Turistin taloushistoriahttps://peda.net/id/a55e593caa52016-11-14T13:15:27+02:00https://peda.net/:static/535/peda.net.logo.bg.svg<div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div>
Taloushistorian linkkejähttps://peda.net/id/a5f8b28609d2026-02-14T20:54:53+02:00<!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-af16b9d0-09d6-11f1-b437-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-af16b9d0-09d6-11f1-b437-0a80e88c6005 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="af16b9d0-09d6-11f1-b437-0a80e88c6005"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!-->--><!--filtered tag: <header--><!-->--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://youtu.be/m_KRxu2WhF4?si=KzF3t5ZdPYUcq7EY" title="https://youtu.be/m_KRxu2WhF4?si=KzF3t5ZdPYUcq7EY (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Modernknight (Youtube): How to survive in medieval England</a></h1>
<!--filtered end tag: </header>--><div class="main"></div>
<!--filtered tag: <footer--><!-->--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>-->
2026-02-14T20:54:53+02:00Suomen taloushistoriaa 1500-1600-luvuilla, joitakin pointtejahttps://peda.net/id/487a16e82932019-03-26T13:38:40+02:00suuri kuva: Ruotsin valtakunta siirtyi pois melko dynaamisesta ja ulospäinsuuntautuneesta keskiajan talouskehityksestä<br/>
<br/>
... ja meni kohti uuden ajan alun ja itsevaltiuden ajan merkantilistiseen protektionistiseen taantuvaan sotatalouteen ja alikehitystalouteen<br/>
<br/>
Suomi osana Ruotsia pitäisi nähdä 1500-1600-luvuilla oikeastaan samoin kuin eurooppalaisten kolonialististen löytöretkivaltioiden siirtomaat<br/>
<br/>
Ruotsin suurvalta-aika 1600-luku oli valtakunnan talouden keskittymistä Itämeren ympäristöön ja kiinnostusta ja voimavaroja ei ollut suuntautua valtamerille ja esim. Amerikkaan<br/>
<br/>
väkilukunsa puolesta Ruotsi ei ollut koskaan 1600-luvulla suurvalta<br/>
<br/>
talouselämä kääntyi sisäänpäin Itämeren sisälle<br/>
<br/>
kuitenkin 1600-1700-luvuilla Itämeren kauppamerenkulku oli lähes täysin Hollannin laivojen hallussa<br/>
<br/>
yhteydet Eurooppaan ja Euroopan sisällä vähenivät uuden ajan alusta lähtien<br/>
<br/>
uskonsodat, kolmeen jakautunut Eurooppa: katolinen, protestanttinen ja osmanien Eurooppa<br/>
<br/>
<br/>
poliittinen muutos ja valtataistelut<br/>
<br/>
uskonpuhdistus<br/>
<br/>
<br/>
Hansan ja Kalmarin unionin loppu myöhäiskeskiajalla ja uuden ajan alussa<br/>
<br/>
valtion keskusvallan / hallitsijanvallan kasvu... itsevaltius<br/>
<br/>
kuninkaankartanot: kruunu alkoi kiristää verotusta ja kaikkea muutakin kontrollia, mm. rangaistukset kovenivat<br/>
<br/>
noitavainoja 1600-luvulla (ei niinkään keskiajan ilmiö)<br/>
<br/>
läänit ja hovioikeudet<br/>
<br/>
Turun akatemia<br/>
<br/>
valtiovallan eli kruunun hallinnon tosiasiallinen luominen valtakuntaan ja sen vakiinnuttaminen<br/>
<br/>
... kun katolinen kirkko ei enää hallinnut<br/>
<br/>
... uskonpuhdistuksen yhteydessä kirkko menetti omaisuutta valtiolle<br/>
<br/>
... mutta monin paikoin aatelistolle, joka valtion ja hallitsijan nimissä ryösti itselleen kirkon läänityksiä ja omaisuutta, mm. lakkautettavilta luostareilta, esim. Naantalin birkittalaisluostarilta<br/>
<br/>
Ruotsissa itselvaltius (absolutismi, monarkismi) kehittyi myöhemmin kuin muualla Euroopassa ja silti Ruotsissa säädyillä ja paikallisjohtajilla paljon valtaa historiallisesti<br/>
<br/>
säätyjakoistuminen 1600-luvulla eritoten kuningatar Kristiinan ajoista lähtien<br/>
<br/>
armeijan koon kasvattaminen, ruotujakolaitos, työllistävä vaikutus joukko-osastojen paikkakunnille<br/>
<br/>
<br/>
xxxxxxxx<br/>
<br/>
merkantilismi<br/>
<br/>
tapulikaupungit ja maakaupungit<br/>
<br/>
ensin vain Turku ja Viipuri tapulikaupunkeja<br/>
<br/>
(1700-luvulla ns. Pohjanlahden kauppapakko muodostui merkittäväksi Suomen taloushaitaksi, minkä lopetti mm. Anders Chydeniuksen vaatimukset vapaammasta kaupankäynnistä valistusaatteisen aikana)<br/>
<br/>
kaupunkien perustaminen alkoi uudelleen 1500-luvulla<br/>
<br/>
esim Pori, Helsinki, Kajaani, Kokkola, Uusikaupunki, Raasepori-Tammisaari<br/>
<br/>
ei pidä liioitella, monet kyläpahaset nostettiin hallinnollisella päätöksellä kaupungin asemaan<br/>
<br/>
tarkoitus edistää merkantalismia ja saada ihmisiä kaupunkeihin<br/>
<br/>
1300-1400-lukujen savolaisten uudisasutus, levittäytyminen nykyisille sijoille ja saamelaisten työntäminen Lappiin oli esimerkki keskiajan dynaamisesta vaiheesta<br/>
