https://peda.net/id/a59f2fd4a66 2020-06-04T16:16:48+03:00 https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/f8481aa0a66 2020-06-04T17:09:14+03:00 <br/> <div class="main"> <div class="content enclose">Teemu Pukin maalivideo:<br/> <p> </p> <div class="youtube"> <div><a href="https://youtu.be/CIgEEDq3YwI" rel="noopener nofollow ugc" target="_blank" title="https://youtu.be/CIgEEDq3YwI">https://youtu.be/CIgEEDq3YwI</a></div> </div> <br/> <br/> Jääkiekkovideo:<br/> <a href="https://www.nhl.com/video/dubnyks-incredible-stop/t-277350912/c-69329603" rel="nofollow ugc noopener">https://www.nhl.com/video/dubnyks-incredible-stop/t-277350912/c-69329603</a><br/> <br/> voimisteluvideo: <p> </p> <p><a href="https://www.voimistelu.fi/fi/Silta/Materiaalipankki/Lajitaito/Joukkuevoimistelu#/_" rel="nofollow ugc noopener"><span>https://www.voimistelu.fi/fi/Silta/Materiaalipankki/Lajitaito/Joukkuevoimistelu#/_</span></a></p> </div> </div> 2020-06-04T17:09:14+03:00 https://peda.net/id/2263ca50a66 2020-06-04T17:10:24+03:00 <br/> <div class="main"> <div class="content enclose"><br/> Tutkimuskysymykset kaikkiin ryhmätöihin:<br/> <a class="service" href="https://peda.net/jyu/okl/ainepeda/yjl/selma-n%C3%A4rkki/pyjlso/ssjk/teht%C3%A4v%C3%A4monisteet/yto">ylli tehtävät oppilaille.pdf</a><br/> <br/> Kysymykset ja vastaukset: <br/> <a class="service" href="https://peda.net/jyu/okl/ainepeda/yjl/selma-n%C3%A4rkki/pyjlso/ssjk/teht%C3%A4v%C3%A4monisteet/kjv3">Kysymykset ja vastaukset.pdf</a><br/> <br/> ohjeet urheilulajin tutkimisille:<br/> [[<a href="https://peda.net/id/757735b4369">https://peda.net/id/757735b4369</a></div> </div> 2020-06-04T17:10:24+03:00 https://peda.net/id/ac12ca5ea66 2020-06-04T17:07:06+03:00 <br/> <div class="main"> <div class="content enclose"> <p><span><b>Arviointi</b><br/> Oppilaat arvioivat tavoitteiden toteutumista itse ja lisäksi antavat toisilleen suullista palautetta urheiluprojektin toteuttamisesta esitelmän jälkeen. Opettajina annamme heille palautetta sekä projektin aikana että sen lopussa. Opettaja arvioi koko oppimisprosessia ja oppilaiden työskentelyä yksin ja ryhmässä. Opettaja arvioi, miten oppilas on suorittanut ryhmässä pieniä tutkimuksia ja millaisia havaintoja hän on niistä tehnyt. Opettaja arvioi myös, miten oppilas on löytänyt syy-seuraussuhteita ja johtopäätöksiä tuloksistaan ja tiedonkeruustaan. </span></p> <p><span>Oppilaiden </span><span>autenttinen itsearviointi onnistuu vain silloin, kun oppilaat tietävät tehtävän arviointikriteerit ja opettaja rohkaisee heitä oman oppimisensa aktiivisessa säätelyssä. (Atjonen 2007, 82.) </span><span>Palautteen ja reflektion pohjalta oppimateriaalia muokataan palvelemaan saman koulun toista 6. luokkaa. <br/> <br/> </span><b>Itsearviointi<br/> <a class="service" href="https://peda.net/jyu/okl/ainepeda/yjl/selma-n%C3%A4rkki/pyjlso/ssjk/itsearviointilomake/itsearviointi-pdf2">Itsearviointi.pdf</a></b></p> </div> </div> 