiden tai sukujen omistamat yritykset.Italiassa on muun muassa öljy-, maakaasu-, rautamalmi-, kivihiili-, elohopea-, rikki-, suola- ja marmoriesiintymiä, mutta kaikkiaan luonnonrikkauksia on niukasti. Tärkeimpiä vientituotteita ovat koneet ja moottoriajoneuvot, tekstiilit, kengät ja kemianteollisuuden tuotteet sekä viinit, oliiviöljy, hedelmät ja vihannekset. Vienti suuntautuu Saksaan, Ranskaan, Espanjaan, Yhdysvaltoihin, Britanniaan ja Sveitsiin.Italian massiivinen valtionvelka on supistunut 2020-luvulla. Vuonna 2023 se on suhteessa bruttokansantuotteeseen arvion mukaan noin 140 prosenttia.

lähde:take tours/italia

LIIKENNE
Italiassa on 20 254 kilometriä rautateitä. Maan rautatieverkkoa ylläpitää valtion omistama ratayhtiö Ferrovie dello Stato Italiane, jonka tytäryhtiö Trenitalia puolestaan harjoittaa junaliikennettä. Suurimpien kaupunkien välillä kulkee suurnopeusjunia jopa 300 kilometrin tuntinopeudella. Maanteitä on 487 700 kilometriä, josta 6 758 kilometriä on moottoriteitä (2014). Moottoritieverkko on kattava erityisesti maan pohjoisosassa, tosin suuri osa moottoriteistä on maksullisia. Maan sisällä julkinen liikenne on toimivaa ja edullista, liftaaminen erittäin harvinaista ja yksityisautoilun sanotaan pelottavan ulkomaalaisia.

Italiassa on 132 lentopaikkaa. Maassa on lukuisia kansainvälisiä lentokenttiä, joista vilkkaimmat ovat Rooman Leonardo da Vincin kansainvälinen lentoasema sekä Milanon Malpensan kansainvälinen lentoasema. Italian kansallinen lentoyhtiö on Alitalia.

Satamakaupunkeja ovat Augusta, Cagliari, Livorno, Genova, Trieste, Venetsia ja Taranto. italiaan on matkustajalauttayhteyksiä käytännössä kaikista Välimeren seudun maista.

lähde:Wikipedia/italia/liikenne

VÄESTÖ

1. maaliskuuta 2021 Italian vakinaisten asukkaiden määrä oli noin 59,2 miljoonaa. Etnisesti lähes kaikki määritellään italialaiseksi, mutta rajaseuduilla on saksalais-, ranskalais-, slovenialais-, kreikkalais- ja albani-italialaisryhmiä.

Italian suurin uskontokunta on katolinen kirkko, johon vuonna 2006 kuului väestöstä 87,8 prosenttia (joista kuitenkin vain 36,8 % ilmoitti harjoittavansa uskontoa). Uskontokuntiin kuulumattomia oli 7,0 prosenttia, muita kristittyjä 3,2 prosenttia ja muslimeja 1,4 prosenttia.

KIELET
Italian yhdistyessä vuonna 1861 vain kaksi prosenttia väestöstä käytti puhekielenään yleisitaliaa. Yhdistymisen eli Risorgimenton aikana on tapahtunut yhtenemistä, ja lukutaidon yleistyminen on tehnyt italian kielestä normin, jota televisio, radio ja sanomalehdet ovat vahvistaneet.

Etelä-Tirolin maakunnan toinen virallinen kieli on saksa, ja Aostan laakson alueen ranska. Virallisesti tunnustettuja vähemmistökieliä Italiassa on 12. Vuonna 1999 säädetty laki vähemmistökielistä tunnustaa seuraavat kielet: albania, frankoprovensaali, friuli, katalaani, kreikka, kroatia, ladino, oksitaani, ranska, saksa, sardi ja sloveeni.

lähde:google

KEITTIÖT

Italialaisessa keittiössä on voimakkaita alueellisia eroja, ja lähes jokaisella kylällä ja kaupungilla on paikallinen erikoisuutensa, ja samojakin ruokalajeja tehdään eri paikoissa eri tavoin. Vuoret ja meri vaikuttavat raaka-aineiden saantiin, ja ulkomaisia vaikutteita on saatu eri seuduilla eri suunnista.

Kaksi italialaista ruokalajia on levinnyt kaikkialle maailmaan: pasta ja pizza.