<br/>
1600-luvun karjalaisten vainot ja massapako Venäjän puolella oli esimerkki uuden ajan alun Ruotsin ja Suomen taantumisesta<br/>
<br/>
kun keskiajalla Suomeen tuli ulkomaalaista säätyläistöä niin nyt Suomi koettiin rangaistuksena, karkotuksena, ei ollut kiinnostava siirtolaisuuskohde<br/>
<br/>
keskiajan jälkeen suomalaiset kaupungit näivettyivät<br/>
<br/>
<br/>
varhaisteollisuus<br/>
<br/>
manufaktuurit, ruukit, vesimyllyt<br/>
<br/>
esim. Billnäs, Fiskars, Orijärvi, Leineperi, Kauttua<br/>
<br/>
malmia rahdattiin Ruotsista Suomeen, mutta joitakin kaivoksia Suomessakin, esim. Orijärvi<br/>
<br/>
taloustuotanto ei perustunut kustannus-hyöty-analyysiin vaan tilannekohtaisiin valtaintresseihin tai sotilaalliseen suunnitelmaan<br/>
<br/>
tieverkostoa ja logistiikkaa hiukan parannettiin, mutta pikemminkin vasta 1700-luvulla<br/>
<br/>
postin perustaminen, kestikievarit, hollikyytilaitos, mutta nämä kaikki pikemminkin 1700-luvulla kuin aiemmin<br/>
<br/>
xxxxxxx<br/>
<br/>
maatalous<br/>
<br/>
talonpoikien heikkeneminen ja kurjistuminen<br/>
<br/>
ilmaston kylmeneminen uuden ajan alussa, ns. pikku jääkausi<br/>
<br/>
säännöllisin väliajoin nälänhätiä ja kulkutautiepidemioita<br/>
<br/>
suuret kuolonvuodet 1690-luvulla<br/>
<br/>
lukuisat sodat Suomessa ja sen ulkopuolella heikensivät työvoman määrää<br/>
<br/>
se heikensi maataloutta<br/>
<br/>
vanhaviha, pitkäviha, isoviha, pikkuviha<br/>
<br/>
maatalous muutenkin kriisissä kun kaskiviljely ja sarkajako ei riittänyt<br/>
<br/>
karjatalousvaltaistuminen 1600-luvulta lähtien<br/>
<br/>
maatilojen oheiselinkeinotoiminta<br/>
<br/>
esim vanhastaan turkikset, riista, keräilytuotteet, sitten teollisuuteen liittyvä tervanpoltto ja sahatavara<br/>
<br/>
kalastus<br/>
<br/>
talonpoikien oma purjehdus<br/>
<br/>
sariajaosta isojakoon<br/>
<br/>
elinkeinotoiminnan eritoten maatalouden tehokkuuden ja tuottavuuden nostamista yritettiin jo 1500-luvulta lähtien, mutta vasta valistusaatteen mukainen tieteellinen lähestymistapa tuli 1700-luvulla<br/>
<br/>
2019-02-05T12:53:34+02:00Suomen taloushistoriaahttps://peda.net/id/94c6a3c0e712018-11-13T10:31:56+02:00<!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-6105b462-e71f-11e8-9208-4631624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-6105b462-e71f-11e8-9208-4631624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="6105b462-e71f-11e8-9208-4631624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!-->--><!--filtered tag: <header--><!-->--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/14/paiva-kivikauden-kylassa" title="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/05/14/paiva-kivikauden-kylassa (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Päivä kivikauden kylässä</a></h1>
<!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Yle, 14.5.2014.</div>
</div>
<!--filtered tag: <footer--><!-->--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>-->
<!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-13b79f90-e71f-11e8-bc59-62f3624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-13b79f90-e71f-11e8-bc59-62f3624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="13b79f90-e71f-11e8-bc59-62f3624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!-->--><!--filtered tag: <header--><!-->--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/06/elamaa-kivikaudella" title="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2013/02/06/elamaa-kivikaudella (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Elämää kivikaudella</a></h1>
<!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Yle, 6.2.2013.</div>
</div>
<!--filtered tag: <footer--><!-->--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>-->
<!--filtered tag: <article--><!--filtered attribute: id="uuid-b8bfb5aa-e71e-11e8-968a-86f3624c9a50"--><!--filtered attribute: class="link document uuid-b8bfb5aa-e71e-11e8-968a-86f3624c9a50 enclose"--><!--filtered attribute: data-id="b8bfb5aa-e71e-11e8-968a-86f3624c9a50"--><!--filtered attribute: data-draft-type="published"--><!-->--><!--filtered tag: <header--><!-->--><h1><!--filtered attribute: class="link"--><a href="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/14/maan-povesta-kaivetaan-esihistoriamme-auki" title="https://yle.fi/aihe/artikkeli/2014/03/14/maan-povesta-kaivetaan-esihistoriamme-auki (avautuu uuteen ikkunaan)" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Maan povesta kaivetaan esihistoriaamme auki</a></h1>