2020-06-04T17:07:06+03:00 https://peda.net/id/ccfee41ea66 2020-06-04T17:08:01+03:00 <br/> <div class="main"> <div class="content enclose">​<a class="service" href="https://peda.net/jyu/okl/ainepeda/yjl/selma-n%C3%A4rkki/pyjlso/ssjk/po2/up">Urheiluprojektin palaute.pdf</a>​</div> </div> 2020-06-04T17:08:01+03:00 https://peda.net/id/503e0292a66 2020-06-04T17:11:41+03:00 <br/> <div class="main"> <div class="content enclose"> <ul> <li><span>Atjonen, P. 2007. Oppimisen ja sen ohjaamisen arviointieettisiä kysymyksiä. Teoksessa P. Atjonen 2007. Hyvä, paha arviointi. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Tammi, 61-98.</span></li> <li><a href="https://wiki.uef.fi/download/attachments/33656978/Luku%203.pdf?version=1&amp;modificationDate=1395398972000&amp;api=v2" rel="nofollow ugc noopener"><span>https://wiki.uef.fi/download/attachments/33656978/Luku%203.pdf?version=1&amp;modificationDate=1395398972000&amp;api=v2</span></a></li> <li><span>Hakkarainen, K., Lonka, K. &amp; Lipponen, L. 2003. Tutkiva oppiminen. Järki, tunteet ja kulttuuri oppimisen sytyttäjinä. Helsinki: WSOY.</span></li> <li><span>Harlen, W. &amp; Qualter, A. 2014. The Teaching of Science in Primary School. London: David Fulton Publisher. </span></li> <li><a href="https://www.dawsonera.com/readonline/9781315850962" rel="nofollow ugc noopener"><span>://www.dawsonera.com/readonline/9781315850962</span></a></li> <li><span>Kiilavuori, K. 2014. Liikunnan vaikutukset sydän- ja verenkiertojärjestelmään. Artikkeli julkaistu internetissä osoitteessa </span><a href="https://www.ebm-guidelines.com/dtk/syd/avaa?p_artikkeli=syd00013" rel="nofollow ugc noopener"><span>https://www.ebm-guidelines.com/dtk/syd/avaa?p_artikkeli=syd00013</span></a><span>. Luettu 7.1.2020.</span></li> </ul> <ul> <li><span>Kutinlahti, E. 2018. Maksimaalinen hapenottokyky kestävyyskunnon mittarina. Artikkeli julkaisu internetissä osoitteessa </span><a href="https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01038#s1" rel="nofollow ugc noopener"><span>https://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk01038#s1</span></a><span>. Luettu 7.1.2020.</span></li> </ul> <ul> <li><span>Lindgren, A., Marttinen, S., Sukselainen, A., Paso, S. &amp; Pudas, A. 2008. Jäljillä. Biologia-Maantieto. Helsinki:Sanoma Pro</span></li> </ul> <ul> <li><span>Lonka, K. 2015. Oivaltava oppiminen. Helsinki: Otava</span></li> <li><span>Närkki, S. 2019. Yllin demomuistiinpanot.</span></li> </ul> <ul> <li><span>Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Määräykset ja ohjeet 2014:96. Helsinki: OPH. 2017, 5. Painos.