Maailman terveysjärjestön vuonna 2018 tekemän selvityksen mukaan Italian alkoholinkulutus on puhtaaksi alkoholiksi muunnettuna 7,5 litraa aikuista kohti, mikä on hieman enemmän kuin maailmassa keskimäärin (6,4 litraa), mutta vähemmän kuin useimmissa Euroopan maissa, esimerkiksi Kreikassa tai Ruotsissa.

Italialaiset kuluttavat kahvia vuosittain 5,8 kiloa henkeä kohti, eli seitsemänneksi eniten Euroopassa. Kahvi nautitaan yleensä espressona, cappucinona tai macchiatona. Tärkeintä kahvissa on tuoreus, ja siksi kahvi ostetaan pienissä paketeissa. Pienetkin lapset juovat usein kahvia aamulla. 70 % kahvista juodaan kotona.

TAITEET

Italian taide on käynyt historiansa aikana läpi useita vaiheita. Se vähä, mitä nykyisin tiedetään etruskeista, perustuu paljon heidän seinämaalauksiinsa, piirtokirjoituksiin ja sarkofageihin. Antiikin Rooman veistokset ja arkkitehtuuri ovat toimineet myöhempien tyylikausien innoittajina vuosisatojen ajan, samoin mosaiikit ja Pompeijista löytyneet seinämaalaukset.

Sandro Botticelli, Venuksen syntymä, 1485.
lähde:Wikipedia/italia/taide

Italian maalaustaide nousi maailman kärkeen renessanssin aikana. 1400-luvun puolella painopiste oli Keski-Italiassa, ja suuria nimiä olivat muun muassa Fra Angelico, Masolino, Masaccio, Fra Filippo Lippi, Botticelli, Filippino Lippi, Ghirlandaio, Piero della Francesca, Melozzo da Forli, Luca Signorelli, Perugino ja Pinturicchio. 1500-luvun puolella siirryttiin täysrenessanssiin, ja Rooman merkitys taidekaupunkina kasvoi, kun paavit kutsuivat sinne aikansa etevimmät taiteilijat, kuten Michelangelon, Leonardo da Vincin ja Rafaelin.

Arkkitehtuurista on säilynyt rakennuksia antiikin ajoilta kuin keskiajalta. Sen kultakautta oli renessanssi, jolloin Filippo Brunelleschi työskenteli Firenzessä ja Leon Battista Alberti välitti antiikin vaikutteita tuleville polville. Täysrenessanssin arkkitehti Donato Bramante toimi Pietarinkirkon uudistustyön pääarkkitehtina. Kuuluisaa nykyarkkitehtuuria edustavat genovalainen Renzo Piano ja minimalistiset rakennukset Milanossa ja Torinossa.

lähde:Wikipedia/italia

TIETEET
Italialaista Galileo Galileita on kutsuttu modernin luonnontieteen isäksi. Hän teki ensimmäisten joukossa havaintoja, kehitti niiden pohjalta teorian ja testasi teorioita havaintojen avulla.

Guglielmo Marconi sai Nobelin fysiikanpalkinnon vuonna 1909 radioon liittyvästä kehitystyöstä, Enrico Fermi vuonna 1938 ydinfysiikasta ja Carlo Rubbia vuonna 1984 alkeishiukkasten tutkimuksesta. Giulio Natta sai vuonna 1963 Nobelin kemianpalkinnon polymeerikemiasta.

Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon ovat saaneet Camillo Golgi (n. vuonna 1906), Daniel Bovet (n. vuonna 1957), Renato Dulbecco (n. vuonna 1975) ja Rita Levi-Montalcini (n. vuonna 1986).

kuvan lähde: Wikipedia/italia

Leonardo da vinci

kuvan lähde: art in context/Leonardo da vinci

Saksa (Oliver)

Saksan väkiluku:83,2 miljoonaa
Saksan presidentti:Frank-Walter Steinmeier
Saksan pääkaupunki:Berliini
Saksan kansallis eläin on Kotka
Saksan pintaala on 357 592 km²
Saksan sijainti

Saksan lippu

Saksan kirjallisuus:

Saksalaiset kutsuvat itseään kirjojen kansakunnaksi tai ”runoilijoiden ja ajattelijoiden maaksi” (”Das Land der Dichter und Denker”).Maailman suurin vuosittainen kirja-alan tapahtuma, Frankfurtin kirjamessut, järjestetään Saksassa. Saksassa ilmestyy vuosittain noin 95 000 kirjaa. Kymmenen saksalaista kirjailijaa on palkittu Nobelin kirjallisuuspalkinnolla: Theodor Mommsen , Rudolf Eucken, Paul Heyse, Gerhart Hauptmann, Thomas Mann, Hermann Hesse, Nelly Sachs, Heinrich Böll, Günter Grass ja Herta Müller.Muita kirjailijoita: Johann Wolfgang von Goethe, Johann Peter Hebel, Heinrich Heine, Martti Luther, Heinrich Mann, Klaus Mann, Karl May, Friedrich Schiller, Albert Schweitzer.

