https://peda.net/id/a66b3b61360 2020-01-13T15:28:54+02:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/a66bf43a360 2019-12-18T15:08:43+02:00 <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-79edc332=""--><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div class="teksti"><!--filtered attribute: data-v-79edc332=""--> <p>Moduulissa tutkitaan termodynaamisia systeemejä, energian siirtymistä systeemien välillä ja energian siirtymisen vaikutuksia. Keskeiset sisällöt liittyvät esimerkiksi energiantuotantoon, ilmastonmuutokseen ja rakentamiseen. Moduuli antaa valmiuksia osallistua ympäristöä ja teknologiaa koskevaan keskusteluun ja päätöksentekoon.</p> </div> </div> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Yleiset tavoitteet</h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Moduulin tavoitteena on, että opiskelija</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->syventää ymmärrystään energiasta fysiikan keskeisenä käsitteenä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa tutkia aineen termodynaamiseen tilaan ja olomuodon muutoksiin liittyviä ilmiöitä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa soveltaa termodynamiikan käsitteitä ja malleja energiantuotannon ratkaisujen tarkastelussa ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tunnistaa energiatasapainon ja lämmönsiirtymisen merkityksen ilmastonmuutoksessa.</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Keskeiset sisällöt</h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Keskeiset sisällöt</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->voima vuorovaikutuksen voimakkuuden mittana</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->mekaaninen työ</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->termodynaaminen systeemi ja tilanmuuttujat</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->lämpötila, paine ja hydrostaattinen paine</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->energian säilyminen, sisäenergia, energian siirtyminen ja lämpömäärä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->aineen lämpeneminen ja jäähtyminen sekä olomuodon muutokset</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->lämpölaajeneminen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kaasujen tilanmuutokset ja ideaalikaasun tilanyhtälö</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa temaattisissa yhteyksissä: energiantuotanto, rakentaminen ja energia kotona, ilmastonmuutos sekä lämpövoimakone.</div> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeilla: absoluuttisen nollapisteen määrittäminen (ekstrapolointi), veden ominaishöyrystymislämmön määrittäminen ja Boylen lain todentaminen.</div> </div> </div> 2020-01-13T15:28:54+02:00 https://peda.net/id/a66cb349360 2019-12-18T15:07:28+02:00 <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-79edc332=""--><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div class="teksti"><!--filtered attribute: data-v-79edc332=""--> <p>Moduulissa tarkastellaan tasaista ja muuttuvaa liikettä. Moduulissa perehdytään voimaan olennaisena kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia kuvaavana suureena ja siihen, miten Newtonin II lakia käytetään mallinnettaessa voiman vaikutusta liiketilan muutokseen. Energiaa ja liikemäärää tarkastellaan mekaniikan keskeisinä käsitteinä ja säilyvinä suureina.</p> </div> </div> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Yleiset tavoitteet</h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Moduulin tavoitteena on, että opiskelija</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa tutkia kokeellisesti voimaan ja liikkeeseen liittyviä ilmiöitä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa tuottaa ja analysoida graafisia esityksiä mittausaineistosta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ymmärtää säilymislakien merkityksen fysiikassa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tuntee voimaan ja liikkeeseen liittyviä turvallisuusnäkökohtia.</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Keskeiset sisällöt</h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Keskeiset sisällöt</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tasainen ja tasaisesti kiihtyvä suoraviivainen liike</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kappaleiden vuorovaikutus ja voima sekä Newtonin lait</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->voimien yhteisvaikutus, voimakuvio ja liikeyhtälö</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->paino ja kitka</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->liike-energia, potentiaalienergia ja mekaaninen energia</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->mekaanisen energian säilyminen ja mekaniikan energiaperiaate</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->liikemäärä, impulssi, liikemäärän säilyminen ja yksiulotteiset törmäykset</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa temaattisissa yhteyksissä: vesi- ja tuulivoima, liikenne sekä urheilu.</div> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeilla: putoamiskiihtyvyyden määrittäminen, kitkakertoimen määrittäminen ja kappaleeseen vaikuttavien voimien määrittäminen.