</span></li> </ul> <ul> <li><span><a href="https://peda.net/pieksamaki/peruskoulut/hiekanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/jopot/jopo-8-9k2/oppiaineet/biologia/ihminen22/lihaksisto">https://peda.net/pieksamaki/peruskoulut/hiekanp%C3%A4%C3%A4n-koulu/jopot/jopo-8-9k2/oppiaineet/biologia/ihminen22/lihaksisto </a></span>Luettu 7.1.2020</li> <li> <p><span>Ympäristöopin sisällöt 6. luokalla. Jyväskylän kaupungin opetussuunnitelma. </span></p> <p><a href="https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jyvaskyla/luku14/14-4_oppiaineet/14-4-5_ymparistooppi/6/ysv6"><span>https://peda.net/opetussuunnitelma/ksops/jyvaskyla/luku14/14-4_oppiaineet/14-4-5_ymparistooppi/6/ysv6</span></a><span> Luettu 3.1.2020</span></p> </li> </ul> <span><a class="service" href="https://peda.net/jyu/okl/ainepeda/yjl/selma-n%C3%A4rkki/pyjlso/ssjk/l%C3%A4hdeluettelo/linkkej%C3%A4-pdf">linkkejä.pdf</a></span></div> </div> 2020-06-04T17:11:41+03:00 https://peda.net/id/8dbb5f4aa66 2020-06-04T17:00:02+03:00 <br/> <br/> <span> </span><img class="rg_ic rg_i" src="https://encrypted-tbn0.gstatic.com/images?q=tbn:ANd9GcQCGcXyqJh3k0gFdvShegENo2Fp7Jo-f3Kg07LAHyzbVVoW8wSS&amp;s" alt="Kuvahaun tulos haulle urheilu"/><span>  </span><br/> <br/> <span>Kuva: </span><a href="https://www.google.fi/url?sa=i&amp;rct=j&amp;q=&amp;esrc=s&amp;source=images&amp;cd=&amp;cad=rja&amp;uact=8&amp;ved=0ahUKEwiD3oiDgvzmAhVVrosKHeWRCNUQMwieASgqMCo&amp;url=https%3A%2F%2Fpixabay.com%2Ffi%2Fvectors%2Fpiktogrammit-urheilu-symbolit-159824%2F&amp;psig=AOvVaw1Zr3HmDXs-so9tKVl1RODT&amp;ust=1578848202391229&amp;ictx=3&amp;uact=3" rel="nofollow ugc noopener">Piktogrammit Urheilu Symbolit - Ilmainen vektorigrafiikka ...pixabay.com</a><br/> <br/> <span>Kokonaisuus, jonka lähtökohtana on oppilaita kiinnostava ilmiö urheilu. Sen kautta tutkitaan ihmisen kehossa ja lihaksissa tapahtuvia muutoksia urheilun aikana ja tehdään erilaisia mittauksia esim. sykemittareiden ja sekuntikellojen avulla. Lisäksi oppilaat tutkivat ryhmissä eri urheilulajien vaikutuksia ja vaatimuksia elimistölle, sen lihaksistolle ja hengityselimille sekä palautumisen vaikutuksia keholle ja kehittymiselle. Projekti kestää 6 oppituntia ja jakaantuu kahdelle koulupäivälle.</span><br/> <br/> <br/> <span>Diaesitys:<br/> <a class="service" href="https://peda.net/jyu/okl/ainepeda/yjl/selma-n%C3%A4rkki/pyjlso/ssjk/o6lu/ujld3">urheilu ja lihakset diaesitys.pptx</a></span> 2020-06-04T16:59:05+03:00 https://peda.net/id/d5c3fa90a66 2020-06-04T17:01:06+03:00 <b>PÄÄTAVOITTEET<br/> Ympäristöoppi<br/> </b><b>T5</b><span> ohjata oppilasta suunnittelemaan ja toteuttamaan pieniä tutkimuksia, tekemään havaintoja ja mittauksia monipuolisissa oppimisympäristöissä eri aisteja ja tutkimus- ja mittausvälineitä käyttäen. (OPS 2014, 240.)</span><br/> <br/> <b>T6</b><span> ohjata oppilasta tunnistamaan syy-seuraussuhteita, tekemään johtopäätöksiä tuloksistaan sekä esittämään tuloksiaan ja tutkimuksiaan eri tavoin. (OPS 2014, 240.)