Saksan musiikki:

Saksan maine musiikkimaana perustuu ennen kaikkea taidemusiikin säveltäjiin. Maassa toimii 130 sinfoniaorkesteria:niistä kuuluisin on Berliinin filharmonikot, jota johtaa tällä hetkellä brittiläinen Sir Simon Rattle.

Barokin jättiläinen oli saksalainen Bach. Omana aikanaan Bachia suositumpia olivat kuitenkin maanmiehet Händel ja Telemann. Klassismin ja romantiikan vaihteen nero oli Beethoven, joka luetaan Bachin ja itävaltalaisen Mozartin ohella usein kolmen suurimman säveltäjän joukkoon. Ystävykset Schumann ja Mendelssohn olivat täysromantiikan suurimpia nimiä. Myöhemmän romantiikan konservatiivisempaa siipeä edusti Brahms, josta Schumann oli povannut uutta Beethovenia. Romantiikan suurin saksalainen oopperasäveltäjä oli uudistushenkinen Wagner, jonka jalanjäljissä kulki myöhäisromantiikan suurmies, oopperoistaan ja sävelrunoistaan tunnettu Richard Strauss. Nykymusiikin vahvoista saksalaisnimistä suurimpana on pidetty Karlheinz Stockhausenia.

Jo 1960-luvulta asti on puhuttu ”krautrockista” viitaten saksalaiseen rockiin. Saksalainen Can oli 1970-luvun taiderockin kärkinimiä. Selvästi merkittävämpi panos populaarimusiikin kehitykseen oli kuitenkin 1970-luvun alussa pinnalle tulleilla esittäjillä, Kraftwerk, Tangerine Dream ja Klaus Schulze, jotka ovat kaikki olleet keskeisiä pioneereja elektronisen musiikin alalla. Saksassa on ollut myös vahva teknokulttuuri, joka näkyi esimerkiksi Love Parade -tapahtumien kautta. 1970-luvulla perustettu rock-yhtye, Scorpions, on maailmalla eniten suosiota saanut saksalainen ryhmä. Myöhempiä tunnettuja saksalaisyhtyeitä ovat esimerkiksi 1990-luvulla tunnetuksi tullut metalliyhtye Rammstein sekä 2000-luvulla rock-yhtye Tokio Hotel.

Suosittua maassa on myös saksankielinen schlager-musiikki, joka vastaa Suomen iskelmämusiikkia.

Lähde:wikipedia

saksan suosituinpia matkakohteita:

Berliini:

Kölnin katedraalin kaksoistornit:

saksassa on myös paljon upeita maisemia

Neuschwansteinin linna:

ROMANIA (NETTA)

Romania on valtio Kaakkois-Euroopassa. Sen naapurimaita ovat Ukraina, Moldova, Bulgaria, Serbia ja Unkari. Romanialla on myös kaistale Mustanmeren rantaa. Romanian pinta-ala on 238 391 neliökilometriä ja maassa oli vuoden 2019 tietojen mukaan noin 19,3 miljoonaa asukasta.

Ilmasto:
Suuressa osassa Romaniaa vallitsee mannerilmasto: kesät ovat kuumia ja talvet kylmiä ja kuivia.Sateet ovat vähäisiä muualla paitsi Karpaattien yläosassa. Suurin osa sateista ajoittuu kevääseen ja alkukesään, jolloin saadaan usein ukkosluonteisia sadekuuroja. Alavilla alueilla on lumipeite tyypillisesti 30–50 päivänä vuodessa, ja korkeammalla vuoristossa lumiaika jatkuu noin sata päivää.Romaniassa on kolme vallitsevaa kasvillisuusvyöhykettä: vuoristot, metsät ja aro. Metsistä iso osa on luonnontilaisia, ja niissä elää suuri määrä susia ja karhuja.

Kieli:
Virallinen kieli on romania, jota puhuu äidinkielenään 91% väestöstä.Romanian kielellä tarkoitetaan yleensä romanian suurinta päämurretta, dakoromaniaa. Muut romanian murteet ovat puhujamääriltään hyvin pieniä.Romanian kielioppi eroaa huomattavasti muista romaanisista kielistä.Romanian substantiivit jakautuvat kolmeen sukuun: maskuliini, feminiini ja neutri. Muissa nykyisissä romaanisissa kielissä on pääsääntöisesti vain kaksi sukua.

