https://peda.net/id/a65bf3ee360 2020-01-13T15:28:54+02:00 https://peda.net/:static/533/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/a65c963d360 2019-12-18T14:58:13+02:00 <div class="teksti"><!--filtered attribute: data-v-0f74f813=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--><!--filtered attribute: data-v-0f74f813=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-79edc332=""--><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div class="teksti"><!--filtered attribute: data-v-79edc332=""--> <p>Moduulissa tarkastellaan tumallisen solun rakennetta, toiminnan ohjaamista, solujen lisääntymistä ja periytymisen perusteita. Solujen toimintoja havainnollistetaan kokeellisella työskentelyllä.</p> </div> </div> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Yleiset tavoitteet</h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Moduulin tavoitteena on, että opiskelija</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa nimetä solun perusrakenteet</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa selittää solujen keskeisiä toimintoja</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->hallitsee periytymisen perusmekanismit ja osaa soveltaa niitä esimerkkien avulla</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa mikroskopoida erilaisia soluja ja tulkita solujen mikroskooppisia rakenteita</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa toteuttaa pienen kokeellisen työn.</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Keskeiset sisällöt</h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Tumallisen solun rakenne ja toiminta</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->solu tutkimuskohteena</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->biomolekyylit</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->eläin-, kasvi- ja sienisolu</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->geenien ilmeneminen ja sen säätely</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->fotosynteesi</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->soluhengitys, käymisreaktiot</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Solujen lisääntyminen</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->mitoosi ja solun jakautuminen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->meioosi ja sukusolujen synty</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Periytymisen perusteet</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->geenimutaatioiden tuottamat uudet alleelit</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->mendelistinen periytyminen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kodominantti periytyminen, polygeeninen periytyminen, sukupuoleen sitoutunut periytyminen, periytymistavan päätteleminen sukupuusta</li> </ul> </div> </div> </div> </div> 2020-01-13T15:28:54+02:00 https://peda.net/id/a65d3d50360 2019-12-18T14:57:50+02:00 <div class="teksti"><!--filtered attribute: data-v-0f74f813=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--><!--filtered attribute: data-v-0f74f813=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-79edc332=""--><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div class="teksti"><!--filtered attribute: data-v-79edc332=""--> <p>Moduulissa perehdytään ihmisen anatomiaan ja fysiologiaan. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat ihmisen elintoiminnot ja lisääntyminen. Moduulissa tarkastellaan ihmiselimistön kykyä sopeutua muutoksiin ja puolustautua ulkoisia uhkia vastaan.</p> </div> </div> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Yleiset tavoitteet</h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Moduulin tavoitteena on, että opiskelija</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa nimetä ja tunnistaa tärkeimpien elinten ja elimistöjen rakenteet ja selittää niiden toimintaperiaatteita</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ymmärtää, mitä homeostasia on, ja osaa kertoa esimerkkejä siihen vaikuttavista tekijöistä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa kuvata elimistön viestintäjärjestelmiä ja selittää, kuinka eri osat viestivät keskenään</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa selittää elimistön kykyä aistia ympäristöä ja reagoida muutoksiin</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa selittää ja vertailla elimistön eri puolustusmekanismeja mikrobeja vastaan</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa kertoa ja perustella lisääntymisen keskeisimmät vaiheet hedelmöityksestä syntymään</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa toteuttaa pienimuotoisen, ihmisen elimistön toimintaa mittaavan kokeellisen työn ja esittää sen tulokset.