https://peda.net/id/a56cebc89d1 2016-03-24T08:46:25+02:00 https://peda.net/:static/537/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/a56e8c6c9d1 2014-10-20T11:11:26+03:00 <span>Väkijuoma eli viina viittaa muinaissuomalaiseen väkeen. Henkiolennot luokiteltiin tuolloin erilaisiin ryhmittymiin eli väkiin kuten veden väki, maan väki, naisen väki tai karhun väki.</span> 2018-08-11T06:59:59+03:00 https://peda.net/id/a57704dc9d1 2016-12-19T11:56:24+02:00 <div class="eoppi-summary"> <ul> <li>Suomalainen muinaisusko oli varhaiskantaista, monijumalaista luonnonuskoa sekä vainajien palvontaa.</li> <li>Uskonnon muoto vaihteli eri aikoina ja eri paikoissa.</li> <li>Uskontoon liittyi mm. karhu pyhänä eläimenä, kalliomaalauksia, hiisiä ja hiidenkiukaita.</li> </ul> </div> 2018-08-11T06:59:59+03:00 https://peda.net/id/a5779f329d1 2018-05-15T10:44:39+03:00 <p><b><em><span>Harrastatko mielelläsi kalastusta? Silloin olet saattanut harrastuksessasi törmätä erilaisiin perinteisiin, joiden juuret ulottuvat kauas Suomen alueella eläneiden esi-isiemme rituaaleihin. <br/> <br/> </span></em></b><span><span class="right"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/uskonto/e7lum2/e7lum/4sm/sm/t#top" title="Tom_Reichner_shutterstock_114662551.png"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/uskonto/e7lum2/e7lum/4sm/sm/t:file/photo/c69e6de17421dfe759dac4d5c4ab68a49d8988f8/Tom_Reichner_shutterstock_114662551.png" alt="" title="Kuva" class="inline" loading="lazy"/></a></span>”</span><em><span>Anna Antti ahvenia, Pekka pieniä kaloja</span></em><span>” saattoi pyydellä kalastamaan lähtijä. Vihaisen koiran taas saattoi yrittää taltuttaa loitsimalla seuraavasti:</span><b><em><span><br/> </span></em></b></p> <p><span>“</span><em><span>Sule Hiisi haukun suuta</span></em></p> <p><em><span>Lempo koiran leukaluuta</span></em></p> <p><em><span>Laita sulku surun etehen</span></em></p> <p><em><span>Haitta hammasten välihin</span></em></p> <p><em><span>Ettei äänen ääntä päästä</span></em></p> <p class="break-after no-indent"><span><em><span>Miehen mentyä sivuitse.</span></em><span>”</span><br/> </span><br/> Suomalaisten suussa soljuvat edelleen vanhat sanonnat, joissa muinaisilta jumalilta pyydetään kalaonnea tai vastaavaa. Muinaissuomalaisten uskonto oli varhaiskantainen uskonto. Muinaisusko ei ollut Suomessa yhtenäistä tai muuttumatonta, vaan tavat, tottumukset ja uskomukset vaihtelivat eri aikoina ja eri alueilla. Monijumalaisuus leimasi uskoa. Vielä kristinuskon saavuttua maahamme moni uskoi erityisesti metsänjumala Tapioon.</p> <p class="break-after no-indent">Suomalaisten muinaisuskosta ei ole tarkkaa tietoa, koska silloin ei ollut vielä kirjoitustaitoa eikä näin ollen kirjallisia lähteitä. Yksi tärkeimmistä myöhemmistä lähteistä on Mikael Agricolan 1500-luvulla laatima luettelo hämäläisten ja karjalaisten muinaisista jumalista. Myös monet luonnonmerkit sekä pitkään säilyneet perinteet ja loitsut antavat osviittaa siitä, millaista muinaisusko on ollut. Muinaisuskon lisäksi voidaan puhua suomalaisten kansanuskosta, jotka käsitteinä ovat hyvin lähellä toisiaan.