https://peda.net/id/a6aa78e0478 2026-04-07T16:38:34+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/9b5a3328328 2026-04-07T17:04:47+03:00 <em><strong class="editor red"><b>Tämä opetussuunnitelma on luonnos, jota ei ole vielä hyväksytty lautakunnassa.<br/> Opetussuunnitelman muutos on sivistyslautakunnan käsittelyssä kesäkuussa 2026. Esiopetussuunnitelman perusteet astuu voimaan tällaisenaan 1.8.2026.</b></strong></em><br/> <br/> Varhennetun oppivelvollisuuden tavoitteena on vahvistaa lapsen oppimisvalmiuksia niin, että <br/> hänellä on mahdollisuus oppia ja kehittyä täyteen potentiaaliinsa. Esiopetuksen alkamista <br/> varhennetaan ja oppivelvollisuus alkaa vuotta säädettyä aikaisemmin [1], jos lapsen arvioidaan <br/> tarvitsevan enemmän aikaa esi­ ja perusopetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi oppimiskykyyn ja kokonaiskehitykseen vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn <br/> rajoitteen vuoksi. Tällöin lapselle tehdään päätös varhennetusta oppivelvollisuudesta125.<br/> <br/> Vamma voi tarkoittaa esimerkiksi näkö­ tai kuulovammaisuutta, kehitysvammaisuutta, vaikeita <br/> kehityshäiriöitä tai laaja­alaisia oppimisen vaikeuksia. Mikäli lapsella on pitkäaikaissairaus, <br/> joka vaikuttaa lapsen kognitiivisiin taitoihin ja toimintakykyyn, voi se olla syy varhennettuun <br/> oppivelvollisuuteen. Sellainen pitkäaikaissairaus, joka ei vaikuta lapsen oppimiskykyyn, voidaan <br/> huomioida oppimisen edellytyksiä tukevilla opetusjärjestelyillä, kuten avustajan työskentelyllä <br/> ryhmässä. Tällöin varhennetun oppivelvollisuuden hallintopäätökselle ei ole perusteita. <br/> Toimintakyvyn rajoite tarkoittaa päivittäiseen selviytymiseen, osallisuuteen ja hyvinvointiin <br/> vaikuttavia tekijöitä, jotka aiheuttavat lapselle osallisuuden esteitä tai laajoja avun ja tuen tarpeita.<br/> <br/> Varhennetun oppivelvollisuuden päätöksen saaneen lapsen oppivelvollisuus alkaa sinä vuonna <br/> kuin lapsi täyttää 6 vuotta, ja hänellä on oikeus saada esiopetusta sinä vuonna, jona lapsi täyttää <br/> viisi vuotta [2]. Tällöin esiopetus voi kestää kaksi vuotta lapsen ollessa 5­ ja 6-­vuotias. Lapsen <br/> tulee osallistua esiopetukseen, joka kuuluu oppivelvollisuuteen [3]. Huoltaja päättää, osallistuuko <br/> lapsi esiopetukseen 5­-vuotiaana. Lapsen huoltajalle tulee antaa ajoissa tietoa varhennetusta <br/> oppivelvollisuudesta.<br/> <br/> Varhaiskasvatuksen tai opetuksen järjestäjä päättää varhennetusta oppivelvollisuudesta <br/> hallintolain mukaisesti ennen perusopetuksen alkamista. Jos lapsi ei ole varhaiskasvatuksessa <br/> tai esiopetuksessa, varhennetusta oppivelvollisuudesta päättää lapsen asuinkunta. Päätös <br/> varhennetusta oppivelvollisuudesta voidaan tehdä myös huoltajan aloitteesta. Päätös tehdään <br/> lapsen ollessa varhaiskasvatus­ tai esiopetusikäinen. Päätöstä ei voi tehdä perusopetuksen <br/> alkamisen jälkeen.<br/> <br/> Hallintopäätöksen valmistelussa tehdään yhteistyötä varhaiskasvatuksen sekä esi­ ja <br/> perusopetuksen asiantuntijoiden kesken. Arvioitaessa varhennetun oppivelvollisuuden tarvetta <br/> lapselle, tulisi vammaa, sairautta tai toimintakyvyn rajoitetta tarkastella eri näkökulmista, <br/> jotta saadaan kokonaiskuva lapsen tuen tarpeista ja oppimisen edellytyksistä. Yhteistyö on <br/> tärkeää, jotta lapsen oppimisen polku varhaiskasvatuksesta esiopetukseen ja esiopetuksesta <br/> perusopetukseen muodostaa lapsen edun mukaisen jatkumon.<br/> <br/> Varhennettua oppivelvollisuutta koskevaa hallintopäätöstä tehtäessä hyödynnetään lapsesta <br/> mahdollisesti annettuja psykologisia tai lääketieteellisiä lausuntoja tai muuta vastaavaa <br/> selvitystä. Päätöksenteon kannalta olennaista on, että lausunnosta tai selvityksestä käy <br/> ilmi, miksi lapsi hyötyisi varhennetusta oppivelvollisuudesta. Päätöstä tehtäessä voidaan myös <br/> hyödyntää terveydenhuollon kanssa yhteisesti aiemmin tai arvioinnin aikana muodostettua <br/> näkemystä lapsen tilanteesta. Päätös tehdään aina perustuen lapsen tilanteen kokonaisarviointiin, <br/> hänen vahvuuksiinsa ja yksilöllisen tuen tarpeisiinsa. Varhennettua oppivelvollisuutta koskeva <br/> hallintopäätös tulee perustella ja mahdollinen lausunto tai muu vastaava selvitys liitetään <br/> päätökseen.