</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Keskeiset sisällöt</h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Solu, kudos, elin</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->solujen erilaistuminen kantasoluista ja syöpäsolut</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->elinten muodostuminen eri kudostyypeistä</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Elimistön säätely</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->hermoston rakenne ja toiminta</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->umpirauhaset ja hormonit</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Aineenvaihdunta</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ruoansulatuselimistö</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->verenkiertoelimistö</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->hengityselimistö</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->kuona-aineiden eritys</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Liikkuminen</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tuki- ja liikuntaelimistö</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Elimistön sopeutuminen ympäristöön</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->iho ja lämmönsäätely</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->aistit</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->puolustusjärjestelmä</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Lisääntyminen</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->sukuelimet ja sukupuolen kehitys</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->hedelmöitys, raskaus ja synnytys</li> </ul> </div> </div> </div> </div> 2020-01-13T15:28:54+02:00 https://peda.net/id/a65ddaba360 2019-12-18T14:57:31+02:00 <div class="teksti"><!--filtered attribute: data-v-0f74f813=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--><!--filtered attribute: data-v-0f74f813=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-79edc332=""--><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div class="teksti"><!--filtered attribute: data-v-79edc332=""--> <p>Moduulin tarkoituksena on, että opiskelija ymmärtää biologisen tutkimuksen merkityksen sovellusten kehittämisessä niin lääketieteessä, teollisuudessa, elintarviketuotannossa kuin luonnonvarojen kestävän kehityksen mukaisessa käytössä. Keskeisiä tarkastelun kohteita ovat geenitekniikan ja mikrobiologian erilaiset sovellukset. Moduulissa esitellään uusimpia biotekniikan sovelluksia nopeasti kehittyvällä alalla.</p> </div> </div> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Yleiset tavoitteet</h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Moduulin tavoitteena on, että opiskelija</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tuntee eri mikrobien rakenteet ja ymmärtää niiden perustoiminnot</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa kertoa esimerkkejä siitä, miten mikrobeja voidaan hyödyntää biotekniikassa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->syventää tietoja nukleiinihapoista ja niiden ominaisuuksista sekä tietää, miten niitä voidaan hyödyntää geenitekniikassa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa selittää esimerkkien avulla biotekniikan keskeisimpiä sovelluksia ja innovaatioita sekä perustella niiden merkityksen jalostuksessa, lääketieteissä, teollisuudessa sekä ympäristönsuojelussa</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa tunnistaa ja arvioida biotekniikan mahdollisuuksia ja riskejä sekä esittää niistä perusteltuja eettisiä mielipiteitä</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->osaa suunnitella ja toteuttaa biologian soveltamiseen liittyvän kokeellisen työn.</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <h3><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Keskeiset sisällöt</h3> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Mikrobit</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->mikrobien luokittelu</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->bakteerien rakenne, muuntelu, antibioottiresistenssi</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->virusten rakenne ja lisääntyminen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->mikrobien hyödyntäminen biotekniikassa</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->DNA:n muokkaus ja tutkiminen geenitekniikalla</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->tumallisen ja tumattoman solun perimän ja geenien toiminnan erot</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->DNA:n monistaminen, pilkkominen ja palojen erottelu</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->DNA:n