<!--filtered end tag: </header>--><div class="main"><div class="description">Yle, 14.3.2014.</div>
</div>
<!--filtered tag: <footer--><!-->--><!--filtered end tag: </footer>--><!--filtered end tag: </article>-->
2018-11-13T10:31:56+02:00Turistin taloushistorian kerho, tuntipäiväkirjahttps://peda.net/id/1f27b11cac42018-04-18T08:56:42+03:00Ke 7.3.2018 Liberalismin ja teollistiumisen taloushistoriaa turismin syntyhistorian näkökulmasta.<br/>
<br/>
Ke 14.2.2018 Merkantilismin historiaa, taustakertaus: keskiaika.<br/>
<br/>
Ke 31.1.2018 Taustaa merkantilismille: keskiajan talous (slideshareja), kerhotunti 7/10<br/>
<br/>
Ke 10.1.2018 Merkantilismi, alkuosa.<br/>
<br/>
ke 1.11.2017 Hollannin Itä-Intian kauppakomppania, sekä katsaus uuden ajan alun talousmuutoksiin.<br/>
<br/>
ke 11.10.2017 Hollannin kauppamahdin nousu 1600-luvulla<br/>
<br/>
ke 27.9.2017 hansaliiton loppuosa<br/>
<br/>
ke 20.9.2017 idän silkkitie, Hansa-liitto<br/>
<br/>
ke 13.9.2017 Silkkitie, kerhotunti 1/10<br/>
<br/>
XXXXXXXXXXXXXXXX<br/>
<br/>
Lukuvuoden 2016-2017 aiheita<br/>
- Jäämies Ötzi, muinaisaikojen talous<br/>
- Newgrangen megaliittitemppeli, muinaisaikojen talous<br/>
- Olmeekkien esimerkkinä esikolumbiaanisen Amerikan taloushistoriasta<br/>
- Muinainen Egypti<br/>
- Antiikin foinikialaiset ja kreikkalaiset<br/>
- varhaiskeskiajan taloushistoriaa<br/>
<br/>
<br/>
<br/>
<br/>
<br/>
<br/>
<br/>
<br/>
<br/>
<br/>
2017-10-08T19:02:44+03:00Kohteitahttps://peda.net/id/e5f0b516ad82016-11-18T14:40:07+02:00<br/>
<br/>
<br/>
Egyptin pyramidit<br/>
<br/>
Forum Romanum<br/>
<br/>
Kiinan muuri<br/>
<br/>
Keskiaikainen luostari ja hansakaupunki<br/>
<br/>
Venetsia ja pankki<br/>
<br/>
Hagia Sofia ja basaari<br/>
<br/>
Inkojen kaupunki<br/>
<br/>
Kauppakomppanian linnake<br/>
<br/>
Wall Street<br/>
<br/>
Pilvimarkkinat<br/>
<br/>
<br/>
2016-11-18T14:38:25+02:00libretto II tuntiin: muinainen Egyptihttps://peda.net/id/8925a6e61412017-04-07T10:51:31+03:00<pre>MUINAISEN EGYPTIN TALOUS</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Faaraoiden Egyptin taloutta on
kutsuttu muinaiseksi komentotaloudeksi, mutta pitäisi muistaa, että
tässä anakronismin vaara.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXxx</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Kuitenkin siellä oli erikoistunut
virkamieshallinto, joka kontrolloi taloutta, mikä on keskeinen
piirre komentotalouksissa.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXx</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Lisäksi, yleensä viranomaiset
olivat valtion virkamiehien ominaisuudessa eikä yksityisinä
maanomistajina ja tilanisäntinä, ja he eivät ehkä tarkasti
käskeneet viljelijöitä mitä piti tehdä ja viljellä, vaan
viljelijät tekivät niinkuin heidän esi-isänsä olivat aina
tehneet.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Mutta jokaisen tulvimisen jälkeen
viranomaiset uudelleenmittasivat ja määrittelivät viljelysmaan,
missä otettiin huomioon aiemmat maanomistusjaot, satonäkymät ja
aiemmin kerätyt verot. Viljelijät olivat valtion palkkalaisia.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXx</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Varastointi ja maanjako yleensä
tehtiin paikallistasolla. Alueelliset toimijat tasasivat paikallisia
satovajauksia ja alijäämiä.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXxx</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Virkamiehet olivat vastuussa
julkisista töistä, jotka olivat pääosin uskonnon harjoittamiseen
liittyviä ja joihin oli sidottu kymmeniätuhansia työläisiä ja
hallintovirkamiehiä.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Egypti oli kokoelma pääasiassa
autarkkisia eli omavaraisia kotitalouksia ja talousalueita.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Verojen maksun jälkeen
talousalueiden hallintovirkamiehet ja ohjaajat ja menestyksekkäät
kotitaloudet varastoivat tuotannon ylijäämän tulevaisuudessa
tapahtuvaa tarvetta varten tai vaihtoivat ylijäämää
vaihtokaupalla (barter-kauppa) markkinoilla. Muinaisen Egyptin
markkinoita ei tunneta tarkkaan.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Markkinoille myyntiin tulevan
tuotannon ja tavaran määrä oli mahdollisesti vähäinen.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Tällä myytävällä
