Antiikin Kreikka

Aleksanteri Suuri

2023-01-25T15:02:27+02:00

Sodat kaupunkivaltioiden välillä koituivat koko kulttuurin kohtaloksi. Lopulta Makedonian hallitsija, sotapäällikkö Aleksanteri Suuri, valloitti heikentyneet Kreikan kaupunkivaltiot.

Aleksanteri suuri jatkoi sotaretkiään Kreikasta itään. Hän valloitti Persian, Egyptin ja eteni idässä voitokkaasti aina Intiaan asti. Aleksanteri Suurta pidettiin suuruudenhulluna. Hänen mahtavuutensa edessä tuli polvistua. Hän oli häikäilemätön ja julma. Hän kukisti vihollisensa armotta ja myi hengissä selvinneet orjiksi. Hänestä sanottiin, ettei hän ollut ryhtynyt ainoaankaan taisteluun, jota hän ei ollut voittanut; hän ei milloinkaan piirittänyt kaupunkia saamatta sitä valtaansa, eikä hän mennyt mihinkään maahan, jota hän ei kukistanut.Toisaalta Aleksanteri Suuri oli myös lukenut ja sivistynyt. Hän ei pitänyt muita kulttuureita alempiarvoisena, vaan yhdisti eri kulttuureita toisiinsa. Hän esimerkiksi järjesti maailman suurimmat yhteishäät, joissa 10000 makedonialaista sotilasta menivät naimisiin persialaisten naisten kanssa. Myös Aleksanteri Suuren vaimo oli persialainen prinsessa. Matkallaan hän perusti moneen paikkaan Aleksandria-nimisiä kaupunkeja.

Aleksanteri Suuren valloitukset olivat niin valtavat, ettei toista hänenkaltaistaan sotapäällikköä tunneta koko historiassa. Lopulta Aleksanteri Suuren valtakunta oli kuitenkin niin suuri, ettei se enää voinut laajeta, eikä sitä myöskään voinut hallita.

Valloitusten seurauksena idän ja lännen kansat tutustuivat toisiinsa ja omaksuivat toistensa tapoja. Aleksanteri Suuren perustamissa kaupungeissa elettiin kreikkalaiseen tyyliin ja puhuttiin kreikkaa. Tieteet ja taiteet kehittyivät. Syntyi uusi elämäntapa hellenismi.

Tässä kartta Aleksanteri Suuren valtakunnasta sen ollessa laajimmillaan. Valloitukset alkoivat ylhäältä vasemmalta, Kreikasta. Ne jatkuivat Turkin ja Mesopotamian yli Egyptiin (Egypti alhaalla vasemmalla) ja sitten itään Intiaan asti

Taiteet ja tieteet antiikin Kreikassa

2023-01-20T13:19:53+02:00

Teatteri

Näytelmä syntyi Kreikassa. Näytelmiä esitettiin suurissa ympyrän tai puolikaaren muotoisissa ulkoilmateattereissa, joihin mahtui tuhansia ihmisä.

Näytelmät oliva pitkiä ja saattoivat käsitellä ajankohtaisia asioita. Teatteriin tulitiin myös viihtymään ja katsomaan huvinäytelmiä eli komedioita. Ajankohtaisten aiheiden ja komedioiden lisäksi tragediat eli murhenäytelmät olivat suosittuja.

Veistostaide

Kreikkalainen veistostaide on kuuluisaa. Veistoksia ikuistettiin niin marmoriin kuin pronssiinkin. Kuvanveistäjiä kiinnosti erityisesti ihmisen vartalo, sen kauneus ja liikkeet. Alunperin valkoiset marmoripatsaat oli maalattu kirkkailla väreillä.

Tieteet antiikin Kreikassa

Antiikin Kreikassa uskomuksiin perustuvien tarujen rinnalle tuli järki, jonka avulla yritettiin selvittää asioiden todellisia syitä.

Filosofit eli viisauden rakastajat etsivät pohtimalla ja kysymällä ratkaisuja erilaisiin ongelmiin. Filosofian pohjalta kehittyivät myös muut tieteet.
Kreikkalaiset olivat hyvin kiinnostuneita matematiikasta, geometriasta ja fysiikasta. He keksivät tärkeitä teorioita sekä fysiikan ja matematiikan kaavoja ja lakeja.

