<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>5. Erotusmenetelmät</title>
<id>https://peda.net/id/a5a9f8e6995</id>
<updated>2018-06-04T14:45:54+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/a5a9f8e6995:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/5-kappale#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Erotusmenetelmät</title>
<id>https://peda.net/id/a5aa85d6995</id>
<updated>2018-10-23T17:04:12+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/5-kappale/erotusmenetelm%C3%A4t#top" />
<content type="html">Kuten viime kappaleessa totesimme, niin suurin osa ympärillämme olevista aineista ovat &lt;b&gt;seoksia&lt;/b&gt;. Usein on tarpeellista &lt;b&gt;erottaa seoksen muodostavat aineet toisistaan. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;/b&gt;Aineiden erottamiseksi toisistaan on olemassa monia &lt;b&gt;erotusmenetelmiä&lt;/b&gt;, joita tässä kappaleessa käydään läpi.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Aineiden erottamiseksi toisistaan saatetaan tarvitaan useampaa erotusmenetelmää. Erityisesti tällöin on hyvä käyttää apuna &lt;b&gt;erotuskaaviota&lt;/b&gt;, josta selviää sekä erotettavat aineet että käytetyt menetelmät.&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/5-kappale/erotusmenetelm%C3%A4t/sieppaa-jpg#top&quot; title=&quot;Sieppaa.JPG&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/5-kappale/erotusmenetelm%C3%A4t/sieppaa-jpg:file/photo/8d2c5b8e33c8ede93e5c329cb97e0c21d3bb479b/Sieppaa.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Sieppaa.JPG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;em&gt;Erotuskaaviosta selviää vaiheittain käytetyt erotusmenetelmät sekä erotetut aineet.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Suodattaminen&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Nesteestä tai kaasusta voidaan erottaa siihen&lt;b&gt; liukenematon&lt;/b&gt; kiintä aine &lt;b&gt;suodattamalla&lt;/b&gt;. Nesteen ja kaasun hiukkasten koko on pienempi kuin kiinteän aineen hiukkasten, jolloin neste ja kaasu läpäisevät suodattimen, mutta kiinteä aine jää suodattimeen. &lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/5-kappale/erotusmenetelm%C3%A4t/c#top&quot; title=&quot;coffee-924948_1920.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/5-kappale/erotusmenetelm%C3%A4t/c:file/photo/b1400a1f36dd6f8ede3b43bc5cb301953ba50976/coffee-924948_1920.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;coffee-924948_1920.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;em&gt;Nestemäinen kahvi pääsee suodatinpussin läpi, mutta kiinteät kahvinporot jäävät suodattimeen.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Haihduttaminen&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Jos neste ja siihen liuennut kiinteä aine muodostavat homogeenisen seoksen, niin neste voidaan &lt;b&gt;haihduttaa&lt;/b&gt; pois liuoksesta, jolloin kiinteä aine jää jäljelle. Haihduttaminen perustuu nesteiden helppoon haihtuvuuteen. Haihduttamisessa ainoastaan nesteeseen liuennut kiinteä aine saadaan talteen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/5-kappale/erotusmenetelm%C3%A4t/s#top&quot; title=&quot;saline-3404233_1920.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/5-kappale/erotusmenetelm%C3%A4t/s:file/photo/8ca48b9e6b7018c2778de95cef45d2e2a7c88056/saline-3404233_1920.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;saline-3404233_1920.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;em&gt;Merisuolaa valmistetaan haihduttamalla suolapitoista merivettä, jolloin kiinteä suola jää jäljelle haihdutusaltaisiin.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Uudelleenkiteytys&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kun valmistimme kylläisen liuoksen kuparisulfaatista veden kanssa ja annoimme veden haihtua pois, niin jäljelle jäi puhdasta kuparisulfaattia. &lt;b&gt;Uudelleenkiteytys&lt;/b&gt; tarkoittaa menetelmää, jossa puhdistettavasta kiteisestä aineesta valmistetaan kylläinen liuos, joka jäähdytetään hitaasti. Liuoksen jäähtyessä kiteinen aine alkaa kiteytyä ja epäpuhtaudet jäävät liuottimeen.