hyödykeosuudella oli ehkä hyvin pieni tai olematon vaikutus
yksittäisen tuottajan ja viljelijän eloonjäämiskamppailussa,
mutta silti se mahdollisti taloudellisen perustan, mikä loi Egyptin
korkeakulttuuria.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>VÄESTÖ</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Valtaisa enemmistö väestöstä,
ehkä jopa yli 90% väestöstä, 2000 vuoden aikana, eli
maanviljelyksestä tai siihen liittyvästä toiminnasta. He elivät
pääosin omavaraisissa kyläyhteisöissä ja ainakin varhaisina
aikoina orjuudessa.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXx</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Maa jota he viljelivät kuului
teoriassa uskonnon mukaan jumalille, Osiris-jumalalle ja hänen
tuhonsa jälkeen Horus-jumalalle ja hänen maallisille
inkarnaatioilleen, faaraoille.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Käytännössä todellinen
maanomistus kehittyi ja huipentui myöhäisellä kaudella 500-luvulla
eKr tilanteeseen, jossa maata oli mahdollista ostaa ja myydä
vapaasti.</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<p class="western"> </p>
<pre>Sen lisäksi että oli
vuokraviljelijöitä ja torppareita, suuri osa väestöstä
työskenteli maalaistyöläisinä aatelisten ja papiston ja
temppelien maatiloilla.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Uuden Kuningaskunnan aikana eli
1500-1000-luvuilla eKr ehkä kolmasosa maasta kuului Ammonin
papistolle, joka käytti paljon työläisiä ja orjia.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Virkamiehet, papit, kauppiaat ja
käsityöläiset asuivat pääsääntöisesti Niilin varrella
olevissa kaupungeissa.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Näihin asutuskeskuksiin oli melko
helppo tuoda elintarvikkeita jokea pitkin veneillä ja laivoilla.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>VARAKKUUDEN LÄHTEET</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Maatalous ja kalastus</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Maatalous loi suurimman osan
Egyptin taloudellisesta hyvinvoinnista.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Siemenviljaa, kasviksia, hedelmiä,
lampaita, sikoja ja siipikarjaa kasvatetiin Niilin rannalla ja kalaa
kalastettiin Niilistä.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Mahdolliset ylijäämäsadot, sen
jälkeen kun niistä oli otettu pois verot, myytiin markkinoilla ja
toreilla.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Niili pysyi koko ajan
hedelmällisenä ja sen johdosta että Niili tulvi joka vuosi.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Mutta maatalouden viljelymenetelmät
ja tekniikka olivat alkeelliset ja tehottomat.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Parannukset ja innovaatiot olivat
harvinaisia ja uudistuksia toteutettiin hitaasti.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Karjanjalostus oli vähäistä ja
sattumanvaraista.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Kalankasvatusta oli hyvin vähän.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Käytännössä kaikki kala tuli
suoraan Niilistä pyydettynä.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Metsästys oli rikkaiden huvia.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Metsästys ja riistanajo oli
taloudellisesti melko vähäpätöistä, mutta saattoi olla erittäin
tuottoisaa kaikkein köyhimmälle kansanosalle.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>KÄSITYÖTEOLLISUUS</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>- huom. "teollisuus"-sanan
ongelmallisuus tässä kohtaa</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Suuri osa valmistetuista tavaroista
tuli perheiltä, jotka hankkivat raaka-aineet tavaroihin.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Työt jakaantuivat sukupuolen
mukaan.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Täten hyödykkeiden valmistus,
raaka-aineiden jalostus tavaroiksi jäi yleensä miesten tehtäväksi.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Miehet kasvattivat pelloilla
pellavaa, heidän naisensa kehräsivät sen langaksi ja ompelivat
siitä kankaita.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Merkittävä osa siemenviljasta
kului oluen tuottamiseen.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Miesten pyytämä kala täytyi
perata ja kuivattaa, mikä taasen yleensä kuului naisille.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Egyptin ilmasto loi kuivattamisesta