Kreikkalaiset keksivät esimerkiksi lavuaarin, kartan, majakat, kellotornit, suihkut ja rahan.

Sokrates, filosofian isä

Yhtenä antiikin Kreikan merkittävimpänä saavutuksena pidetään tieteen ja filosofian syntyä. Tiede alkaa ihmettelystä ja tarkoittaa tiedon rakastamista. Kreikkalaiset uskoivat myyttisiin taruihin, mutta niiden ohella he kiinnostuivat luonnonilmiöistä. He pohtivat, miksi maasta saattoi kasvaa kaunis kasvi ja miksi puut kasvoivat niin korkeiksi. Ensimmäisiä filosofeja kutsutaankin luonnonfilosofeiksi.

Varsinainen filosofian isä oli Sokrates, joka eli 400 eaa. Hän kulki Ateenan kaduilla, tekeytyi tyhmäksi ja kysyi ihmisiltä vastauksia erilaisiin ongelmiin. Sokratesta kutsuttiin antiikin aikana viisaimmaksi ihmiseksi, koska hän tiesi, ettei tiedä varmasti mitään. Sen sijaan Sokrates pyrki löytämään viisauden yksinkertaisilla kysymyksillä. Hän myös kyseenalaisti asioita: jos joku luuli tietävänsä jonkun asian, Sokrates pakotti häntä ajattelemaan sitä uudelleen. Sokrates sanoi itseään paarmaksi, joka yksinkertaisilla kysymyksillä pisti ihmiset ajattelemaan. Sokrateen kysymykset ärsyttivät monia ja hänet tuomittiin lopulta kuolemaan. Hän joutui juomaan myrkkymaljan. yö

Tarinan mukaan Delfoin oraakkeli oli aikanaan sanonut Sokrateelle, nuorelle ja lupaavalle filosofinalulle, tämän olevan kaikista miehistä viisain. Vaatimattomuuttaan Sokrates ei voinut tätä uskoa ja päätti todistaa itselleen oraakkelin olleen väärässä, hakeutumalla aikansa viisaiden ja oppineiden pariin, mutta joutui huomaamaan että nämä viisat ja oppineet kuvittelivat usein tietävänsä paljon sellaisia asioita joiden uskomiseen heillä ei ollut mitään kunnollisia perusteita, ja Sokrates sai monesti huomata miten heidän ajatusrakennelmansa murenivat korttitalon lailla Sokrateen visaisten kysymysten alla. Loppujen lopuksi Sokrates joutui toteamaan oraakkelin oleen oikeassa: Sokrates todella oli kaikista viisaista viisain, mutta ei sen takia miten paljon hän tiesi, vaan sen takia miten vähän hän ymmärsi tietävänsä.

Arkhimedes, matematiikan isä

Arkhimedes oli kreikkalainen fyysikko ja matemaatikko. Hän teki suurimman keksintönsä, kun hän hyppäsi täyteen kylpyammeeseen ja huomasi, että jos kylpyamme on täynnä vettä, osa vedestä poistuu kun ihminen menee sinne. Sen lisäksi hän teki lukuisia keksintöjä matematiikan ja siinä geometrian, sekä fysiikan alueella.

Arkhimedes selvitteli tieteellisesti painopistettä. Ihmiskehollakin on painopiste eli se piste, johon kehon painon ajatellaan keskittyneen. Eri asennoissa tämän painopisteen sijainti vaihtelee. Esimerkiksi urheilijoille, voimistelijoille ja akrobaateille on tärkeää tiedostaa se, missä on kehon painopiste - sekä suorituksen että tasapainon vuoksi.

Arkhimedes keksi myös lukuisia mekaanisia laitteita, kuten Arkhimedeen ruuvin, jolla voidaan nostaa vettä. Kyseistä keksintöä hyödynnetään vielä nykypäivänäkin, muun muassa leikkuupuimureissa, öljynporauksessa ja kasteluveden nostamisessa kehitysmaissa. Arkhimedes keksi myös sotakoneita, kuten polttopeilin.

Arkhimedeen keksintöjä ovat lisäksi muun muassa paikkanumerojärjestelmä, geometrisen sarjan käyttö sekä ympyrän kehän ja halkaisijan suhde eli pii. Arkhimedeen luvuksi kutsuttu määritelmä, pii, on kaikille tuttu matematiikan tunneilta.