</span><br/> <br/> <b>T4</b><span> rohkaista oppilasta muodostamaan kysymyksiä eri aihepiireistä sekä käyttämään niitä tutkimusten ja muun toiminnan lähtökohtana. (OPS 2014, 240.)</span><br/> <b><br/> SIVUTAVOITTEET<br/> Liikunta</b><br/> <b>T5</b><span> kannustaa ja ohjata oppilasta arvioimaan, ylläpitämään ja kehittämään fyysisiä ominaisuuksiaan: nopeutta, liikkuvuutta, kestävyyttä ja voimaa. </span><span>(OPS 2014, 274.)</span><br/> <br/> <b>T11</b><span> ohjata oppilasta käyttämään tieto- ja viestintäteknologiaa tiedon hankinnassa, käsittelyssä ja esittämisessä sekä vuorovaikutuksen välineenä vastuullisesti, turvallisesti ja ergonomisesti. (OPS 2014, 240.)</span><br/> <p><b>Äidinkieli<br/> </b><span><b>T7</b> ohjata oppilasta tiedonhankintaan, monipuolisten tietolähteiden käyttöön ja tiedon luotettavuuden arviointiin. (OPS 2014, 162.)</span></p> <p><span><b>YMPÄRISTÖOPIN SISÄLTÖALUE</b> <b>S4</b>: <b>Ympäristön tutkiminen</b>:<br/> Tutkimusprojektin toteutus ja raportointi sekä tutkimuksen vaiheet. Tämä on Jyväskylän opetussuunnitelman Yllin 6. luokan tavoitteisiin liittyvä, keskeinen sisältöalue. (Jyväskylän OPS/ Ylli/6.luokka; OPS 2014, 242.)</span></p> <span><b>Tutkiva oppiminen</b> pyrkii sytyttämään oppilaissa halun oppia ja ymmärtää ja se kunnioittaa oppilaiden ajattelutaitoa ja ymmärrystä. Parhaiten tutkiva oppiminen onnistuu turvallisessa ja kannustavassa ilmapiirissä, joka rohkaisee tekemään ajatuskokeita ja ottamaan riskejä. Oppimista tapahtuu parhaiten oman mielenkiinnon heräämisen kautta ja siten se tuo henkilökohtaista merkitystä itselle (Lonka 2015, 222-223.)<br/> </span><br/> <span>Yhdessä tutkimalla ja kokeilemalla oppilaat rakentavat yhdessä tietoa asioista ja ilmiöistä. Yhdessä asetettuihin kysymyksiin voidaan etsiä vastauksia myös koulun ulkopuolisilta asiantuntijoilta ja tietolähteiltä. Onnistuneissa  tutkivan oppimisen työskentelytilanteissa opetussuunnitelmien tavoitteet, oppiaineiden sisällöt ja aihekokonaisuudet nivoutuvat saumattomasti yhteen.</span><b><br/> <br/> </b><b>Oppimaan oppiminen<br/> </b><b></b><span>Tutkimisen taustalla on oppiminen käytännössä, toiminnallisesti. Tällöin </span><span>toiminta johtaa oppimiseen ja p</span><span>rosessin avulla lapsista tulee autonomisia oppijoita, jolloin myös heidän </span><span>oman toiminnan ohjauksen ja itsesäätelyn taidot kehittyvät.  (Harlen &amp; Qualter 2014, 184.) Oppimateriaalin ja toimintatapojen suunnittelussa lähtökohtanamme on toiminnallisuus, kokemuksellisuus ja elämyksellisyys. (Ympäristöopin oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyvät tavoitteet vuosiluokilla 3-6, OPS 2014, 242.) </span> 2020-06-04T17:01:06+03:00 https://peda.net/id/fdb58c8aa66 2020-06-04T17:02:13+03:00 <b>1. tunti</b><br/> <span>- Kerrotaan oppilaille projektin tavoitteet: </span><br/> <ul> <li>tutkia liikumisen vaikutuksia ja vaatimuksia keholle sekä jatkossa tietyn urheilulajin vaatimuksia lihaksille