</div> </div> </div> 2020-01-13T15:28:54+02:00 https://peda.net/id/a66dfade360 2019-12-18T15:07:12+02:00 <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-79edc332=""--><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div class="teksti"><!--filtered attribute: data-v-79edc332=""--> <p>Moduulissa syvennetään edellisessä moduulissa omaksuttuja tietoja ja taitoja. Moduulissa perehdytään harmoniseen vuorovaikutukseen ja gravitaatiovuorovaikutukseen sekä niiden aiheuttamiin liikeilmiöihin. Moduulissa tutkitaan ja mallinnetaan ääntä ja ääni-ilmiöitä mekaanisina aaltoliikkeinä.</p> </div> </div> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Yleiset tavoitteet</h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Moduulin tavoitteena on, että opiskelija</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa mallintaa planetaarista liikettä ympyräliikkeenä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->perehtyy värähtely- ja aaltoliikkeen perusteisiin tutkimalla mekaanista värähtelyä ja ääntä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa kuvata jaksollista liikettä fysikaalisilla ja matemaattisilla käsitteillä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa mallintaa mekaanista värähtelyä ja ääntä jaksollisena liikkeenä.</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Keskeiset sisällöt</h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Keskeiset sisällöt</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->momentti ja kappaleen kiertyminen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tasapaino kiertymisen suhteen yksinkertaisissa tilanteissa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tasainen ympyräliike ja normaalikiihtyvyys</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->gravitaatiolaki ja planetaarinen liike</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->jaksollinen liike, jaksonaika, taajuus ja amplitudi</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->harmoninen voima ja värähtelyliike sekä harmonisen voiman potentiaalienergia</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->mekaanisten aaltojen synty, eteneminen ja heijastuminen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->mekaanisten aaltojen diffraktio ja interferenssi sekä seisovat aallot</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ääni aaltoliikkeenä, äänen intensiteettitaso, äänen ominaisuudet ja eteneminen</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa temaattisissa yhteyksissä: heiluri, soittimet, akustiikka ja äänentoisto, melun haittavaikutukset ja kuulon suojaaminen sekä ultraäänikuvaus.</div> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeilla: heilurin heilahdusajan määrittäminen, äänen nopeuden määrittäminen ja äänen taajuusanalyysi.</div> </div> </div> 2020-01-13T15:28:54+02:00 https://peda.net/id/a66eb5ab360 2019-12-18T15:06:56+02:00 <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-79edc332=""--><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div class="teksti"><!--filtered attribute: data-v-79edc332=""--> <p>Moduulissa perehdytään keskeisimpiin sähköistä vuorovaikutusta kuvaaviin malleihin sekä sähköenergian ja sähkötekniikan käsitteisiin. Opiskelija saa perustiedot yksinkertaisten virtapiirien suunnittelusta ja tutkimisesta. Moduulissa käsitellään myös sähköturvallisuutta ja tutustutaan sähkötekniikan sovelluksiin.</p> </div> </div> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Yleiset tavoitteet</h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Moduulin tavoitteena on, että opiskelija</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa tutkia kokeellisesti sähköön liittyviä ilmiöitä ja tehdä sähköopin perusmittauksia</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa käyttää kentän ja potentiaalin käsitteitä sähkökentän kuvaamisessa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tuntee sähkölaitteisiin ja sähköenergian siirtoon liittyviä turvallisuusnäkökohtia.</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Keskeiset sisällöt</h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Keskeiset sisällöt</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->jännite ja sähkövirta tasavirtapiireissä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->resistanssi ja Ohmin laki</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->sähköteho ja Joulen laki</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->vastusten kytkennät ja Kirchhoffin lait</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->akut ja akun latauspiiri</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Coulombin laki ja homogeeninen sähkökenttä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->potentiaalienergia ja potentiaali homogeenisessa sähkökentässä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kondensaattori ja kondensaattorin energia</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->puolijohteet, diodi ja LED komponentteina virtapiirissä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->sähköturvallisuus: sulake, suojausluokitus ja läpilyöntilujuus</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa temaattisissa yhteyksissä: yksinkertaiset sähkölaitteet, aurinkokenno tasajännitelähteenä ja sähköenergian varastoiminen.