Antiikin olympialaiset

2023-01-19T14:47:27+02:00

"Onnellinen ja viisaiden ylistämä on se mies, joka voittaa muut käsillään tai jalkojensa kunnolla, vieden rohkeuden ja voimiensa turvin suurimman palkinnon." -Piadros ( antiikin Kreikasta)

Olympian alastomat sankarit

Eletäään vuotta 152 eaa antiikin Kreikassa Olympian laaksossa. Ateenalainen nuorukainen nimeltään Kratos on tullut ensimmäistä kertaa katsomaan olympialaisia. Kratos yllättyy, kun hän näkee urheilijoiden kilpailevan ilman vaatteita. Hänen vieressään istuva ateenalainen mies kertoo, että kauan sitten urheilijat pukeutuivat lannevaatteeseen. Hän muistaa, että ensimmäisen kerran olympialaisissa alastomana esiintyi Orsippos-niminen urheilija. Hänen lannevaatteensa putosi kesken kisan, ja siitä sisuuntuneena hän juoksi nopeammin.

Spartalainen mies osallistuu keskusteluun ja kertoo kuulleensa, että Orsippos kompastui lannevaatteeseensa, sai haavan otsaansa ja kuoli. Tuomaristo kielsi tämän jälkeen lannevaatteen käytön. Kratoksen vieruskaverin mielestä kreikkalaiset olivat aina pitäneet alastonta vartaloa kauniina. Takana oleva tuntematon mies kuiskaa Kratoksen korvaan, että urheilijat ovat ilman vaatteita yksinkertaisesti siitä syystä, että juoksu sujuisi nopeammin.

Kratos ei tiedä, ketä uskoa, mutta pian hänen huomionsa kiinnittyy kilpakentälle, jossa on alkamassa päivän odotetuin kilpailu, stadionin juoksu. Rhodokselta kotoisin oleva Leonidas on juoksun suurin suosikki. Hän osallistuu neljänsiin peräkkäisiin olympiakisoihin ja on voittanut jo yksitoista oliiviseppelettä.

40000 katsojaa seuraa jännittyneinä, kun juoksijat saapuvat stadionille. Rata on tampattu kovaksi ja päällystetty hienolla hiekalla. Stadionin juoksun pituus on n. 200 metriä. Leonidas asettaa paljaat jalkansa lähtötelineisiin. Juoksuun lähdetään seisaaltaan, toinen jalka edessä, pienessä etukumarassa. Lähtötuomari kohottaa kankaisen lipun ylös. Kun hän pudottaa lipun, urheilijat säntäävät juoksuun. Leonidas kiirii voittoon ja tekee urheiluhistoriaa juoksemalla kahdennentoista olympiavoittonsa. Hän on antiikin ajan menestynein urheilija.

Pohdi: Mitä eri teorioita esitetään sille, että olympialaiset käydään alasti? Mikä on mielestäsi paras selitys?

Tässä on antiikin olympialaisten ohjelma:

Antiikin olympialaisten ohjelma
1. Ensimmäinen päivä: Valan vannominen, Zeulle uhraaminen, kilpailijoiden jako miesten ja poikien sarjoihin
2. Toinen päivä: Hevoskilpailut ja viisiottelu
3. Kolmas päivä: Uhraus Pelops-heerokselle ja suuruhri Zeulle, poikien kilpailut ( lajeina yhden stadionin juoksu ja ns. raskaat lajit: paini, nyrkkeily, pankration )
4. Neljäs päivä: Miesten kilpailupäivä ( lajeina juoksut ja ns. raskaat lajit , asejuoksu)
5. Viides päivä: Palkintojenjakojuhlallisuudet ja muut seremoniat

Pohdi: Miten antiikin olympialaiset erosivat tämän päivän olympialaisista?

https://www.youtube.com/watch?v=VdHHus8IgYA

Kreikkalaiset sodassa

2023-01-18T15:24:47+02:00

Kreikkalaiset kaupunkivaltiot kävivät usein keskenään verisiäkin sotia. Vieraan vallan uhkaamana kaupunkivaltiot kuitenkin yhdistyivät. Kreikkalaiset kävivät 400-luvulla eaa. kaksi sotaa persialaisia vastaan.