Presidentti:
Romanian presidentti valitaan suorilla vaaleilla viiden vuoden virkakaudelle. Presidentti voidaan valita kerran uudelleen toiselle perättäiselle kaudelle. Vuonna 2019 liberaalipuolueen Klaus Iohannis valittiin presidentiksi toiselle kaudelle. Hän on toiminut presidenttinä vuodesta 2014 lähtien. Romaniassa presidentillä on suuri vaikutusvalta ulkopolitiikan asioissa. Presidentti myös nimittää pääministerin, jonka tulee nauttia parlamentin luottamusta.

Liikenne:
Romaniassa on 53 lentokenttää, joista 25:llä on päällystetty kiitotie, ja neljän kentän kiitotie on yli 3 047 metriä pitkä eli sopii mannertenvälisiin lentoihin. Rautatietä on yli 10 000 kilometriä.1 700 kilometriä vesiväyliä muodostuu noin tuhannen kilometrin pätkästä Tonavaa, sen sivujoista ja joistakin kanavista. Satamakaupunkeja ovat Brăila, Constanța, Galați ja Tulcea.

Ruokakulttuuri:
Romanialainen aamiainen on tyypillisesti tee ja pieni hillovoileipä. Päivän pääateria syödään alkuiltapäivästä. Mititei-makkara on suosittu alkupala. Alkuruokana on usein liha- tai kaalikeittoa. Pääruoka on tyypillisesti lihaa. Lähiseudun viinejä käytetään paljon. Luumuista tehdään Țuică-nimistä brandyä.Romanialainen keittiö on monipuolinen sekoitus erilaisia ruokia useista perinteistä.

Luonto:
Romaniassa on kolme vallitsevaa kasvillisuusvyöhykettä: vuoristot, metsät ja aro. Metsistä iso osa on luonnontilaisia, ja niissä elää suuri määrä susia ja karhuja. Karpaateilla elää kotoperäinen gemssinalalaji. Metsien hallitsevat puulajit ovat pyökki ja kuusi.Jätteiden käsittely tuottaa pulmia Bukarestissa. Jätemäärät ovat kasvaneet. Kaupungin reuna-alueille on syntynyt lisää kaatopaikkoja. Jätteiden polttaminen ja autojen pakokaasut pilaavat kaupunkilaisten ilmaa. Järvetkin ovat likaantuneet yhdyskuntajätteistä. Romaniassa on puoli miljoonaa hehtaaria upeita vanhoja metsiä. Laittomat hakkuut aiheuttavat joka vuosi suuria vahinkoja metsäluonnolle.

Rahayksikkö:
Romanian leu on Romanian rahayksikkö. Se jakaantuu sataan baniin. Nykyinen leu otettiin käyttöön 1.7.2005, jolloin se korvasi 10 000 vanhaa leuta. Leu tarkoittaa leijonaa. Romaniassa on käytössä 1, 5, 10, 50, 100, 200 ja 500 leun setelit.1 Romanian leu on kuin 0,20 euroa.

historia:
Rooman keisari Trajanus valloitti suunnilleen nykyistä Romaniaa ja Moldovaa vastanneen Daakian vuosina 101–106. Maan nimi on peräisin Rooman valtakunnasta käytetystä nimestä Romania. Rooman vallan loppuvaiheessa ja sen jälkeen alueelle hyökkäsivät lukuisia kertoja germaaniset gootit, hunnit, slaavit, avaarit, bulgaarit ja unkarilaiset. Keskiajalla pääosa romanialaisista eli kolmen ruhtinaskunnan alueella, jotka olivat Valakia, Moldavia ja Transilvania. Vuonna 1365 syntyneet itsenäiset Romanian ruhtinaskunnat Valakia ja Moldavia joutuivat osmanien valtakunnan alaisuuteen, ensin Valakia vuonna 1396 ja sitten Moldavia vuonna 1455.

talous:
Itä-Euroopan kommunistivallan romahduksen jälkeen 1989–1991 Romanian vanhentunut teollisuus vaati perusteellista kehittämistä. Vuoteen 1994 mennessä lainsäädäntö oli valmis markkinatalouteen, ja seuraavan 15 vuoden aikana maahan tuli paljon ulkomaisia sijoituksia. Maa liittyi Maailman kauppajärjestön jäseneksi 1. tammikuuta 1995. Helmikuussa 1997 Romania aloitti laajat vakautus- ja rakenneuudistustoimet, mutta uudistuksia on tehty vain kausittain. Korruptio, byrokratia ja inflaatio ovat olleet ongelmina. Maa toivoi pääsevänsä siirtymään euroon vuonna 2014. Euroon liittymisestä ei 12/2014 ollut varmaa tietoa.

