https://peda.net/id/a78ee2e015f 2025-04-10T14:26:32+03:00 https://peda.net/:static/543/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license noopener" href="https://peda.net/info" target="_blank">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/69f1d30615f 2025-04-10T14:31:58+03:00 <h3>1. Korpi</h3> <p><b><b>Korpi o</b><b>n</b></b><b> puustoinen suotyyppi, jossa kasvaa kuusta ja koivua.</b><span> Korvet ovat </span><b>ravinteikkaita</b><span> soita, joissa on ohut turvekerros ja hapekas kasvualusta. Kasvillisuus muistuttaa tuoretta kangasmetsää tai lehtoa. Tyypillisiä kasveja ovat rahkasammalet, karhunsammal, metsäkorte, suomuurain ja pallosara.</span></p> <h3>2. Räme</h3> <p><b>Räme on</b> <b>kuivahko ja puustoinen suotyyppi</b>, jonka valtapuu on mänty. Rämeillä kasvaa runsaasti erilaisia varpuja, kuten suopursu, variksenmarja, kanerva, vaivaiskoivu, suokukka, karpalo ja juolukka. Rämeiden turvekerros on melko paksu.</p> <h3>3. Neva</h3> <p><b>Neva on puuton avosuo</b>, jossa veden korkeuden vaihtelut voivat olla suuria. Nevoilla kasvaa paljon sarakasveja, mutta varpuja on vähän. Kenttäkerroksen yleisimpiä kasveja ovat isokarpalo ja kihokit. Pohjakerroksen muodostavat rahkasammalet.</p> <h3>4. Letto</h3> <p><b>Letto on runsasravinteinen puuton suotyyppi</b>, joka muodostuu kalkkipitoiselle paikalle. Lettojen kasvillisuus on rehevää ja omaleimaista, ja niillä esiintyy esimerkiksi kämmeköitä, suovehkaa, kieloa ja oravanmarjaa. Pohjakerroksessa on paljon rahkasammalta.</p> 2025-04-10T14:31:58+03:00