yleisen säilöntämenetelmän, paitsi jos elintarpeet kuten kala
kypsennettiin ja syötiin saman tien.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Kaupunkeihin syntyi pieniä
työpajoja, jotka usein olivat rikkaiden aatelisten perustamia ja
rahoittamia.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Oli leipomoita, olutpanimoita,
puusepänpajoja, joissa työläisiä oli parisen tusinan verran.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<p class="western"> </p>
<pre>Näissä muinaisajan
manufaktuuri-tehtaissa kutominen tuli pääosin miesten ammatiksi,
erityisesti sen jälkeen kun pystykangaspuut tuli käyttöön Uuden
valtakunnan aikana 1500-1000-luvuilla eKr.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>KAIVOSTOIMINTA</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Yleensä kaivoksista louhitut
aineet kiinnostivat vain harvoja ja rikkaita.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Jalometalleja oli yleisesti
liikkeessä vasta myöhäiskaudella eli 600-300-luvuilla eKr. ja
silloinkin jalometallit pysyivät harvojen omaisuutena.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Työkaluihin käytettyjä metalleja
olivat kupari ja pronssi ja myöhäiskaudelta lähtien rauta.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Nämä metallit olivat kalliita ja
niistä tehdyt tavarat olivat kalliita ja useimpien ihmisten
saavuttamattomissa.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Köyhät ihmiset jatkoivat edelleen
kivisten ja puisten työkalujen käyttöä vielä rautakauden aikana.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Helmet ja jalokivetkin pysyivät
vain rikkaan vähemmistön omaisuutena.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Muotoon hakatut rakennuskivetkin
olivat rikkaita varten ja hyödyttivät korkeintaan kiviä
valmistaneita käsityöläisiä rakennustöiden aikana.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Natriumsuolaa tarvittiin vainajien
palsamoinnissa, sitä louhittiin Wati Natrum -nimisellä
suolajärvialueella Pohjois-Egyptissä.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Palsamointi oli kallista
ylellisyyttä vain harvoille.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>KAUPANKÄYNTI JA PANKKITOIMINTA</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Suurin osa maan sadosta meni
tuottajien ja viljelijöiden suihin.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Sen jälkeen kun lääninherrat ja
veronkerääjät olivat saaneet osansa, ja jos jotain ylijäämää
oli jäänyt jäljelle, sitä myytiin vapailla markkinoilla
vaihtokaupassa joko suoraan kuluttajille tai ammattimaisille
kauppiaille ja välittäjille.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Näistä kauppiaista tiedetään
hyvin vähän.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Heidän oletetaan olleen
myöhäiskaudelle asti eli 600-luvulla eKr asti kruunun eli valtion
tai sitten suurten läänitysten asiamiehiä ja eräänlaisia
piirimyyjiä.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Osa korjatusta vehnäsadosta, joka
kuului yksityisille henkilöille, varastoitiin valtion
viljavarastoihin.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Sillä tavoin suurin osa viljasta
kerättiin veroina.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Viljaerien ja peltosarkojen
omistajat antoivat kirjallisiä nosto- ja siirtomääräyksiä.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Nämä asiakirjat toimivat
eräänlaisena rahana</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Nämä viljavarastot olivat
viljapankkeja, jotka toimivat viljelijöitä ja kauppiaita varten
vielä senkin jälkeen, kun metallirahaa alettiin käyttää
600-500-luvuilla eKr.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Ensimmäiset pankit olivat siis
ruoka- ja viljavarastoja.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Ptolemaiosten aikana oli
hellenistisenä kautena 300-luvulta eKr vuoteen 30 eKr saakka
keskuspankki Aleksandriassa.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Tämä keskuspankki piti tarkkaa
kirjanpitoa kaikista siellä täällä valtakuntaa olevista
viljapankeista.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Maksusuoritukset tililtä toiselle
tehtiin samankaltaisesti kuin nykyajan pankkisiirtojärjestelmässä.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<p class="western"> </p>
<pre>Luottosuoritukset (credit)
kirjoitettiin merkitsemällä omistajan nimi genetiivi- tai