</p> <p class="break-after no-indent"><a href="http://areena.yle.fi/radio/1472988" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Yle areena (muinaisusko ja kansanusko – kuunnelma)</a></p> 2018-08-11T06:59:59+03:00 https://peda.net/id/a57ca6a89d1 2014-10-20T11:08:52+03:00 <span><span><span class="right medium"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/uskonto/e7lum2/e7lum/4sm/eem/e#top" title="euskonto7-Astuvansalmi_kalliojumala-522x696.jpg"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/uskonto/e7lum2/e7lum/4sm/eem/e:file/photo/3b26b4e328ef9c0fcbef069892f5e3d834f604e1/euskonto7-Astuvansalmi_kalliojumala-522x696.jpg" alt="" title="Kuva" class="inline" loading="lazy"/></a></span>Muiden metsästäjäkansojen tapaan myös Suomessa eli pyytäjiä 7000–4000 eKr. Näissä pyyntikulttuureissa luontoa hallitsivat erilaiset henkiolennot, kuten pyyntieläinten ja luonnonpaikkojen haltijat. Kalliomaalauksista löydetyillä kuvilla uskotaan olleen haltijoiden lepyttämistarkoitukseen tähtääviä aikeita. Osa kallioista valittiin maalauspaikoiksi, koska niissä oli luonnostaan ihmiskasvoja muistuttavia piirteitä.<br/> </span></span> <p class="break-after no-indent">Eläimistä karhua pidettiin pyhimpänä. Karhunkaadon jälkeen vietettiin karhunpeijaisia kuolleen karhun muistoksi ja pyyntionnen jatkumiseksi. Karhun kallo ripustettiin pyhän puun, usein männyn oksille. Peijaisissa juotiin olutta, juhlittiin, laulettiin ja lausuttiin runoja.</p> <p class="break-after no-indent">Pyyntiyhteisöissä shamaani toimi välittäjänä tämän- ja tuonpuoleisen maailman välissä. Haltioiduttuaan hän kykeni hankkimaan tietoa tuonpuoleisesta. Välineenään hän käytti shamaanirumpua, joka kuvasi maailmankaikkeuden eri kerroksia. Ylhäällä asuivat jumalolennot ja suuret sankarit, keskellä ihmiset ja alhaalla vainajien kuolleet sielut.<span class="small"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/uskonto/e7lum2/e7lum/4sm/eem/e2#top" title="euskonto7-shutterstock_29241478.jpg"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/uskonto/e7lum2/e7lum/4sm/eem/e2:file/photo/5b121e1236d4c55fe0b743267e52db41feb30bc6/euskonto7-shutterstock_29241478.jpg" alt="" title="Maailmassa elävät ihmiset ovat shamaanirummun kuvaavan maailman keskikerroksessa." class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> 2018-08-11T06:59:59+03:00 https://peda.net/id/a583aa2a9d1 2018-05-15T10:54:20+03:00 <p class="break-after no-indent">Kaskiviljelyn myötä Suomeen muodostui vähitellen pysyvä elämäntapa. Varhaisten viljelijöiden uskonnoista ei ole tarkkaa tietoa, mutta mahdollisesti he palvoivat ukkosenjumala Ukkoa ja tuulenjumala Ilmarista. Ukko antoi sateen maaperälle ja oli siksi tärkeä.</p> <p class="break-after no-indent">Suomalaisissa maanviljelysyhteisöissä metsän, veden ja luonnonpaikkojen haltijoiden lisäksi tärkeiksi muodostuivat talon ja pihapiirin haltijat. Ne kuviteltiin ihmisen kaltaisiksi olennoiksi. Ne suojelivat taloa ja toivat onnea. Siksi niille piti tuoda ruokauhreja, ja niiden takia tuli elää kunnollista elämää. Haltijat eivät sietäneet laiskuutta tai juoppoutta.</p> <p class="break-after no-indent">Haltijoiden lisäksi uskottiin olevan myös pahoja henkiolentoja, jotka aiheuttivat tauteja. Manojen avulla manattiin pahoja henkiä ihmisistä pois. Tauteja vastaan taisteltiin loitsuin ja saunottiin tervaamalla keho. Loitsut olivat kalevalanmittaisia runoja, jotka alkujaan laulettiin. Seuraavassa on <em>Loitsu pakkasen aiheuttamia vikoja vastaan.</em></p> <p class="break-after no-indent"><em>Pakkanen Puhurin poika, Talvipoika hyyhetyinen, Jo rikoit ihon imeisen, Turmelit emosen tuoman, Vaimon kantaman kaotit; Meni mies mehettömäksi, Uros uimenettomaksi.