https://peda.net/id/a9567990048 2020-10-02T11:52:54+03:00 https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/05ef90049 2017-02-20T08:00:23+02:00 <p>- Nimeä lähtöteksti aloituskappaleessa</p> <p>- Mene suoraan asiaan</p> <p>- Esitä pääväite aloituskappaleessa. Lisäksi siinä voi luetella pääperustelut yhdessä virkkeessä</p> <p>- Käsittelyosassa eli toisesta kappaleesta lähtien esitellään perustelut. Kukin perustelu voi muodostaa oman kappaleensa.</p> <p>- Perustele väitteet lähtötekstin sisällöllä eli tekstihavainnoilla. Käytä tarvittaessa suoria lainauksia; etenkin runoista puhuttaessa on suotavaa käyttää niitä.</p> <p>- Vastaustekstit ovat hyvin asiatyylisiä. Esimerkiksi älä käytä ironiaa, ja kielikuviakin on hyödynnettävä säästeliäästi.</p> <p>- Vastaustekstin voi lopettaa esimerkiksi päätelmään. Erillistä päätäntäkappaletta ei toisaalta tarvita, vaan tekstin voi lopettaa käsittelyosan viimeiseen asiaan.</p> 2015-11-29T12:00:30+02:00 https://peda.net/id/a83085409 2017-02-20T08:02:08+02:00 <p>Pauliina Pietilän yleisönosastokirjoituksessa (Helsingin Sanomat, 10.5.2006) on runsaasti tunnevaihtelua. Aluksi kirjoittaja on maltillinen, kiivastuu nopeasti keskivaiheilla mutta rauhoittuu taas loppua kohti. Pietilän vihaisuus ja toisaalta pyrkimys hillitä sitä näkyy melkein kaikilla kielen tasoilla: teksti-, virke- ja lause-, sana- sekä muototasolla.</p> <p>Tekstitasolla Pietilä on yrittänyt rakentaa rauhallisesti keskustelevan mielipidetekstin. Se alkaa maltillisen yleisönosastokirjoituksen vaatimusten mukaisesti vastanäkemyksen eli opinto-ohjaaja Eila Palojärven ajatusten esittelyllä: jo toisen vuoden lukio-opiskelijan pitäisi ruveta ”laskemaan lähtöpisteitään tulevaa opiskelupaikan hakua varten” välttyäkseen turhilta välivuosilta. Sen jälkeen alkaa tekstin kiihkeämpi, Pietilän näkemykset perusteleva tekstiosa, jossa hän murskaa erityisesti ylioppilaskirjoitusten mielekkyyden. Lopussa taas Pietilän teksti rauhoittuu, kun kirjoittaja ehdottaa sävyisästi ongelman ratkaisuksi lukion koko tutkintorakenteen muuttamista.</p> <p>Virketasolla yleisönosastokirjoituksen alkuosan ja lopun rauhallisempi sävy erottuu pidempinä ja monimuotoisempina rakenteina. Näissä virkkeissä on päälauseen lisäksi enimmillään kaksi sivulausetta. Sen sijaan vihaisimmassa keskiosassa virkkeet sisältävät pelkän päälauseen: ”Tilanne on keinotekoinen ja typerä.” Pietilän tekstin lauseet ovat pääosin väitelauseita; vain rauhallisessa lopetusvirkkeessä hän esittää retorisen kysymyslauseen.</p> <p>Pietilän tekstin vihainen keskiosa erottuu selvästi sananvalintojensa vuoksi. Erityisesti adjektiivit puhuvat kirjoittajan tunnekuohunnasta: <em>naurettava, keinotekoinen, typerä, triviaali, kohtuuton ja epäinhimillinen</em>. Myös verbit ja yksi metaforinen substantiivikin osoittavat vihaisessa keskiosassa kirjoittajan kokeneen ylioppilaskirjoitukset kielteiseksi tilanteeksi<em>: sulkea, pakottaa, puristua, kontrolloida; konseptikeskitysleiri. </em></p> <p>Kiivas ja rauhalliset tekstiosat erottuvat myös kielen muototason valinnoiltaan. Pietilä käyttää sekä alussa että lopussa konditionaalia aika paljon, mutta vihanpurkausosassa melkein kaikki predikatiiviverbit ovat indikatiivissa.</p> <p>Pietilän yleisönosastokirjoituksen tunteiden ilmaisumahdollisuuksiin vaikuttaa erityisesti yksi sen konteksteista eli julkaisupaikka: Helsingin Sanomissa julkaistavilta yleisönosastokirjoituksilta edellytetään maltillista argumentointia, vaikka närkästynyt kirjoittaja haluaisikin purkaa paperille pelkästään kielteisiä tunteitaan.</p> 2015-11-29T11:57:53+02:00 https://peda.net/id/e014cb5c79e 2022-12-12T08:11:54+02:00 <div class="article-info hide-if-empty px-16 mb-8"> <div class="article-info__wrapper hide-if-empty article-label storylogo-20"><span class="article-info__label">Mielipide</span></div> </div> <h1><span>Ylioppilaskirjoitukset kahlitsevat lukiota</span></h1> <div class="px-16 mb-16 last:mb-0 paid-indicator paid-label paid-indicator--article" aria-label="Tilaajille"><span class="leading-loose align-middle paid-indicator-title hide-if-empty">TILAAJILLE</span></div> <div class="article-byline mx-16 mb-4"><span>Pietilä Pauliina</span></div> <div class="timestamp-label mx-16 mb-16"><span>18.5.2006 3:00</span></div> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Välivuosikeskustelua jatkanut opinto-ohjaaja Eila Palojärvi vaati (HS 11.5.) yliopistoilta ja ammattikorkeakouluilta valintakriteerien aikaisempaa julkaisemista.