Bukarest:
Bukarest on Romanian pääkaupunki. Se on 1,6 miljoonalla asukkaallaan myös maan suurin kaupunki. Kaupunki sai nimensä 70 vuotta eaa. daakialaisen Bucur-nimisen paimenen mukaan,jonka alueelle Dâmbovițajoen varteen alkoi muodostua "Bucurin kylä.Bukarestin rikollisuusaste on matala verrattuna muihin Euroopan pääkaupunkeihin.

Romanian lippu

Romanian presidentti,Klaus Iohannis

Romanian liikenne

kartta

Latvia (Hilmariina)
on yksi Baltian maista ja osa Eurooppaa. Se rajautuu pohjoisessa Viroon, idässä Venäjään sekä Valko-Venäjään ja etelässä Liettuaan. Maan pääkaupunki on Riika, joka on Baltian maiden suurin kaupunki. Latvia on yksi kymmenestä valtiosta, jotka ovat liittyneet osaksi Eurooppaa 1. toukokuuta 2004.

Latvian ensimmäinen itsenäisyyskausi oli vuosina 1918-1940 ja toinen alkoi vuonna 1991.
LATVIAN VÄKILUKU
Vuonna 2011 oli väestönlaskenta silloin asukkaita oli 2 067 887. Vuonna 2019 Latvian väkiluku oli n.1 920 000 ja nyt 1 830 211.

LATVIAN PRESIDENTTI JA PÄÄMINISTERI
Latvian presidentti on Edgars rinkēvičs. Hän syntyi 21 syyskuuta 1973. Hän on ollut Latvian presidenttinä 8. heinäkuuta 2023 lähtien. Ennen sitä hän toimi Latvian ulkoministerinä vuodesta 2011 lähtien. Presidentti on kuten valtion päämies ja asevoimien ylipäällikkö. Latviassa presidenttiä ei valita suoralla kansanvaalilla, vaan hänet valitsee parlamentti eli Saeima neljän vuoden virkakaudelle, joita voi olla korkeintaan kaksi peräkkäin. Ennen vuotta 1997 kauden pituus oli vain kolme vuotta. Presidentin tulee olla Latvian kansalainen ja vähintään 40-vuotias.
https://r.search.yahoo.com/_ylt=AwrFcMVc201lkMIfRBtdLAx.;_ylu=c2VjA3NyBHNsawNpbWcEb2lkAzJhYTViNTAzMTA5MWI2YzJjMzcyMGIwMGQ2NjBhMmRiBGdwb3MDMgRpdANiaW5n/RV=2/RE=1699630045/RO=11/RU=https%3a%2f%2fprzegladbaltycki.pl%2f10932%2cedgars-rinkevics-stawialismy-wegrom-za-wzor-nasza-ustawe-oswiatowa.html/RK=2/RS=Zyt.fGZ0Y_tpGhSMrP12PPN.Mck-

Latvian pääministeri on Evika Siliņa joka on aloittanut vasta 15. syyskuuta 2023. Hän syntyi 3. elokuuta 1975.
2022–2023 hän toimi Latvian hyvinvointiministerinä Krišjānis Kariņšin johtamassa hallituksessa. (Krišjānis Kariņš on entinen Latvian pääministeri)
Lähde: https://fi.images.search.yahoo.com/search/images;_ylt=AwrkOOfV2k1lxZIQcdgcBopQ;_ylu=Y29sbwNpcjIEcG9zAzEEdnRpZAMEc2VjA3Nj?p=Evika+silina&fr=mcafee

LATVIAN URHEILU
Jääkiekko
MM-kisat 1998: yhdeksäs sija
MM-kisat 1999: yhdestoista sija
MM-kisat 2000: kahdeksas sija
MM-kisat 2001: kolmastoista sija
MM-kisat 2002: yhdestoista sija
MM-kisat 2003: yhdeksäs sija
MM-kisat 2004: seitsemäs sija
MM-kisat 2005: yhdeksäs sija
MM-kisat 2006: kymmenes sija
MM-kisat 2007: kolmastoista sija
MM-kisat 2008: yhdestoista sija
MM-kisat 2009: seitsemäs sija
MM-kisat 2010: yhdestoista sija
MM-kisat 2011: kolmastoista sija
MM-kisat 2012: kymmenes sija
MM-kisat 2013: yhdestoista sija
MM-kisat 2014: yhdestoista sija
MM-kisat 2015: kolmastoista sija
MM-kisat 2016: kolmastoista sija
MM-kisat 2017: kymmenes sija
MM-kisat 2018: kahdeksas sija
MM-kisat 2019: kymmenes sija
MM-kisat 2021: yhdestoista sija
MM-kisat 2022: kymmenes sija