sisältämän informaation selvittäminen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->geenien siirto- ja muokkausmenetelmät</li> </ul> </div> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <div><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->Biotekniikan keskeiset sovellukset ja merkitys</div> <ul><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""--> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->perinteinen ja geenitekniikkaan perustuva kasvi- ja eläinjalostus</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->lääketieteet</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->genomitieto ja sen hyödyntäminen</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->DNA-tietoon perustuva yksilön ja lajien tunnistus</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->ympäristönsuojelu</li> <li><!--filtered attribute: data-v-6ff859ba=""-->teollisuus</li> </ul> </div> </div> </div> </div> 2020-01-13T15:28:54+02:00 https://peda.net/id/84f5523f835 2022-02-01T15:13:04+02:00 <b>BI4 Solu ja perinnöllisyys (2op)</b><br/> <br/> Biologian kolmannessa opintojaksossa pyritään tutustuttamaan ja innostamaan opiskelijaa biologian opintoihin tehden mahdollisimman paljon erilaisia kokeellisia töitä. <br/> <br/> <b>BI5 Ihmisen biologia (2op)</b><br/> <br/> Biologian neljännessä opintojaksossa ihmisen biologiaa pyritään havainnollistamaan mahdollisimman konkeettisesti. Tunneilla pyritään tekemään laborointeja sekä mittauksia. <br/> <br/> <b>BI6 Biotekniikka ja sovellukset (2op)<br/> <br/> </b>Bioteknologian opintojaksolla tehdään pieniä laborointeja sekä kokeellisia töitä. Opintojaksolla pyritään tekemään yhteistyötä esimerkiksi yliopiston kanssa esimerkiksi vierailun kautta. <br/> <br/> <b>Biologian valinnaisten opintojaksojen arviointi</b><br/> <br/> Opintojaksojen alkaessa opiskelijalle kerrotaan arvioinnin perusteet painotuksineen. Arvioinnissa käytetään monipuolisia menetelmiä kuten esimerkiksi itsearviointia, vertaisarviointia sekä opettajan suorittamaa suullista ja kirjallista palautetta. Formatiivista palautetta annetaan myös opintojakson aikana tehtyjen testien muodossa, jotka eivät vaikuta summatiiviseen arviointiin. <br/> <br/> Arvioitavista töistä osa voidaan tehdä joko pari- tai ryhmämuotoisina. Opiskelijalle pyritään kertomaan aina kun vain mahdollista tehtävän arvioinnin kriteerit etukäteen. Myös kokeellista työskentelyä voidaan arvioida osana jakson suoritusta (esim. mikroskoopin käyttö, tutkimuksen suorittaminen, työskentelytavat). Arviointi on näin ollen sekä formatiivista että summatiivista. Opintojakson lopussa on opettajan arvioima opintojakson kattava summatiivinen koe, jonka painoarvo arvioinnissa sovitaan opintojakson alussa.<br/> <br/> <br/> <b>Laaja-alainen osaaminen BI4-6</b><br/> <br/> Biologian opintojaksoissa opiskelijan jaksamista tuetaan jaksottamalla tuntien aikaista yhtäjaksoista opiskelua, mikä lisää opiskelijan hyvinvointia (<em>hyvinvointiosaaminen</em>). Monipuoliset palautteet ja formatiivinen arviointi antavat opiskelijalle positiivista kuvaa itsestään oppijana. Opiskelijan hyvinvointia tuetaan myös huomioimalla muiden opintojen tuoma kuormitus, esimerkiksi sopimalla kurssitöiden palauttamiseen riittävästi aikaa ja huomioimalla mahdolliset muiden kurssien teettämät työt. Erilaiset laboroinnit ja kokeelliset työt tauottavat ja monipuolistavat opiskelua, jolloin viihtyminen paranee. <br/> <br/> <em>Vuorovaikutusosaamista</em> harjoitellaan ryhmän muiden jäsenten kanssa erilaisten paritehtävien myötä. Vuorovaikutusosaaminen kasvaa, kun tehdään yhdessä mm. laborointeja ja kokeellisia mittauksia. <br/> <br/> Biologia on vanha, mutta moderni tiede, jossa yhdistyy useiden tieteenalojen osaamista. Tätä näkökulmaa tuodaan esiin monissa opintojaksoissa mm. ajankohtaisen uutisoinnin avulla. <em>Monitieteisyys ja luova ajattelu</em> on osa myös biologista tiedonhankintaa ja korostuu myös kokeellisissa osuuksissa.<br/> <br/> <em>Yhteiskunnallinen osaaminen</em> opintojaksolla näkyy yrittäjämäisen asenteen tukemisella. Näkyväksi voi myös tulla se, kuinka yhteiskunnassa tehdyillä päätöksillä tai yksilöiden käytöksellä on vaikutusta lähialueen tilaan ja luontoon.<br/> <br/> <em>Eettiset arvot ja vastuullisuus</em> ovat sisäänrakennettuina biologian opintojaksoissa. Luontoa kunnioittavaan käytökseen kiinnitetään huomiota erityisesti ulkona liikuttaessa. Erilaisten ihmisten näkemykset asioista hyväksytään ja ne kohdataan luokkatilanteessa hyväksyen, mutta kuitenkin tieteen näkökulmiin nojaten. <br/> <br/> Biologian opintojaksot kehittävät opiskelijan <em>ympäristöosaamista</em> luonnon tuntemuksen lisääntymisen kautta. 2022-02-01T14:57:32+02:00