<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>3. Aineiden ominaisuuksia</title>
<id>https://peda.net/id/a58e0e06995</id>
<updated>2018-06-04T14:45:26+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/a58e0e06995:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/3-kappale#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Aineiden ominaisuuksia</title>
<id>https://peda.net/id/a58e8fac995</id>
<updated>2018-09-19T07:55:09+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/3-kappale/ao#top" />
<content type="html">Olemme koko ajan erilaisten aineiden kanssa tekemisissä. Kaikilla aineilla on tiettyjä &lt;b&gt;ominaisuuksia&lt;/b&gt;, jotka määrittävät niiden käyttötarkoitukset ja sekä sen, että miten tunnistamme eri aineet toisistaan.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Tässä kappaleessa käydään läpi &lt;b&gt;aineiden ominaisuuksia&lt;/b&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;Olomuodot ja niiden muutokset&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Aineella on kolme eri &lt;b&gt;olomuotoa: kiinteä, neste ja kaasu&lt;/b&gt;. Esimerkiksi meitä ympäröivä ilma on kaasua, suihkusta tuleva vesi on nestettä ja päällämme olevat vaatteet ovat kiinteää ainetta.&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/3-kappale/ao/w#top&quot; title=&quot;winter-1246269_1280.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/3-kappale/ao/w:file/photo/61043895bc250214cca55e61b0a728b28c93c485/winter-1246269_1280.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;winter-1246269_1280.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;em&gt;Vettä kolmessa eri olomuodossa.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Aineen olomuoto riippuu aineen &lt;b&gt;lämpötilasta&lt;/b&gt;. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Sulamispiste&lt;/b&gt; on lämpötila, jossa aine muuttuu kiinteästä nesteeksi (tai nesteestä kiinteäksi).&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Kiehumispiste&lt;/b&gt; on lämpötila, jossa aine muuttuu nesteestä kaasuksi (tai kaasusta nesteeksi).&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/3-kappale/ao/sieppaa-jpg#top&quot; title=&quot;Sieppaa.JPG&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/3-kappale/ao/sieppaa-jpg:file/photo/024e1ec662cbd66b3700c5104fb7453fb0661e0c/Sieppaa.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Sieppaa.JPG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;Happamuus&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Sitruuna ja limonadi maistuvat suussa kirpeältä, kun taas saippua maistuu karvaalta. Erilaiset suutuntumat johtuvat aineiden &lt;b&gt;happamuudesta&lt;/b&gt; ja &lt;b&gt;emäksisyydestä&lt;/b&gt;. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Aineet jaetaan kolmeen ryhmään niiden happamuuden perusteella: &lt;b&gt;happamat, neutraalit ja emäksiset aineet&lt;/b&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/3-kappale/ao/sieppaa-jpg2#top&quot; title=&quot;Sieppaa.JPG&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/3-kappale/ao/sieppaa-jpg2:file/photo/b75257f1c9d0462dd69d2f7714eb86a33dce621a/Sieppaa.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Sieppaa.JPG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;em&gt;Monet hedelmät ovat happamia, vesi on neutraalia ja pesuaineet ovat emäksisiä.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Aineen happamuutta ja emäksisyyttä mitataan &lt;b&gt;pH-asteikolla&lt;/b&gt;. Neutraalin aineen pH-arvo on 7, happaman aineen pH-arvo on alle 7 ja emäksisen aineen pH-arvo on yli 7.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/3-kappale/ao/sieppaa-jpg3#top&quot; title=&quot;Sieppaa.JPG&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/3-kappale/ao/sieppaa-jpg3:file/photo/16ca9a588c474276c4bfe0c39e7cef0c4353ddb7/Sieppaa.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Sieppaa.JPG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Aineen pH-arvon mittaamiseen käytetään indikaattoreita. &lt;b&gt;Indikaattori&lt;/b&gt; on aine, joka muuttaa väriään pH-arvon mukaan. Indikaattoreita ovat esimerkiksi pH-paperi, monet luonnontuotteet kuten punakaali ja tee, BTS-liuos ja fenoliftaleiini.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;editor underline&quot;&gt;&lt;b&gt;Muita ominaisuuksia&lt;/b&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Leipoessasi olet huomannut, että ruokaöljy ei &lt;b&gt;liukene&lt;/b&gt; veteen, mutta sokeri ja suola liukenevat. Olet varmasti huomannut myös, että vesiliukoisen tussin voi pyyhkiä kostealla rätillä, mutta permanent-tussin pyyhkimiseen tarvitaan tärpättiä.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Liukoisuus&lt;/b&gt; on aineen ominaisuus, joka kertoo miten aine liukenee toisiin aineisiin. Aineet jaetaan usein&lt;b&gt; vesi- ja rasvaliukoisiin aineisiin&lt;/b&gt;. Vesiliukoiset aineet liukenevat veteen ja rasvaliukoiset aineet liukenevat rasvoihin, kuten öljyyn, mutta vesiliukoiset aineet eivät liukene rasvoihin ja toisinpäin.&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/3-kappale/ao/sieppaa-jpg1#top&quot; title=&quot;Sieppaa.JPG&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/3-kappale/ao/sieppaa-jpg1:file/photo/43f9acb2cdfb5713f221cd75c0c22f3c7c4001fa/Sieppaa.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Sieppaa.JPG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;em&gt;Vesi ja rasvat, kuten ruokaöljy, eivät liukene toisiinsa, vaan öljy jää kellumaan veden pinnalle.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;b&gt;Tiheys&lt;/b&gt; kertoo, kuinka kevyttä tai painavaa aine on. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Esimerkiksi styroksin tiheys on pieni ja raudan tiheys on suuri. Esine kelluu vedessä, jos sen tiheys on pienempi kuin veden tiheys.&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/3-kappale/ao/sieppaa3-png#top&quot; title=&quot;Sieppaa3.PNG&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/3-kappale/ao/sieppaa3-png:file/photo/7df1694c8f022797fece378e65c48ca6831292a3/Sieppaa3.PNG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Sieppaa3.PNG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;em&gt;Yhden kuutiometrin kokoinen kappale rautaa on massaltaan 7870 kilogrammaa ja vastaavan kokoisen styroksikappaleen massa on noin 14 kilogrammaa. Styroksi on tiheydeltään paljon pienempi kuin rauta.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kaikille metalleille yhteisiä ominaisuuksia ovat &lt;b&gt;sähkön&lt;/b&gt;- ja &lt;b&gt;lämmönjohtavuus&lt;/b&gt;. Sen lisäksi eräät metallit, kuten rauta ja nikkeli, ovat &lt;b&gt;magneettisia&lt;/b&gt; eli ne tarttuvat magneettiin.</content>
<published>2018-08-06T12:03:55+03:00</published>
</entry>


</feed>