</em></p> <p class="break-after no-indent"><em>Pakkanen Puhurin poika, Tule nyt työsi tuntemahan, Pahasi parantamahan, Jos palelit, niin paranna, Jos sa koskit, niin kohenna, Tahikka sanon emolle</em></p> <p class="break-after no-indent"><em>Tule työsi tuntemahan, Pahasi parantamahan, Kipeäsi voitamahan, Vaivasi valelemahan, Ennen kun sanon emolle, Virkan vierin vanhemmalle: Poikasi teki pahoa, Lapsesi tihua työtä.</em></p> <p class="break-after no-indent"><em>Enemp’ on emolla huolta, Vaiva suuri vanhemmalla, Pahoja parantaessa, Tammottaissa taikioita, Kun poika pahoin tekevi, Lapsi tuhmin turmelevi.</em></p> <p class="break-after no-indent">Lähde: Suomen kansan muinaiset loitsurunot.<br/> <br/> Lorut olivat enimmäkseen Kalevala-mitassa. Nimi tulee Elias Lönnrotin tekemän kansalliseepoksemme, Kalevalan, mukaan. Näitä loruja on syntynyt jopa jo ennen ajanlaskumme alkua, mutta kirjalliseen muotoon niitä on keräilty vasta paljon myöhemmin, viime vuosituhannen viimeisinä vuosisatoina. </p> <p class="break-after no-indent"><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevalamitta" target="_blank" title="Wikipedia" rel="nofollow ugc noopener">Lisätietoa Kalevala-mitasta</a></p> 2018-08-11T06:59:59+03:00 https://peda.net/id/a58567c09d1 2016-12-19T11:57:04+02:00 <p class="break-after no-indent"><span class="right"><a href="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/uskonto/e7lum2/e7lum/4sm/vtjv/e#top" title="euskonto7-Pirunpelto.jpg"><img src="https://peda.net/oppimateriaalit/e-oppi/peruskoulut/forssa/f_keskuskoulu/uskonto/e7lum2/e7lum/4sm/vtjv/e:file/photo/acbc9960400851c0c79c57aa911bdb053d45663b/euskonto7-Pirunpelto.jpg" alt="" title="Isot kiviröykkiöt eli hiidenkiukaat toimivat hautapaikkoina. Niiden uskottiin olevan hiisien eli henkiolentojen tekemiä. Alun perin hiidellä tarkoitettiin pyhää lehtoa, joka toimi myös hautapaikkana." class="inline" loading="lazy"/></a></span>Vainajia palvottiin jo varhain, ja heidät laskettiin kuuluvan sukuun samalla tavoin kuin elävätkin sukulaiset. Kuolleiden uskottiin elävän Tuonelassa maan tai veden alla. Vainajat elivät Tuonelassa samankaltaista elämää kuin maan päälläkin, sillä esikristillisinä aikoina hautoihin laitettiin mukaan aseita, koruja ja erilaisia esineitä. Myös ruokauhreja laitettiin hautoihin siinä toivossa, että vainajat toisivat eläville sukulaisille onnea ja menestystä.</p> <p class="break-after no-indent">Vainajienpalvonta vaihteli alueittain. Karjalassa uskottiin, että sielulintu tuo ihmiselle sielun syntymässä ja vie sen pois ihmisen kuoltua. Itä-Suomessa vainajan haudalle rakennettiin toisinaan hirsitupanen, josta vainaja voi edelleen vahtia tapahtumia. Vainaja saattoi myös kummitella, jos häneltä oli jäänyt jokin teko tekemättä tai rangaistus kärsimättä.</p> <p class="break-after no-indent">Palvontapaikkoina toimivat etenkin pyhät lehdot, joita on aiemmin kutsuttu <strong>hiisiksi</strong>. Todennäköisesti lehdoissa harjoitettiin uskonnollisia menoja, ja ne toimivat myös hautapaikkoina. Ne erotettiin muusta ympäristöstä aitaamalla. Suuria kiviröykkiöitä kutsuttiin hiidenkiukaiksi.</p> 2018-08-11T06:59:59+03:00 https://peda.net/id/a589158c9d1 2016-04-04T13:14:51+03:00 <a class="eoppi-icon-nav" href="https://peda.net/id/a5118e229d1:sitemap"> <img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-kirja-sisallys.png"/> <span>Sisällys</span> </a> <a class="eoppi-icon-nav" href="https://peda.net/id/a5703b2a9d1"> <img src="https://www.e-oppi.fi/pedanet/icons/nav/icon-nav-tehtavat.png"/> <span>Tehtävät</span> </a> 2018-08-11T06:59:59+03:00