Ensimmäisessä persialaissodassa kuningas Dareois I nousi maihin Marathonissa valtavan armeijansa kanssa. Ateenalaiset onnistuivat lyömään persialaiset Marathonin taistelussa. Ateena oli pyytänyt apua sotureistaan kuuluisalta Spartalta, mutta uskonnollisista syistä johtuen spartalaiset eivät olleet päässeet lähtemään liikkeelle ajoissa ja myöhästyivät taistelusta.

Kymmenen vuoden päästä Dareioksen poika Kserkses lähti vuonna valtaisan sotajoukon kanssa tosissaan kukistamaan kreikkalaisia. Persialaisia vastaan muodostettiin niin kutsuttu helleeninen liitto, jota johtivat Sparta ja Ateena. Kuitenkin monet kreikkalaiskaupungit, mm. Theba, asettuivat persialaisten puolelle, joita pitivät sodan varmoina voittajina.

Tässä toisessa persialaissodassa kreikkalaisliittouma yritti pysäyttää persialaisten etenemisen Thermopylain solassa, joka muodosti ainoan helppokulkuisen reitin Pohjois-Kreikasta Keski-Kreikkaan. Taistelua johti Spartan kuningas Leonidas I. Taistelu sujui hyvin, kunnes eräs persialaisosasto pääsi kiertoteitse kreikkalaisten selustaan, minkä jälkeen kreikkalaisten vastarinta murtui ja persialaisten voitto näytti varmalta.

Ateenalaisten sotapäälikkö Themistokles keksi juonen, jolla persialaiset alukset houkuteltaisiin ansaan Salamiin saaren ja mantereen väliseen kapeaan salmeen. Vastoin odotuksia kreikkalaiset onnistuivat lyömään ylivoimaisen persialaisen laivaston. Ateenasta tuli persialaissotien jälkeen johtava kaupunkivaltio. Persialaisten kanssa somittiin rauha ja sodan aiheuttamat vahingot korjattiin. Kulttuuri alkoi kukoistaa Kreikassa uudelleen.

Ateenan vaurastuminen ja sen johtava asema herätti Kreikan muissa kaupunkivaltioissa kateutta.

Lopulta sota syttyi Spartan ja Ateenan välillä. Peloponnesolaissota oli yksi antiikin Kreikan historian käännekohdista. Sota veti mukaansa miltei kaikki kreikkalaiset kaupunkivaltiot, ja sen aikana kuoli ennennäkemätön määrä ihmisiä. Sodan aikana kumpikin osapuoli teki myös julmuuksia, joilta aikaisemmin oli säästytty.

Peloponnesolaissotien seurauksena kaikki kreikkalaiset kaupunkivaltiot heikentyivät. Ateena menetti johtoasemansa, mutta säilyi silti kulttuurin keskuksena satoja vuosia.

Sotaisa Sparta

2023-01-18T15:27:16+02:00

Sparta oli Ateenan ohella antiikin Kreikan vahvimpia kaupunkivaltioita. Spartassa asioista päätti pieni spartalaisylimysten ryhmä. Spartan hurjat sotilaat herättivät pelkoa ja kunnioitusta. Spartalaisten soturien kasvatus alkoi jo varhain. Poikalasten oli opeteltava kestämään nälkää, kuumuutta, kylmyyttä ja kipua, sekä tottelemaan käskyjä sokeasti. Luku- ja kirjoitustaito olivat toissijaisia. Sotilaskoulutuksen jälkeen alkoi kymmeniä vuosia kestänyt armeijaelämä. Myös spartalaisten tyttöjen kasvatus oli lujaa, mutta naisilla oli ateenalaisnaisiin verrattuna vapaampi ja kunnioitetumpi asema.

Spartalaiset epäilivät kaikkea uutta, sekä ihmisiä että ajatuksia. Muukalaisista ei Spartassa pidetty. Kuitenkin suurin osa Spartan asukkaista oli orjia, jotka ahersivat pelloilla ja muissa raskaissa töissä. Spartalaiset olivat vähäpuheisia. Lakoninen eli lyhyitä ja ytimekkäitä lausahduksia suosiva puhetapa onkin saanut nimensä Spartassa sijaitsevatsa Lakonian tasangosta.