<br/> <br/> Varhennetun oppivelvollisuuden päätöksen saaneelle lapselle tulee tehdä tukea koskeva <br/> päätös [4], joka tehdään lapsikohtaisen tuen tarpeen arvioinnin [5] ja lapsikohtaisen tuen <br/> toteuttamista koskevan suunnitelman [6] mukaisesti. Tukea koskevassa päätöksessä päätetään <br/> tarvittavista lapsikohtaisista tukitoimista, ja tukitoimiin tulee sisältyä joko säännöllinen <br/> erityisopettajan opetus osittain pienryhmässä ja muun opetuksen yhteydessä tai kokoaikainen <br/> erityisopettajan opetus pienryhmässä.<br/> <br/> <b>Varhennetun oppivelvollisuuden päätöksen saaneen lapsen siirtyminen esiopetuksesta </b><br/> <b>perusopetukseen</b><br/> <br/> Kun lapsella on varhennetun oppivelvollisuuden hallintopäätös ja tuen tarve jatkuu <br/> perusopetuksessa, lapsen opetus järjestetään siten, että oppilaalla on oikeus perusopetuksessa <br/> aloittaessaan oppilaskohtaisiin tukitoimiin ja tarvittaessa perusopetuksen oppimäärästä <br/> tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeamiseen. Jos oppilaskohtaisten tukitoimien ja <br/> perusopetuksen oppimäärästä tai opetussuunnitelman tavoitteista poikkeaminen ovat <br/> riittämättömiä ja lapsi ei oppimiskykyyn vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn <br/> rajoitteen vuoksi kykene perusopetuksessa opiskelemaan oppiaineita, opetus voidaan järjestää <br/> toiminta-­alueittain.<br/> <br/> Esi­ ja perusopetuksen henkilöstö tekee moniammatillista ja monialaista yhteistyötä, kun <br/> arvioidaan perusopetukseen siirtyvän varhennetun oppivelvollisuuden päätöksen lapsen <br/> opetuksen järjestämistä ja tukitoimia perusopetuksessa. Tällöin hyödynnetään mahdollisia <br/> varhennettua oppivelvollisuutta varten annettuja lausuntoja tai muuta lapsen tilanteen arvioimisen <br/> tueksi jo aiemmin tehtyä tai arvioinnin yhteydessä tehtävää yhteistyötä terveydenhuollon <br/> ammattihenkilöiden kanssa. Arvioitaessa opetuksen järjestämistä perusopetuksessa tulee <br/> lapsen vammaa, sairautta tai toimintakyvyn rajoitetta tarkastella eri näkökulmista <br/> lapsen kokonaistilanteen ymmärtämiseksi. Perusopetuksen järjestämistä ja oppilaskohtaisia <br/> tukitoimia koskeva arviointi perustuu arvioon oppimäärän tavoitteista suoriutumisen ja <br/> opetukseen osallistumisen edellyttämien tukitoimien tarpeesta ja opetuksen järjestämisen <br/> tarkoituksenmukaisuudesta. Tietty lääketieteellinen diagnoosi ei automaattisesti tarkoita tiettyjen <br/> tukitoimien toteuttamista tai päätöstä perusopetuksen järjestämisestä oppilaalle oppimiskykyyn <br/> vaikuttavan vamman, sairauden tai toimintakyvyn rajoitteen perusteella [7]. Arviointiin perustuvaa <br/> tukea koskevaa päätöstä ei tehdä ainoastaan lääketieteelliseen arvioon pohjautuen, koska <br/> perusopetuksessa opetushenkilöstön tuki kohdentuu aina oppimisen ja koulunkäynnin <br/> tukemiseen ja tavoitteena on mahdollistaa jokaiselle oppilaalle opetussuunnitelman tavoitteiden <br/> ja perusopetuksen oppimäärän saavuttaminen sekä opetukseen osallistuminen.<br/> <br/> Varhennetun oppivelvollisuuden hallintopäätöksen saaneen lapsen perusopetuksen aloitusta <br/> myöhennetään vain perustellusta syystä ja tarkoin harkiten (kts. luku 5.5.5). Tällainen syy voi <br/> olla esimerkiksi se, että lapsi ei ole sairaudesta johtuen osallistunut lainkaan tai juuri lainkaan <br/> esiopetukseen, ja esiopetukseen osallistumisen katsotaan olevan lapsen edun mukaista.<br/> <br/> [1] Oppivelvollisuuslaki 2 §<br/> [2] Perusopetuslaki 26 a §<br/> [3] Oppivelvollisuuslaki 3 §<br/> [4] Perusopetuslaki 20 f §<br/> [5] Perusopetuslaki 20 d §<br/> [6] Perusopetuslaki 20 e §<br/> [7] Perusopetuslaki 20 i § (1090/2024) 2026-04-07T16:56:42+03:00 https://peda.net/id/de15a5d03a0 2025-05-26T11:30:16+03:00 <em>Varhennetun oppivelvollisuuden tarve ilmenee yleensä ennen esiopetusta. Varhennetun oppivelvollisuuden tarpeesta tulee lausunto erikoisairaanhoidolta. Mikäli lapsi on varhaiskasvatuksessa, varhaiskasvatusjohtaja vie tiedon rehtorille, esiopetukseen ja perusopetukseen. Huoltajien kanssa keskustellaan varhennetun oppivelvollisuuden aloittamisesta ja toteuttamisesta. Rehtori tekee hallinnollisen päätöksen. </em> 2025-05-26T11:24:39+03:00