omistusmuotoon, kun taasen nostot (debit) kirjattiin datiivissa.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>500-luvulta eKr ajanlaskumme alkuun
asti kulta, hopea ja kupari olivat käytössä maksuvälineinä
lähinnä vain ulkomaalaisten kanssa käytävässä kaupustelussa,
olivatpa nämä ulkoaalaiset sitten joko palkkasotureita tai
kauppiaita.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Korkeat lainakorot eivät
elvyttäneet kaupankäyntiä, joten 900-luvulta eKr. lähtien korkea
korkokanta asetti kotimaiset kauppiaat huonompaan asemaan verrattuna
ulkolaisiin kauppiaisiin, jotka saivat rahoituksensa ulkomailta,
kuten Kreikasta, Roomasta tai foinikialaisten Karthagosta.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>600-500-luvuilla eKr eli 26.
dynastian aikana kuukausikorot saattoivat nousta 10 % tasolle.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>ENERGIA</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Keskeinen muinaisaikojen
voimanlähde oli lihastyövoima, jonka yleensä tuottivat ihmiset
mutta myös tärkeitä olivat kesytetyt tuotantoeläimet.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Maataloudessa käytettiin aaseja
kuljetukseen ja karjaa kyntämiseen ja muuhun raskaaseen työhön.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Valjaat olivat alkeelliset, länkiä
ei vielä tunnettu ja aurojen varret kiinnitettiin lehmien sarviin.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Hevoset olivat kalliita ostaa ja
ylläpitää.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Täten hevosia käyttivät vain
yläluokka ja armeija vaunujen ja kärryjen vetäjinä ja myöhemmin
ratsuina.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Kevein rattaanpyörin varustetut
vaunut yleistyivät uuden valtakunnan aikana 1500-1000-luvuilla eKr.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Näitä vaunuja käytettiin yleensä
vain sotavaunuina tai kilpa-ajoissa.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Kaikki maitse tapahtuva rahtaus,
jopa kuivilla aavikkoseuduilla, tehtiin joko kantamalla ihmisten tai
aasien selässä tai sitten raahaamalla puisissa ahkioissa.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Tuulienergiaa hyödynnettiin vain
merenkulussa ja sielläkin melko alkeellisesti.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Nelikulmaisia purjeita oli
mahdollista käyttää vain suorassa myötätuulessa.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Egyptiläisillä oli etuna se, että
Niili virtasi etelästä pohjoiseen ja Välimerelle ja kantavimmat
tuulet olivat yleensä pohjoistuulia, mitkä riittivät kuljettamaan
laivoja Niilillä ylävirtaan.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Alavirtaan mentiin virran mukana
purjet reivattuina.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Monesti kuitenkin perille
pääsemiseksi täytyi soutaa, mikä vaati suuren miehistön
laivoihin.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Tulta tarvittiin ruuanlaitossa ja
leipomisesa, metallien sulattamisessa ja valamisessa,
lasinpuhalluksessa, saviruukkujen polttamisessa ja joskus harvoin
myös rakennustiilien valmistamisessa.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Metallien työstämisessä
tarvittiin korkeita lämpötiloja ja se saatiin aikaan
todennäköisesti puuhiilen avulla.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Antiikin aikana ei ollut
käytettävissä kivihiiltä ja puuhiiltä oli erittäin vähän.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>On väitetty, että tavallisia
nuotiotulia pidettiin yllä millä tahansa kuivuneella kasvi tai
eläinperäisellä aineksella, jota oli tarpeeksi saatavilla.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Auringon kuumuutta hyödynnettiin
tehokkaasti savitiilien valmistuksessa, ne olivat hyvää
rakennusmateriaalia, koska Egypti oli lähes täysin sateeton.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>SODANKÄYNTI</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre><br/>
</pre>
<p class="western">Sotiminen saattoi olla taloudellisesti tuottoisaa niin kauan kuin sotaonni oli suotuisa.</p>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Egypti menestyi sotilaallisesti
aina myöhäiskauteen saakka, kunnes Egypti joutui vieraiden valtaan.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Eri aikoina eri valloittajien
jälken Egypti joutui lopulta roomalaisten armottoman vallan