LATVIAN LIPPU https://r.search.yahoo.com/_ylt=AwrFFYe0201l5BgArBhdLAx.;_ylu=c2VjA3NyBHNsawNpbWcEb2lkAzFiMmQwODA3ODIyZjE3ZjRmMzMwYzI2NjIwYTUwNzU3BGdwb3MDMQRpdANiaW5n/RV=2/RE=1699630133/RO=11/RU=http%3a%2f%2fwww.nationalflags.shop%2fLatvian-lippu/RK=2/RS=12OpAuoCK_4V_DyzibN2pydFp5Y-
https://r.search.yahoo.com/_ylt=AwrFcMVw2k1lelMfC8ddLAx.;_ylu=c2VjA3NyBHNsawNpbWcEb2lkAzhkYWJlOGRkNjllYzE1NDEwMTdiNWY0ZWM5NWYwYjE4BGdwb3MDMTcEaXQDYmluZw--/RV=2/RE=1699629808/RO=11/RU=https%3a%2f%2fcitiesandtownsmap.blogspot.com%2f2019%2f08%2flatvia-map-surrounding-countries.html/RK=2/RS=Dc.GAeqQFvJ_G9zC4dkwUTszvhM-
LATVIAN ILMASTO
Kesä on lämmin, kevät ja syksy ovat leutoja. Joskus talvella voi olla purevan kylmää, kun kylmä ilmavirtaus Venäjältä saavuttaa Latvian. Silloin sataa yleisesti lunta. Sadetta esiintyy ympäri vuoden, määrällisesti eniten elokuussa. Riiassa lämpimimmän kuukauden eli heinäkuun keskimääräinen ylin lämpötila on 21,7 astetta ja kylmimmän eli tammikuun keskimääräinen alin −7,8 astetta.
LATVIAN HISTORIA
Nykyisen Latvian alueella on ollut asutusta pian jääkauden jälkeen 9000 eaa., kun ensimmäiset ihmiset etelästä saapuivat alueelle. Muinaisbalttilaiset tulivat aluksi toimeen metsästämällä ja kalastamalla. He elivät matriarkaalisissa yhteisöissä, joissa ruoka ja tavarat jaettiin tasa-arvoisesti yhteisön kesken. Myöhemmin ilmastonmuutoksen seurauksena joille ja järville alkoi muodostua suurempia asutuskeskuksia. Heidän saapuessaan aluetta asuttivat itämerensuomalaiset heimot, joista Latvian liiviläiset polveutuvat ja joilta muinainen Liivinmaa sai nimensä.

Venäjä (Roni)

Historia

Venäjän historia omana valtakuntanaan alkoi Nestorin kronikan mukaan, kun eräät slaavilaiset ja suomalais-ugrilaiset heimot kutsuivat varjagi Rurikin ruhtinaakseen. Tämän tarun todellisuuspohja on kuitenkin hyvin epäselvä. Varhaisten rusien valta laajeni Kiovaan, ja Kiovan Rus kohosi suurvalta-asemaan 1000-luvun taitteessa. Kiovan Rusin rappeuduttua maa jakaantui useaan pienempään ruhtinaskuntaan, jotka eivät mahtaneet mitään mongolien valloituksille 1200-luvulla. Syrjäinen Moskova oli paremmin suojassa mongoleilta, ja Moskovan ruhtinaskunta kohosi merkittävimmäksi valtioksi.

Moskovan Venäjästä mutoutui vuonna 1721 Venäjän keisarikunta, kun Pietari Suuri otti voitokkaan ison Pohjan sodan jälkeen itselleen keisarin arvonimen. Venäjä nousi keisarivallan aikana merkittäväksi eurooppalaiseksi suurvallaksi. Sen alue ylsi parhaimmillaan Itämereltä Tyynelle valtamerelle ja Alaskaan sekä Jäämereltä Kaspianmerelle. Keisarivalta Venäjässä päättyi helmikuun vallan kumoukseen vuonna 1917. Tästä lähtenyt tapahtuma ketju vei kommunistien valtaannousuun ja Neuvostoliiton syntymiseen.