Demokraattinen Ateena

2023-01-17T09:32:55+02:00

Antiikin Kreikassa alettiin noudattaa demokratiaa eli kansanvaltaa noin 500-luvulla eaa. Kaikilla miespuolisilla kansalaisilla oli oikeus osallistua politiikkaan eli yhteisten asioiden hoitamiseen. Virkatehtävät jaettiin yleensä arpomalla, jotta kaikilla olisi yhtä suuret mahdollisuudet tulla valituksi. Kaikkien oikeudet eivät kuitenkaan aina olleet yhtä suuret, sillä esimerkiksi joitakin tehtäviä rajattiin vain varakkaammille miehille, jotka omistivat maata. Ateenassa oli kuitenkin mahdollista ilmaista mielipiteensä melko vapaasti, mikä ei antiikin aikana ollut yleistä. Tämän vapauden vuoksi Ateenasta tuli kaupunki, jossa taiteet ja tieteet kukoistivat.

Ateenan demokratiassa ylintä päätösvaltaa käytti kansankokous. Sen kokoontumisiin saivat osallistua kaikki vapaasyntyiset ja kansalaisuuden omaavat 18 vuotta täyttäneet ja tämän jälkeen kaksi vuotta asepalveluksessa olleet miehet. Ulkopuolelle jäivät metoikit eli Ateenaan muualta muuttaneet sekä naiset, alle 20-vuotiaat ja orjat. Kansankokous kokoontui noin 40 kertaa vuodessa, ja kokoontumisiin saattoi osallistua jopa 6 000 miestä. Päätökset tehtiin usein ruukunpaloilla äänestämällä. Hyvällä puhetaidolla oli suuri merkitys äänestäjien ohjailussa.

Täältä löydät videon jonka avulla voit piirtää Parthenonin.

Ilias ja Odysseia

2023-01-16T13:00:24+02:00

Runoelmat Ilias ja Odysseia ovat Euroopan kirjallisuuden vanhimmat säilyneet teokset.

Ilias kertoo Troijan sodasta. Tarun mukaan Troijan sota alkoi, kun troijalaiset ryöstivät Spartan kuningas Menelaoksen vaimon Helenan ja kreikkalaiset lähtivät hakemaan häntä takaisin. Kreikkalaiset rakensivat Odysseuksen johdolla valtavan puuhevosen, jonka onttoon vatsaan sotilaat piiloutuivat. Loput kreikkalaiset purjehtivat pois antaen troijalaisten uskoa, että he olivat luovuttaneet. Troijalaiset juhlivat sodan loppumista, mutta yön tullen kun troijalaiset olivat nukahtaneet Odysseuksen miehet kiipesivät ulos hevosen vatsasta ja hävittivät Troijan asukkaineen.

Iliaksen jatko-osa Odysseus kertoo kuningas Odysseuksen kotimatkasta Troijasta Ithikaan ja kaikista niistä harharetkistä joihin Odysseus matkallaan joutui.

Täältä löydät piirroselokuvan Odysseuksen harharetkistä.

Antiikin kreikkalaiset uskoivat, että sokea runonlaulaja Homeros kirjoitti molemmat kirjat. Nykyään tiedetään että molemmilla teoksella on omat runoilijansa.

Antiikin Kreikan jumalat

2023-01-12T20:29:28+02:00

Kreikkalaiset uskoivat, että eri asioilla oli omat jumalansa. Ihmisten onni riippui jumalten suosiosta. Osa jumalista oli ihmisten kaltaisia.

Uskonto oli läsnä ihmisten kaikessa toiminnassa. Ihmiset uhrasivat jumalille lahjoja. He myös yrittivät tulkita jumalten tahtoa erilaisista ennusmerkeistä. Oraakkelit kertoivat ihmisille ennustuksia jumalten tahdosta.

Pääjumalia oli kaksitoista. Kreikkalaiset uskoivat heidän asuvan korkealla Olympos-vuorella. He esiintyivät joskus myös ihmisten muodossa. Jumalat olivat inhimillisiä ja erehtyväisiä ja heidän ihmissuhdekuvionsa olivat dramaattisia.