alaisuuteen voittomaaksi eli provinssiksi alennettuna.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Kuningatar Kleopatra yritti vielä
säilyttää valtakunnan itsenäisyyden mm. rakkaussuhteillaan ensin
Caesariin ja sitten Marcus Antoniukseen, mutta Rooma voitti ja
Egyptistä tuli Roomalle pelkkä vilja-aitta, ruuan tuottaja-alue.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Toisin kuin Uuden valtakunnan
aikana, jolloin alueet olivat lähinnä paikallisten mahtimiesten
hallitsemiä, Nuubia ja Kushin tärkeät alueet etelässä liitettiin
tiiviisti Egyptin kulttuuriin.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Ainakin alinen Nuubia oli suoraan
egyptiläisten hallitsema ja hyödyntämä suurimman osan 2000-lukua
eKr.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Nubian ja Kushin tärkeys kullan,
orjien ja ylellisyystuotteiden tuottajana korostui siinä, että
sinne asetettiin varakuninkaita hallitsijan avustajiksi.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Mikään muu Egyptin valloittama
alue ei ollut taloudellisesti ja kulttuurisesti yhtä merkittävä ja
säilytti läheisen yhteyden Egyptiin vielä senkin jälkeen kun
Egypti oli kadottanut mahtinsa 1000-luvulla eKr.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Taisteluissa osoitettu urheus
palkittiin virkanimityksillä, läänityksilla, kultaisten
kaulakorujen ja rannerenkaiden muodossa olevilla kunniamerkeillä,
maalahjoituksin, orjilla sekä vihollisilta valloitettujen alueiden
ryöstösaaliin osalla.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Valloitetuille alueille ja
kansoille asetettiin sotakorvauksien maksaminen, ja lahjojen
vaihtaminen faaraon ja alusmaiden hallitsijoiden välillä oli
yleensä Egyptin hyväksi.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>ORJUUS</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Orjuuden käyttö muinaisina
aikoina oli läsnä kaikkialla.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Egyptissä orjuus oli nähtävästi
lempeämpää ja vähäisempää kuin muissa yhteiskunnissa.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Silti jotkin talouselämän alat
kuten kaivostoiminta oli suuresti riippuvainen orjatyövoimasta,
eritoten Uuden valtakunnan aikana 1500-1000-luvuilla eKr.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Tuolloin sodankäynti ja
kaupankäynti lisäsivät merkittävästi ulkomaalaisten orjien
määrää.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>VEROTUS</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Ks. pääartikkeli verotuksesta:
maksut ja tullit</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Muinaista Egyptiä on pidetty
valtakuntana, jossa oli erittäin raskas verotus ja että tämä
verotus aikaansai valtakunnan heikkenemisen ja lopulta romahtamisen.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Mutta, lukuun ottamatta joitakin
keskeytyksiä, muinainen Egypti säilyi rauhaisana ja pääosin
muuttumattomana valtakuntana yli 2000 vuotta.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Jopa sen omana rappion aikana
kreikkalainen historioitsija Herodotos arvioi Egyptin tarjoavan
paremman elintason kuin useimmat muut hänen näkemänsä
valtakunnat:</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Valtio pysyi pystyssä
verotuloista, jotka maksettiin työsuorituksina ja tavarana.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Vilja oli kaikkein tärkein tuote
hoarded by viranomaiset, koska viljaa voitiin varastoida melko
helposti ja vilja oli kultaakin kalliimpaa katovuosien varalle.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>JÄRJESTELMÄN HYÖTYJÄT</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>YHTEINEN HYVÄ</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Pääosa kansalle määrätyistä
maksuista käytettiin tasapainottamaan yhteiskuntaa ja pitämään
sitä pystyssä.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Byrokraattinen hallinto, aluksi
kotimaisista viranomaisista koostuva ja sitten myöhäiskaudella
kasvavassa määrin vierasmaalaisten virkailijoiden hoitama, ylläpiti
järjestystä koko maassa lähes koko muinaisen Egyptin historian
ajan.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>3000 vuotta melko hiljaista
rauhallista kehitystä kuvastaa muinaisen Egyptin
hallintojärjestelmän menestyksekkyyttä:</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Se voidaan tiivistää seuraavasti:
viljaa varastoitiin huolellisesti, jotta viljaa voitaisiin jakaa