Lähde: Pixers

Pääkaupunki: Moskova

Hallitusmuoto: Perustuslaillinen tasavalta, Liittotasavalta, Semipresidentialismi

Virallinen kieli: Venäjä

Väkiluku: 143,4 miljoonaa (2021) Maailmanpankki

Pääministeri: Mihail Misustin

Pinta-ala: 17 100 000 neliökilometriä

Maanosa: Eurooppa, Aasia
Venäjän rajanaapureita ovat Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua, Puola, Valko-Venäjä, Ukraina, Georgia, Azerbaidzan, Kazakstan, Kiina, Mongolia ja Pohjois-Korea. Lisäksi muun muassa Ruotsiin, Saksaan, Turkkiin, Japaniin, Etelä-Koreaan ja Yhdysvaltojen Alaskaan on vain vähän merimatkaa.

ilmasto

Venäjän ilmaston muotoutumisen taustalla on useampia tekijöitä. Maan valtava koko sekä monien alueiden etäisyys merestä tarkoittavat, että dominoivana ilmastotyyppinä on mannerilmasto, joka vallitsee sekä Euroopan että Aasian puoleisella Venäjällä lukuun ottamatta tundra-alueita ja maan kaakkoisnurkkaa. Etelän vuoret estävät lämpimien ilmamassojen tulon Intian valtamereltä ja lännen sekä pohjoisen arot tekevät maan avoimeksi arktisen alueen ja Atlantin vaikutuksille.

Lähes koko Venäjän alueella on erotettavissa vain kaksi vuodenaikaa: talvi ja kesä. Kevät ja syksy ovat yleensä lyhyitä välikausia hyvin matalan ja hyvin korkean lämpötilan kausien välissä. Kylmin kuu on tammikuu (meren rannoilla helmikuu), lämpimin on yleensä heinäkuu. Tyypillistä maalle on lämpötilojen suuri vaihteluväli. Talvella lämpötilat viilenevät sekä etelästä pohjoiseen että lännestä itään. Kesät voivat olla varsin kuumia ja kosteita jopa Siperiassa. Sotšia ympäröivä Mustanmeren rannikkoalue on ilmastoltaan subtrooppinen. Kuivimpia alueita ovat mannermaan sisimmät alueet.

Kulttuuri

Venäläisen kulttuurin juuret ovat varhaisessa itäslaavilaisessa kulttuurissa. Kansanperinteeseen ovat vaikuttaneet myös alueella asuvat monet eri kansallisuusryhmät ja näiden tavat. Venäläinen kirjallisuus, teatteri, baletti sekä runous ovat maailmallakin arvostettua.

Tunnetuimpia venäläisiä nykymusiikin edustajia ovat muun muassa viihdelaulaja Alla Pugatšova, tyttöpop-ryhmä t.A.T.u. ja Euroviisuissa menestynyt Dima Bilan. Venäläisistä nykykirjailijoista mainitsemisen arvoisia ovat muun muassa Boris Akunin ja Viktor Pelevin.

Lähde: Aamuposti

Urheilu

Venäjä on jatkanut Neuvostoliiton aikana saavutettua urheilumenestystä sekä Venäjä on yksi menestyneimmistä maista urheilussa. Venäjä on saanut mitaleita kolmanneksi parhaana maana olympialaisissa. Venäjän suosituimpia lajeja ovat rytminen voimistelu, jalkapallo, jääkiekko ja koripallo. Muita suosittuja lajeja ovat käsipallo, yleisurheilu, painonnosto, maastohiihto, paini, lentopallo, jääpallo ja taitoluistelu. Venäjällä on tullut suosituiksi uusia lajeja kuten tennis, rugby, shakki, taistelulajit ja suunnistus. Venäjän menestys Vancouverin talvikisoissa jäi vaatimattomaksi Venäjän sijoittuessa kuudenneksi mitalitilastossa. Pääministeri Vladimir Putin vaati parannusta olympiamenestykseen Sotšin talviolympialaisiin 2014 mennessä. Venäjän urheilun markkinavetoinen ja valtiollisesti ohjattu sekajärjestelmä tukeutuu edelleen neuvostoaikoina syntyneeseen urheilun osaamis- ja valmennuskulttuuriin. Vuonna 2008 Venäjällä oli 2687 stadionia, jossa vähintään 1500 yleisölle paikkaa ja uima-halleja 3762, yhteensä 123 200 liikuntapaikkaa. Vuonna 2008 mukana urheiluseuroissa ja ryhmissä oli 22,6 miljoonaa henkilöä mukaan lukien 8,1 miljoonaa naista.