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Hänen mukaansa opiskelijoiden olisi hyvä tietää kriteereistä viimeistään toisen lukiovuoden puolivälissä, jotta he mahdollisimman aikaisin ryhtyisivät laskemaan lähtöpisteitään tulevaa opiskelupaikan hakua varten. Näin vältyttäisiin turhilta välivuosilta.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Kirjoittaja olettaa, että jo lukion toisluokkalaiset tietävät, mille alalle ovat hakeutumassa. Näin tulevaisuudesta tulisi päättää niin aikaisin kuin mahdollista, mieluiten jo peruskoulussa.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Kustannustehokkaassa ajattelussa unohdetaan lukion yleissivistävä funktio. Jos lukiolainen saisi käydä rauhassa kaikki häntä kiinnostavat syventävät ja soveltavat kurssit, jotka tarjoavat laajan ymmärryksen eri tieteiden ja taiteiden alueilta taidehistoriasta neuropsykologiaan, hänellä olisi kunnolla aikaa lukea, syventyä, ajatella ja rakentaa maailmankuvaansa.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Tämä ei onnistu instituutiossa, jossa ensimmäisistä kursseista lähtien painotetaan ylioppilaskokeiden merkitystä.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Koko systeemi on naurettava: suljetaan ihmiset kuudeksi tunniksi liikuntasaliin, pakotetaan heidät näyttämään, kuinka &quot;kypsiä&quot; ja &quot;korkeakoulukelpoisia&quot; he ovat, ja sitten koetuloksen perusteella pistetään paremmuusjärjestykseen.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Tilanne on keinotekoinen ja typerä. Triviaalien kielioppipoikkeusten arvailu kielten kokeissa ei mittaa spontaania sanavalmiutta tai kielen joustavuutta.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Erityisen kohtuuton on äidinkielen koe. Edes romaanin kirjoittamiseen kykenevän oppilaan lahjakkuus ei välttämättä puristu esiin valvojien kontrolloimassa konseptikeskitysleirissä.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Yhä varhaisempaan suuntautumiseen pakottavat myös uudet ainereaalikokeet. On väärin, että opiskelijoiden pitää päättää kirjoitussuunnitelmistaan jo lukion alussa.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Tietyn reaaliaineen ensimmäiset kurssit saattavat tuntua kivoilta, mutta matkalla loppukokeisiin mielipiteet muuttuvat.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Abivuoden ankara pingottaminen ei anna opiskelijoille aikaa miettiä, mitä he elämältään tahtovat.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Itse hyvänä abiturienttina kirjoitin seitsemän ainetta ja nyt epäinhimillisiin koetilanteisiin valmistautumisen jälkeen pänttään yliopiston viestinnän pääsykokeisiin.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Epäilen jatkuvasti päätöstäni, mutta toisaalta pelkään jääväni ilman opiskelupaikkaa.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Haluttomuus vääriin valintoihin ja kompromissiratkaisuihin johtaa usein ylimääräiseen mietintävuoteen.</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Jotta vältyttäisiin välivuosilta ja autettaisiin opiskelijoita ammatinvalinnassa, on lukion koko tutkintorakennetta muutettava radikaalisti kohti sitä alkuperäistä tavoitetta, jonka mukaan lukio on yleissivistävä laitos.<br/> <br/> </span><span>Jos oppilaiden annettaisiin ajatella enemmän ja suorittaa vähemmän, voitaisiin saavuttaa todellinen henkinen kypsyys ja tietoisuus omista päämääristä. Eikö se ole tärkeämpää kuin kullanhohtoiset kirjaimet ylioppilastodistuksessa?</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span>Pauliina Pietilä</span></p> <p class="article-body mb-24 px-16"><span class="article-endnote">abiturientti</span></p> 2022-12-12T08:11:54+02:00