ja palautumiselle</li> <li>esittää perusteluja ja esimerkkejä toiminnan ja kokeilun pohjalta tehdyistä päätelmistä</li> <li>luoda, etsiä, valikoida, kirjoittaa ja esittää tietoa</li> <li>toimia ryhmän aktiivisena ja tasavertaisena jäsenenä</li> </ul> <br/> <span>- Herätellään oppilaita aiheeseen videoiden avulla. Katsotaan hidastettua videota Teemu Pukin maalinteosta, jääkiekkovideota maalinteosta ja voimisteluvideota tietyn liikkeen suorittamisesta. Videot on valittu ajankohtaisten ja oppilaiden omaa elämää koskettavien aiheiden ympäriltä.</span><br/> <br/> <span>- Keskustellaan yhdessä videoista opettajan johdattelevien kysymysten avulla. </span><br/> <ul> <li><span>mitä lihaksia videoiden urheilijat tarvitsevat liikesuorituksessa? </span></li> <li>kuinka monta lihasta ihmisellä on?</li> <li>minkä nimisiä lihaksia ihmisellä on?</li> <li>miksi maitohappoa kertyy lihaksiin?</li> <li>miksi liikunta on tärkeää lihaksistolle?</li> </ul> <span>- Muodostetaan pienryhmät ja oppilaat saavat itse etsivät tietoa/vastauksia opettajien antamiin kysymyksiin. </span><br/> <span>(Kysymykset &amp; vastaukset tehtävämonistelaatikossa)</span><br/> <br/> <b>2. tunti</b><br/> <span>- Kokeillaan pienryhmissä erilaisia liikkeitä ja liikeratoja sekä hengästymistä. Tutkitaan lihasten toimintaa, sydämen sykettä ja hengitystiheyttä. Kirjataan tulokset ylös ja valmistaudutaan esittelemään tuloksia muille.</span><br/> <span>(ohjeet tehtävämonistelaatikossa)</span><br/> <span>- Extratehtävä, jos jää ylimääräistä aikaa: Tutki, mistä kohdista kehoa löytyy lihaksia, jotka toimivat toistensa vastavaikuttajina.</span><br/> <br/> <b>3. tunti</b><br/> <span>- Käydään yhdessä läpi pienryhmien tuloksia ja keskustellaan havainnoista.</span><br/> <span>- Alustetaan seuraavalla kerralla alkava ryhmätyö Miten liikunta vaikuttaa lihaksistoon?</span><br/> <span>- Mikäli on aikaa, oppilaat voivat alkaa pohtia itseään kiinnostavaa urheilulajia ja muodostaa ryhmät.</span> 2020-06-04T17:02:13+03:00 https://peda.net/id/295a204ea66 2020-06-04T17:03:26+03:00 <p><b>ESITYKSESSÄ KERROTAAN SEURAAVAT ASIAT:</b></p> <ul> <li><span>Minkä urheilulajin valitsitte ja miksi?</span></li> <li><span>Mitä lihaksia tarvitaan erityisesti tässä urheilulajissa? Miksi?</span></li> <li><span>Millaiset harjoitukset kehittävät näitä lihaksia? Kertokaa tai näyttäkää esimerkkejä harjoituksista.</span></li> <li><span>Millaista palautumista urheilulaji vaatii? Kertokaa esimerkkejä.</span></li> <li><span>Millaiset ruokailutottumukset ja muut tavat tai asiat auttavat lajin harrastamista ja siinä kehittymistä?</span></li> <li><span>Esitykseen voi tehdä ja liittää kuvia ja videoita ( ja ottaa myös netistä, mutta lähteet on merkittävä näkyviin).