</div> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeilla: mittauksia komponenttien toiminnasta virtapiirissä ja pariston sisäisen resistanssin kokeellinen määrittäminen.</div> </div> </div> 2020-01-13T15:28:54+02:00 https://peda.net/id/a66f7050360 2019-12-18T15:06:29+02:00 <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-79edc332=""--><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div class="teksti"><!--filtered attribute: data-v-79edc332=""--> <p>Moduulissa perehdytään sähkömagnetismiin ilmiöalueena, jossa sähköiset ja magneettiset vuorovaikutukset esiintyvät rinnakkain. Moduulissa käsitellään ajasta riippuvia sähkömagneettisia ilmiöitä, joista keskeisin on sähkömagneettinen induktio. Moduulissa tarkastellaan myös sähkömagneettista säteilyä ja erityisesti sen tutuinta lajia, valoa. Sähkömagnetismiin perustuvien sovellusten tarkastelussa keskitytään niiden merkitykseen yhteiskunnan kehityksen mahdollistajana.</p> </div> </div> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Yleiset tavoitteet</h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Moduulin tavoitteena on, että opiskelija</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ymmärtää induktioilmiön keskeisen merkityksen sähkömagnetismissa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ymmärtää sähköenergian tuotannon ja siirron fysikaaliset perusteet ja merkityksen yhteiskunnan toiminnan kannalta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tunnistaa sähkömagneettisen säteilyn lähteitä ja vaikutuksia</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ymmärtää valon sähkömagneettisena ilmiönä.</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Keskeiset sisällöt</h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Keskeiset sisällöt</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ferromagnetismi ja magneettinen dipoli</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->magneettinen vuorovaikutus ja magneettikenttä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->varatun hiukkasen liike homogeenisessa sähkö- ja magneettikentässä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->virtajohtimen magneettikenttä ja kahden virtajohtimen välinen voima</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->sähkömagneettinen induktio, Lenzin laki ja pyörrevirrat</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->generaattori, vaihtovirran synty, muuntaja ja energian siirto sähkövirran avulla</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->sähkömagneettinen säteily ja sen spektri sekä mustan kappaleen säteilyn spektri</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->valon heijastuminen, taittuminen ja kokonaisheijastuminen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->valon interferenssi ja diffraktio</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->valon polarisaatio kvalitatiivisesti</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa temaattisissa yhteyksissä: hiukkaskiihdytin, tuulivoima ja optinen tiedonsiirto.</div> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeilla: magneettivuon tiheyden määritys käämin sisällä, valon heijastumisen ja taittumisen tutkiminen rajapinnassa sekä laserin aallonpituuden määrittäminen hilan avulla.</div> </div> </div> 2020-01-13T15:28:54+02:00 https://peda.net/id/a67025a5360 2019-12-18T15:06:13+02:00 <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-79edc332=""--><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div class="teksti"><!--filtered attribute: data-v-79edc332=""--> <p>Moduulissa perehdytään kvanttifysiikan käsitteelliseen ja teoreettiseen rakenteeseen sekä niiden kokeelliseen pohjaan. Keskeistä on aineen rakenne ja perusvuorovaikutukset sekä se, miten nämä vaikuttavat aineen ominaisuuksiin. Moduuli käsittelee kvanttifysiikan teknologisia sovelluksia sekä sitä, miten kvanttifysiikka ilmenee alkeishiukkastason ilmiöistä nanomittakaavaan ja aina kosmisen mittakaavan ilmiöihin saakka. Tarkastelun kohteena ovat myös erilaiset radioaktiiviseen hajoamiseen, ionisoivaan säteilyyn ja kvantittumiseen perustuvat teknologiat.</p> </div> </div> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Yleiset tavoitteet</h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Moduulin tavoitteena on, että opiskelija</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tuntee ionisoivan säteilyn vaikutukset ja tutustuu säteilyn turvalliseen käyttöön</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tutustuu kvanttifysiikkaan perustuvaan maailmankuvaan alkeishiukkasfysiikasta kosmologiaan</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ymmärtää kvantittumiseen perustuvan teknologian merkityksen nyky-yhteiskunnassa.