Vuodesta 1952 lähtien, jolloin pidettiin olympiakisat Helsingissä Neuvostoliitto on osallistunut olympiakisoihin.Venäjä on myös osallistunut talvikisojen paraolympialaisiin vuodesta 1994 lähtien.

Lähde: 123RF

KREIKKA (OVE)

Väkiluku: 10,64miljoonaa(2021)

Pinta-ala: 131 957 neliökilometriä

Rahayksikkö: euro

Kreikan pääkaupunki: Ateena

kreikan presidentti : Aikateríni Sakellaropoúlou

Valtiomuoto: demokratia

KREIKKA

Kreikka on valtio Välimeren rannalla. Kreikkaan kuuluu lukuisia saaria, ja sillä on pitkä ja monimutkainen historia. Elinkeinoja ovat turismi ja laivanvarustus. Kreikka on yhdistyneiden kansakuntien perustajajäsen sekä kuuluu Euroopan unioniin ja puolustusliitto Natoon

LUONTO

Kreikan pinta-alasta 25% on metsää. 30% pinta-alasta on viljelymaata ja myös 40% laidunmaata. Sen kasvusto on monimuotoista, koska Kreikka siaitsee Euroopan, aasian ja Afrikan risteyksessä. kreikka on maaperältään kallioista ja vuoristoista.

KREIKAN HISTORIA

Kreikan historia alkaa luvulta 700 eaa. Tällöin alueella ei sijainnut yhtä suurta valtiota, vaan sillä täällä pieniä itsenäisiä kaupunkivaltioita, esim Ateena ja Sparta. Kreikkalaisilta on myös periytynyt tasavallan ajatus. Antiikin Kreikka on vaikuttanut myöhemmin Italian niemimaalle nousseeseen Roomaan. Kreikkalainen taide on ollut esikuvana Italian ja koko Euroopan taiteelle. Erityisesti Kreikkalainen kuvanveisto ja rakennustaide ovat olleet eräitä parhaita asioita mitä ihminen on historian aikana luonut.

KULTTUURI

Kreikan kultuuri on kehittynyt tuhansien vuosien saatossa, saadan alkunsa Antiikin Kreikan ajoilta.
Kreikan kultuuri on ollut niin mahtava että se on jättänyt jälkensä Eurooppalaisiin maihin. Antiikin kreikkalasten filosofien ajatukset ovat tunnettuja yhä.

Parhaide tunnetut filosofit: Sokrates, Platon ja Aristoteles.

NÄHTÄVYYDET
Antiikin ajoilta on säilynyt monia raunioita ja muita jälkiä kuten patsaita, tämän takia Kreikassa käy turisteja pilvinpimein

Nähtävyydet esim: Akropolis, Kreikan saaristo, Kreeta, Delfoi ja Olynpia jne.

URHEILU
Olympialaiset periytyivät kultuurin mukana nykymaailmaan. Suosittuja Antiikin olympian urheilulajeja olivat kilpa-ajot, kiekon ja keihäänheitto, paini, pituus hyppy ja maratoon. Jo Antiikin aikaan järjestetiin olympialaisia joka neljäs vuosi.

KAUPUNGIT
Kreikan kaupungit ovat yleensä pieniä 2000-10 000 asukasta. tori on Kreikkalainen keksintö, kreikkalaiselta nimeltään agora, sinne ihmiset kokoontuivat kuuntelemaan puheita ja tapaamaan toisiaan. markkina paikat olivat torin reunalla

JUMALAT

Kreikkalaiset jumalat olivat ihmisen kaltaisia. Jumalat asuvat Olympos-vuorella ja olivat kuolemattomia

Jumalat: Zeus ukkosen jumala, Hades kuoleman jumala, Poseidon meren jumala, Hera taivaan ja avioliiton jumalatar, Pallas Athene tieteitten ja sotataidon jumalatar, Apollo valon jumala, Artemis metsästyksen jumalatar, Afrodite kauneuden jumalatar ja Ares sodan jumala jne. Monijumalaisuus siirtyi hyvin samanlaisena Roomaan.

LÄHTEET
https://fi.tristarhistory.org/a-typical-greek-city
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikkalainen_kulttuuri
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikka
https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikan_luonto
Maailman myytit ja tarut kirja

kreikan kartta :https://www.euroopanlentokentat.fi/uncategorized/kreikan-suurimmat-kaupungit/

kreikan lippu :https://fi.wikipedia.org/wiki/Kreikan_lippu

kuva ateenasta:https://www.tui.fi/inspiration/ateenan-nahtavyydet-10-vinkkia/

loput esitelmät