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Tislaus&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Seoksesta, jonka aineiden kiehumispisteet ovat riittävän erilaiset, voidaan aineet erottaa &lt;b&gt;tislaamalla&lt;/b&gt;. Seos kuumennetaan tislattavan aineen kiehumispisteeseen, jolloin tislattava aine höyrystyy. Höyry johdetaan toiseen astiaan, jossa höyry jäähtyy ja tiivistyy. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Esimerkiksi alkoholiliuoksesta voidaan tislata alkoholin ja veden seosta. Kun alkoholiliuos on riittävän kuumaa, niin alkoholi ja siihen sitoutunut vesi höyrystyvät ja ne voidaan johtaa toiseen astiaan. Tällöin syntyy konsentraatioltaan vahvempaa alkoholiliuosta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/5-kappale/erotusmenetelm%C3%A4t/c2#top&quot; title=&quot;chemistry-161575_1280.png&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/5-kappale/erotusmenetelm%C3%A4t/c2:file/photo/32371480df3bc4021090270dad9fc4576115dcd8/chemistry-161575_1280.png&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;chemistry-161575_1280.png&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;em&gt;Tislauslaitteisto. Tislattava seos on tislauskolvissa, jota kuumennetaan. Aine, jolla on alhaisin kiehumispiste, höyrystyy ensin. Höyry johdetaan jäähdyttimen kautta toiseen astiaan, jonne aine tiivistyy nesteeksi.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Erotussuppilo&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Toisiinsa liukenemattomat nesteet voidaan erottaa &lt;b&gt;erotussuppilolla&lt;/b&gt;. Erotussuppilossa tiheämpi neste on suppilon pohjalla, josta tiheämpi neste valutetaan pois. Kevyempi neste jää jäljelle erotussuppiloon. Esimerkiksi öljy ja vesi voidaan erottaa toisistaan erotussuppilolla.&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/5-kappale/erotusmenetelm%C3%A4t/s2#top&quot; title=&quot;separating-funnel-164_1280.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/5-kappale/erotusmenetelm%C3%A4t/s2:file/photo/93b60a7dfe2fc77aee9b849dc6e34e815b1f22a6/separating-funnel-164_1280.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;separating-funnel-164_1280.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;em&gt;Nesteet asettuvat eri korkeuksille erotussuppilossa, jolloin tihein neste valuu suppilosta pois ensimmäisenä.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Uuttaminen&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Uuttamisessa&lt;/b&gt; aine tai osia aineesta siirtyy nesteeseen. Esimerkiksi kahvia keitettäessä kahvinporoista siirtyy maku- ja väriaineita kuumaan veteen. &lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/5-kappale/erotusmenetelm%C3%A4t/t#top&quot; title=&quot;tee-1740871_1920.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/5-kappale/erotusmenetelm%C3%A4t/t:file/photo/e582327c6f13d7e9a4187e55033f669a87bbe652/tee-1740871_1920.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;tee-1740871_1920.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;em&gt;Teetä valmistetaan uuttamalla&lt;/em&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Kromatografia&lt;/b&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Kromatografia&lt;/b&gt; on menetelmä yhdisteiden &lt;span&gt;eristämiseksi, puhdistamiseksi ja määrittämiseksi. Kromatografioita on monia erilaisia, jotka perustuvat aineen eri ominaisuuksiin. Paperikromatografiassa, jota mekin kokeilimme oppilastyössä, eri värit liikkuivat veden mukana paperissa (&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Kapillaari-ilmi%C3%B6&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;kapillaari-ilmiö&lt;/a&gt;) eri nopeuksilla ja värit saatiin erotettua toisistaan.&lt;/span&gt;</content>
<published>2018-08-06T12:03:55+03:00</published>
</entry>


</feed>