</span></li> <li><span>Lisäksi voitte kertoa jostakin teitä kiinnostavasta kyseisen urheilulajin harrastajasta tai ammattilaisesta</span></li> </ul> <p><b>Työssä on oltava:</b></p> <ul> <li><span>Hyvin jäsenneltyä tietoa</span></li> <li><span>Selkeää ja helposti ymmärrettävää tekstiä, ei puhekieltä</span></li> <li><span>Kuvia, jotka selventävät asiaa (piirrettyjä tai itse otettuja/ etsittyjä)</span></li> <li><span>Siisti ja selkeä ulkoasu</span></li> <li><span>Omaa pohdintaa ja ajattelua</span></li> <li><span>Tekijöiden nimet</span></li> <li><span>Lähteet näkyvissä</span></li> </ul> <p><b>Esitysmuoto</b></p> <ul> <li><span>Paperiversio (Juliste)</span></li> <li><span>Powerpoint</span></li> <li><span>Slide</span></li> <li><span>Thinglink </span></li> <li><span>Valmis esitys laitetaan Pedanetiin. </span></li> </ul> <br/> <span>Tulostettava versio tehtävämonistelaatikossa oikeassa sivupalkissa.</span> 2020-06-04T17:03:26+03:00 https://peda.net/id/51f15694a66 2020-06-04T17:04:34+03:00 <b><br/> 4. tunti <br/> <br/> Alkuun Kahoot-peli kertauksena edelliseltä kerralta<br/> </b><a href="https://create.kahoot.it/share/urheilu-ja-lihakset/595fd911-3fee-475e-a3aa-28fbd722b676" rel="nofollow ugc noopener">https://create.kahoot.it/share/urheilu-ja-lihakset/595fd911-3fee-475e-a3aa-28fbd722b676</a><b><br/> <br/> </b><br/> <b>Miten liikunta vaikuttaa lihaksistoon?</b><span class="editor underline"><br/> </span><span>- Kerrataan ryhmätyön ohjeistus:</span><b><br/> </b> <ul> <li>Valitkaa ryhmälle yksi urheilulaji ja selvittäkää, millaisia lihaksia kyseisessä lajissa tarvitaan ja miten niitä voi harjoittaa ja palauttaa. </li> </ul> <ul> <li>Tehkää ryhmänne työstä esitys, jonka esitätte muille. Esitys voi olla posteri, Powerpoint, Thinglink, slide tms. Valmis esitys laitetaan Pedanetiin. </li> </ul> <ul> <li>Tarkempi ohjeistus edellisessä laatikossa. Ohjeet voi tulostaa kullekin ryhmälle mukaan.</li> </ul> <span>- Jakaudutaan ryhmiin ryhmätyötä varten ja aloitetaan työskentely.</span><br/> <span>- Opettaja kiertää auttamassa ja havainnoimassa tarpeen mukaan.</span><br/> <br/> <br/> <b>5. tunti</b><br/> <span>- Jatketaan ryhmätöiden työstämistä ja tehdään ne valmiiksi. Työskentelyn ohessa jokainen ryhmä tekee omasta aiheestaan kaksi kysymystä, jotka käytetään myöhemmin Kahoot-tietovisassa. </span><br/> <br/> <b>6. tunti</b><br/> <span>- Jokainen ryhmä esittelee oman ryhmätyönsä. Käydään kaikki ryhmätyöt läpi ja keskustellaan niistä yhteisesti ja oppilaat antavat toisilleen suullista palautetta.</span><br/> <span>- Oppilaat täyttävät itsearviointilomakkeet ja opettaja antaa suullisen palautteen oppilaiden työskentelystä.</span><br/> <span>- Jos aikaa on riittävästi, pidetään Kahoot-tietovisa, minkä jälkeen oppilaat täyttävät palautekyselyn (Palautekysely oikealla arviointilaatikon alapuolella).