</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Keskeiset sisällöt</h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Keskeiset sisällöt</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->energian kvantittuminen aineen ja säteilyn vuorovaikutuksessa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->fotoni sähkömagneettisen säteilykentän kvanttina</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->atomin rakenne, atomin elektronien kvanttitilat ja aaltomekaanisen atomimallin periaate</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kvantittumiseen perustuva teknologia: laser ja kvanttirakenteet</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->atomiytimen rakenne ja muutokset, radioaktiivinen hajoaminen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ydinreaktiot, massan ja energian ekvivalenssi, ytimen sidosenergia</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ydinvoima, fissio ja fuusio</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->hajoamislaki</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ionisoivan säteilyn lajit ja biologiset vaikutukset sekä soveltaminen lääketieteessä ja teknologiassa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->hiukkasfysiikan standardimalli</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->maailmankaikkeuden kehitys</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Moduulin keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavissa temaattisissa yhteyksissä: säteilyturvallisuus, säteilyn käyttö lääketieteessä, ilmastonmuutos ja kasvihuoneilmiö.</div> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Keskeisiä sisältöjä voidaan tarkastella esimerkiksi seuraavilla kokeilla: spektrin mittaaminen, spektrin muutoksen tarkastelu fluoresenssi-ilmiössä, mittaukset laser-diodeilla ja moduulin aihepiiriin liittyvät simulaatiot.</div> </div> </div> 2020-01-13T15:28:54+02:00 https://peda.net/id/f8484d8aa97 2021-05-04T10:12:57+03:00 <b>Opintojaksot<br/> <br/> </b><span>Kukin moduuli muodostaa oman opintojakson. </span><span>Opintojaksot KE5 (Kemiallinen energia ja kiertotalous) ja FY6 (Sähkö) pyritään opiskelemaan samassa periodissa, jolloin sisällöistä voidaan muodostaa kokonaisuuksia. </span><br/> <b><br/> Opintojaksojen arviointi</b> <p><span>Arviointi perustuu opintojakson tavoitteisiin ja sisältöihin sekä opintojaksolla painottuviin laaja-alaisen osaamisen osa-alueisiin. Arviointi kohdistuu opiskelijan tietoihin, taitoihin sekä<br/> työskentelyyn.<br/> Opintojaksolla toteutetaan sekä formatiivista että summatiivista arviointia. Oppimista arvioidaan formatiivisesti opintojakson aikana opettajan antaman suullisen palautteen ja keskustelujen myötä. Palaute pyritään antamaan positiivisessa ja kannustavassa hengessä. Oppimista edistetään myös itse- ja vertaisarvioinnin keinoin. Summatiivinen arviointi koostuu kokeista, kotitehtävistä, mahdollisista välitesteistä tai muista arvioitavista töistä. Arvioinnin perusteet käydään läpi opintojakson alussa.</span></p> <p>Arviointiasteikko on numeroarviointi (4-10).<br/> <br/> <br/> <b>Ohjelmistotaidot<br/> <br/> </b>Opiskelijat perehdytetään opintojaksojen aikana tarvittaviin ohjelmistoihin (mm. LoggerPro, GeoGebra, SpeedCruch) ja niiden hallintaan. <br/> <br/> <b>Laaja-alaisen osaamisen taidot<br/> <br/> </b>Kaikilla opintojaksoilla opetellaan käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa mittaustulosten käsittelyyn ja esittämiseen <b>(monitieteinen ja luova osaaminen</b>)<b>.<br/> <br/> FY3 Energia ja lämpö (2op)</b> Opiskelija oppii soveltamaan termodynamiikan käsitteitä eri enrgiatuotantomallien tarkastelussa ja kestävän tulevaisuuden rakentamisessa, jolloin <b>eettinen ja ympäristöosaaminen</b> vahvistuvat. Käsitteiden ja ilmiöiden ymmärtäminen auttavat osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun, jolloin myös <b>yhteiskunnallinen osaaminen</b> kasvaa. <br/> <br/> <b>FY4 Voima ja liike (2op)</b> Opintojakson sisällöissä on voimakkaasti esillä liikkeen ja voiman tarkasletu eri liikuntalajeissa ja liikentteessä. Tässä yhteydessä pyritään kasvattamaan opiskelija <b>hyvinvointiosaamista </b>lisäämällä mielenkiintoa ja positiivsta asennetta eri liikunnan muotoja kohtaan. Käsitellään myös liikenneturvallisuutta. <b>Vuorovaikutusosaamista</b> pyritään lisäämään painottamalla yhdessä opiskelua sekä palautteen ja kannustuksen antamista. <br/> <br/> <b>FY5 Jaksollinen liike ja aallot (2op)</b> Gravitaatio-jaksossa pohditaan, miten ihmisten maailmankuva on muuttunut historian saatossa ja mikä on ollut fysiikan kehittymisen merkitys siihen (<b>Globaali- ja kulttuuriosaaminen</b>). Ääni-jaksossa perehdytään mm. musiikin ja melun fysiikkaan myös hyvinvoinnin näkökulmasta (<b>hyvinvointiosaaminen</b>).<br/> <br/> <b>FY6 Sähkö (2op)</b> Opintojaksolla perehdytään ympäritöystävällisiin energian tuotantotapoihin ja ledi-tekniikkaan (<b>eettinen ja ympäristöosaaminen</b>). <b>Monitieteistä ja luovaa osaamista</b> kehitetään perehtymällä joihinkin lääketieteessä käytettäviin laitteisiin (mm. defibrillaattori, EKG). <br/> <br/> <b>FY7 Sähkömagnetismi ja valo (2op)</b> Opintojakson keskeisten sisältöjen (vaihtovirta, generaattori, sähköenergian siirtäminen) ymmärtäminen kannustaa ja mahdollistaa osallistumisen energiaa käsittelevään yhteiskunnalliseen keskusteluun (<b>yhteiskunnallinen osaaminen</b>). <br/> <br/> <b>FY8 Aine, säteily ja kvantittuminen (2op)</b> Opitaan ionisoivan säteilyn lajit, synty ja vaikutuksen terveyteen sekä opitaan säteilyn turvallista käyttöä (<b>hyvinvointiosaaminen</b>). <br/> Opitaan fuusio ja fissio energian tuotantotapoina, jolloin opiskelija ymmärtää paremmin yhteiskunnallista energiakeskustelua ja osaa perustella eri näkökulmia (<b>yhteiskunnallinen osaaminen</b>). <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/>  <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> <br/> </p> 2021-04-30T09:33:26+03:00