<?xml version="1.0" encoding="utf-8"?>
<?xml-stylesheet type="text/xsl" href="https://peda.net/:static/548/atom.xsl"?>
<feed xmlns="http://www.w3.org/2005/Atom">
<title>1. Mitä kemia on?</title>
<id>https://peda.net/id/a57a76a2995</id>
<updated>2018-06-04T14:44:27+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/id/a57a76a2995:atom" rel="self" />
<link href="https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/1-kappale#top" rel="alternate" />
<logo>https://peda.net/:static/548/peda.net.logo.bg.svg</logo>
<rights type="html">&lt;div class=&quot;license&quot;&gt;Tämän sivun lisenssi &lt;a rel=&quot;license noopener&quot; href=&quot;https://peda.net/info&quot; target=&quot;_blank&quot;&gt;Peda.net-yleislisenssi&lt;/a&gt;&lt;/div&gt;&#10;</rights>

<entry>
<title>Mitä kemia on?</title>
<id>https://peda.net/id/a57af262995</id>
<updated>2018-06-04T18:09:49+03:00</updated>
<link href="https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/1-kappale/mit%C3%A4-kemia-on#top" />
<content type="html">&lt;b&gt;Kemia&lt;/b&gt; on tieteenala, &lt;b&gt;joka tutkii ainetta, sen rakennetta ja ominaisuuksia sekä miten aineet muuttuvat toisiksi aineiksi&lt;/b&gt;. &lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/1-kappale/mit%C3%A4-kemia-on/lab-512503_1920-jpg#top&quot; title=&quot;lab-512503_1920.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/1-kappale/mit%C3%A4-kemia-on/lab-512503_1920-jpg:file/photo/169dc1f6d8d4c23a7769dec6236d225772d0e983/lab-512503_1920.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;lab-512503_1920.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;Aineen olemus on kiinnostanut ihmisiä ammoisista ajoista lähtien. Antiikin Kreikassa aineen olemassaololle keksittiin erilaisia selityksiä. &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Empedokles&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Empedokles&lt;/a&gt; väitti kaiken aineen koostuvan neljästä elementistä: maasta, vedestä, ilmasta ja tulesta. &lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Demokritos&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Demokritos&lt;/a&gt; oli sen sijaan sitä mieltä, että aine koostuu pienen pienistä jakamattomista hiukkasista, &lt;em&gt;atomeista&lt;/em&gt;.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;a href=&quot;https://fi.wikipedia.org/wiki/Alkemia&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;nofollow ugc noopener&quot;&gt;Alkemistit&lt;/a&gt; ovat yrittäneet valmistaa kultaa muista halvemmista metalleista jo tuhansien vuoden ajan, siinä kuitenkaan onnistumatta. Alkemistien tutkimus toimi kuitenkin esinäytöksenä nykyaikaisen kemian tutkimukselle.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/1-kappale/mit%C3%A4-kemia-on/s#top&quot; title=&quot;scientist-2141259_1920.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/1-kappale/mit%C3%A4-kemia-on/s:file/photo/cc2da7a71c9b6f5570c8f0a524f20cf3c8d10cbd/scientist-2141259_1920.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;scientist-2141259_1920.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;Kemia on &lt;b&gt;kokeellinen luonnontiede&lt;/b&gt;. Tämä tarkoittaa sitä, että kemiassa uutta tietoa luodaan ja vahvistetaan &lt;b&gt;suunnittelemalla ja tekemällä kokeita&lt;/b&gt;. Vaikka kokeet ovat hauskoja ja mielenkiintoisia, niin niitä ei tehdä huvin vuoksi. Tarkoituksena on tehdä &lt;b&gt;havaintoja&lt;/b&gt; ja &lt;b&gt;päätelmiä&lt;/b&gt;, jotka auttavat&lt;b&gt; teorian&lt;/b&gt; luomisessa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;medium&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/1-kappale/mit%C3%A4-kemia-on/sieppaa-jpg2#top&quot; title=&quot;Sieppaa.JPG&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/1-kappale/mit%C3%A4-kemia-on/sieppaa-jpg2:file/photo/c4ec560078405a5655527ebb42067a695631c55b/Sieppaa.JPG&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;Sieppaa.JPG&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;em&gt;Kaavakuva kokeellisen tutkimuksen etenemisestä. Tutkimus lähtee liikkeelle havainnosta, josta syntyy kysymys. Ennen koetta tehdään ennuste eli hypoteesi. Hypoteesi testataan tekemällä koe. Jos kokeen tulokset ovat ristiriidassa hypoteesin kanssa, niin hypoteesi tulee uusia. Riittävien mittausten ja päätelmien jälkeen voidaan päätyä teoriaan eli tietoon.&lt;/em&gt;&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kemian kokeissa tarvitaan usein väärin käytettynä vaarallisia aineita sekä tulta, joten &lt;b&gt;varovaisuus on aina tarpeen&lt;/b&gt;. &lt;b&gt;Työturvallisuudesta&lt;/b&gt; puhumme lisää seuraavassa kappaleessa.&lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;&lt;span class=&quot;small&quot;&gt;&lt;a href=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/1-kappale/mit%C3%A4-kemia-on/r#top&quot; title=&quot;report-1698842_1280.jpg&quot; target=&quot;_blank&quot; rel=&quot;noopener&quot;&gt;&lt;img src=&quot;https://peda.net/kotka/perusopetus/langinkosken-koulu/oppiaineet2/kemia/samun-ryhm%C3%A4t/k72/1-osa-alue/1-kappale/mit%C3%A4-kemia-on/r:file/photo/4ee7c7441fb888069568bf489485499954631f69/report-1698842_1280.jpg&quot; alt=&quot;&quot; title=&quot;report-1698842_1280.jpg&quot; class=&quot;inline&quot; loading=&quot;lazy&quot;/&gt;&lt;/a&gt;&lt;/span&gt;&lt;br/&gt;&#10;Kemian merkitystä nykymaailmalle ei voi väheksyä. Kemiantutkimuksen ansiota ovat muun muassa lääkkeet, elintarvikkeet, rakennusmateriaalit, polttoaineet, kosmetiikka ja muovit. &lt;br/&gt;&#10;&lt;br/&gt;&#10;Kemian tietoutta tarvitaan monissa ammateissa. &lt;b&gt;Kemistit&lt;/b&gt; tutkivat työkseen kemiaa. Ammatteja, joissa kemiaa tarvitaan muun osaamisen lisäksi voivat olla esimerkiksi paperi-insinööri, kampaaja, lääkäri tai vaikkapa rikoskemisti!</content>
<published>2018-08-06T12:03:55+03:00</published>
</entry>


</feed>