nälänhätien aikana. Tämä oli kaiken talouselämän keskeinen
idea.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Maatyöläiset ruokittiin näistä
viljavarastoista tulvakuukausien aikana, jolloin peltotyö oli
mahdotonta.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Käsityöläiset, jotka rakensivat
julkisia rakennuksia, saivat töitä ja heille maksettiin
kuninkaallisesta viljavarastosta.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Jopa temppeleihin tehdyt uhrilahjat
käytettiin ainakin osittain ruokkimaan köyhiä.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Tietenkin oli niin, että eri
yhteiskuntaryhmät hyötyivät erisuuruisesti koko järjestelmästä,
mutta huolta pidettiin siitä, ettei liian moni ihminen tipahtanut
kurjuuteen.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Tätä sosiaaliturvan ajatusta
eivät antiikin kreikkalaiset kuten spartalaiset tai roomalaiset
eivät koskaan oppineet, tunnetuin seurauksin.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Nälänhädät koskettivat eritoten
köyhiä eikä niinkään varakkaita.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Täten normaaleina aikoina
terveystila, omien lasten hengissä selviäminen tai eliniän pituus
eivät olleet tärkeitä asioita väliaikaiseksi ja lyhyaikaiseksi
koetussa elämässä.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Talonpojat ja kyläläiset, jotka
olivat väestön köyhintä osaa, eivät juuri koskaan matkustaneet
minnekään ja heidän tietämyksensä heidän kyläyhteisönsä
ulkopuolisesta maailmasta oli erittäin vähäinen.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>He joutuivat tekemisiin
alempiarvoisten kirjureiden ja tarkastajien, veronkerääjien ja
virkamiesten kanssa, ja nämä olivat melkein yhtä köyhiä ja
kurjia kuin talonpojat.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Mutta talonpojat haaveilivat
saavuttavansa ylimääräistä omaisuutta ja varallisuutta elämällä
äärimmäisen säästeliäästi ja työskentelemällä ahkerasti ja
tunnollisesti.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>YLÄLUOKKA</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Muinaisina aikoina jalometalleja ei
pidetty erityisenä vaihdon välineenä ja jalometallit olivat
pääosin faaraoiden ja papiston hallussa.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Muinaisina aikoina varakkuus ja
poliittinen valta perustui eritoten maanomistukseen.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Teoriassa faarao omisti kaiken maan
ja sai käyttää sitä miten halusi.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Laajoja lahjoitusmaita hallitsija
jakoi upseereille eritoten poliittisesti levottomina aikoina, jolloin
faaraot tarvitsivat armeijalta apua eivätkä pystyneet korvaamaan
tukea muutoin kuin läänittämällä maitaan.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Valtion virkamiehet myös saivat
tällaisia kuninkaallisia lahjamaita itselleen.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Todellisuudessa kuitenkin suuri osa
maasta kuului suoranaisesti papistolle ja talonpojille.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Huomattava määrä omaisuutta
investoitiin hautojen rakentamiseen ja hautausseremonioihin ja
palvontamenoihin, joita piti toistaa ikuisesti ja säännöllisesti.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre><br/>
</pre>
<p class="western"> </p>
<pre><br/>
</pre>
<pre>TEMPPELIT</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Jumalia piti lepytellä
monenlaisilla uhrilahjoilla ja rituaaleilla, joita tekivät
suurilukuinen papisto.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Papiston vallan säilymiseksi
pappistolle ja sen temppeleille lahjoitettiin paljon maata ja muuta
omaisuutta.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Uuden valtakunnan ajoista lähtien
papisto omisti ainakin kolmanneksen viljelykelpoisesta maasta ja
papisto oli vapautettu veroista.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Jopa papiston palveluksessa olleet
työläiset olivat lailla vapautettuja armeijan pakkovärväykseltä.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>Papiston vaurauden kasaantuminen
heikensi valtiota 20. dynastian ajoista lähtien 1100-1000-luvuilla
eKr.</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>XXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXXX</pre>
<pre><br/>
</pre>
<pre>KIITOS !</pre>
<pre><br/>
</pre>2017-03-29T02:59:10+03:00