</span><br/> <br/> <a href="https://create.kahoot.it/share/urheilulajit/27f60e55-ef62-42e8-86b4-840eeda8376d" rel="nofollow ugc noopener">https://create.kahoot.it/share/urheilulajit/27f60e55-ef62-42e8-86b4-840eeda8376d</a> 2020-06-04T17:04:34+03:00 https://peda.net/id/78c2c906a66 2020-06-04T17:05:40+03:00 <b>Mitä lihakset ovat?</b><br/> <span>Kehossamme on yli 600 lihasta ja ne muodostavat lähes puolet koko kehomme painosta. Ihmisen lihakset ovat joko tahdonalaisia tai tahdosta riippumattomia. Tahdonalaisten lihasten avulla voi liikkua, tahdosta riippumattomia ovat muun muassa sydänlihas ja ruuansulatuskanavan lihakset. </span><br/> <br/> <b>Miten lihakset toimivat?<br/> </b><span>Lihakset kiinnittyvät jänteiden avulla luihin ja mahdollistavat näin liikkumisen aivojen ohjatessa lihasten toimintaa hermojen välityksellä. Toimiakseen lihakset tarvitsevat happea ja ravintoa ja toimiessaan ne auttavat elimistöä ruoan ja veren kuljetuksessa.</span><br/> <span>Joillakin lihaksilla on vastavaikuttajapari esim. hauislihas ja olkalihas. Kun toinen lihas supistuu niin toinen on rentona.</span><br/> <br/> <b>Lihastyypit<br/> </b><span>Lihakset muodostuvat lihaskudoksesta, joka rakentuu lihassoluista. Lihakset koostuvat kolmentyyppisistä lihaskudoksista: poikkijuovaisesta, sileästä ja sydänlihaskudoksesta. Lihaksissamme oleva poikkijuovainen lihaskudos on nopeaa ja tahdonalaista. Samoin sydämessämme verta pumppaava sydänlihaskudos on nopeaa, joskin tahdosta riippumatonta. Sileä lihaskudos sen sijaan on hidasta ja tahdosta riippumatonta ja sitä on esimerkiksi suolissa ja suonissa. </span><br/> <b><br/> Miksi maitohappoa kertyy lihaksiin?<br/> </b><span>Maitohappo (toiselta nimeltään laktaatti) on jäännöstuote, jota muodostuu lihaksissa liikuntasuorituksen aikana. Aerobisessa eli pitkäkestoisessa ja matalatehoisessa liikunnassa hyödynnetään happea ja elimistö pystyy pilkkomaan syntyneet maitohapot tasaisesti. Maitohappoa ei tunne, koska elimistö muuttaa sen energiaksi. Kun treenataan kovaa ja intensiivisesti, se pakottaa lihakset työskentelemään anaerobisesti eli ilman happea. Anaerobisessa aineenvaihdunnassa maitohappoja kertyy lihaksiin niin paljon, että elimistö ei ehdi poistaa niitä. Tällöin lihasten pH- arvo laskee (happamoituminen) ja niiden toiminta vaikeutuu eli niiden on vaikeampi supistua. Lihakset tuntuvat kankeilta ja jopa kipeiltä. Sen vuoksi anaerobista rasitusta ei jaksa kovin pitkään. </span><br/> <span>(Lisää aiheesta: </span><a href="https://www.elixia.fi/magazine/harjoittelu/kestavyysharjoittelu/mita-maitohappo-on-ja-miten-sita-voi-hyodyntaa-treenaamisessa/" rel="nofollow ugc noopener">https://www.elixia.fi/magazine/harjoittelu/kestavyysharjoittelu/mita-maitohappo-on-ja-miten-sita-voi-hyodyntaa-treenaamisessa/ </a><b><br/> </b><span>Luettu 3.1.2020.)</span><br/> <br/> <span>Lähteet:</span><br/> <span>Lindgren, A., Marttinen, S., Sukselainen, A., Paso, S. &amp; Pudas, A. 2008. Jäljillä. Biologia-Maantieto. Helsinki:Sanoma Pro</span> 2020-06-04T17:05:40+03:00