Zeus, mahtavin kaikista, ukkosenjumala, joka vihassaan sinkoaa valtansa merkin, voimakkaan salaman, kohti sitä onnetonta, joka asettuu häntä vastaan. Eivätkä sormet riitä laskemaan niiden lasten määrää, joiden isänä Zeus tunnetaan, ja kaikista heistä kasvaa kuuluisia sankareita, olkoon lapsen äitinä sitten toinen jumala tai kuolevainen.

Hera, Zeuksen puoliso ja samalla sisar, sillä jumalten luona kaikki on mahdollista. Hera on avioliiton suojelija, jolle ihmiset ovat nimenneet pyhäksi eläimeksi kärsivällisen lehmän. Mutta armoton on jumalattaren kosto, kun hän mustasukkaisena vainoaa kilpailijoitaan, joille hänen miehensä Zeus on osoittanut suosiollisuutensa.

Hefaistos, jumalista rumin, tulen jumala, seppien suojelija, Zeuksen ja Heran poika. Kun Hera näki vastasyntyneen poikansa rumuuden, hän heitti lapsen alas Olympos-vuorelta niin, että tämä taittoi jalkansa ja eli raajarikkona lopun elämäänsä. Tulivuoret työpajoinaan Hefaistos osaa pakottaa metallin tahtoonsa ja takoa taidokkaita esineitä.

Poseidon, meren jumala, Zeuksen veli. Kun jumalat heittivät arpaa maailman vallasta, sai Poseidon hallittavakseen meren. Silloin kun maa järisee ja hallitsemattomat luonnonvoimat ovat valloillaan, on syytä kirota Poseidonia, sillä hän on ne raa’alla voimallaan nostattanut.

Haades, kuoleman jumala, Zeuksen veli voitti arpapelissä itselleen manalan herruuden, ja hänen tehtävänään oli huolehtia kuolleista. Haadeksella oli kyklooppien takoma kypärä, joka kykeni muuttamaan kantajansa näkymättömäksi. Häntä pidettiin Olympoksen jumalista vauraimpana, koska hänelle kuuluivat kaikki maan arvometallit.

Pallas Athene, viisauden, tieteen ja taiteen jumalatar, kaupunkien ja rohkeiden soturien suojelija. Zeuksen tytär, joka syntyi maailmaan isänsä päästä, kantoi jo syntymänsä hetkellä kypärää ja kilpeä ja sota-asua, eikä ole niistä sen jälkeen luopunut.

Jumalatarten kauneuskilpailussa Pallas Athene jää toiseksi, sillä voiton vie Afrodite, meren vaahdosta syntynyt, rakkauden ja kauneuden jumalatar, kukoistavien puutarhojen suojelija. Kun kaunis Afrodite torjui Zeuksen rakkauden, Zeus järjesti Afroditen puolisoksi jumalista rumimman, poikansa Hefaistoksen.

Täältä voit katsoa videon kreikan jumalista:

https://www.youtube.com/watch?v=Q-0cyAcREyA

Ateena ja Akropolis

2023-01-12T11:26:04+02:00

https://www.youtube.com/watch?v=-a8cWF-29lI

Katso video. Pohdi: Minkä asioiden luulisit videon perusteella olleen antiikin Kreikassa olennaisia asioita, niin tärkeitä, että vielä nykypäivän pelin voi tunnistaa sijoittuvan niiden perusteella juuri antiikin Kreikkaan ?

Vihkoteksti:

Antiikin Kreikan kulttuuriin vaikutti minolaisen kulttuurin lisäksi mykeneläinen kulttuuri, jonka keskus oli Mykenen kaupunki. Mykeneläiset olivat taitavia merenkulkijoita ja kauppiaita.

Ateena oli yksi Antiikin Kreikan merkittävimpiä kaupunkivaltioita eli poliksia. Se syntyi 3000 vuotta sitten Akropolis-kukkulan ympärille.

Ateenan keskus oli Akropolis-kukkula, jolle ateenalaiset rakensivat jumalille pyhitettyjä temppeleitä. Toinen tärkeä paikka oli agora eli tori. Se oli kaupankäynnin ja päätöksenteon keskus. Kreikkalaisten omat asumukset olivat vaatimattomia, mutta jumalille he rakensivat loisteliaita temppeleitä.

Orjat tekivät kaikki raskaat työt Ateenassa. He louhivat kaivoksilla metallia aseisiin, tekivät viljelytyöt ja rikkaiden kotityöt.

Parthenon-temppeli Akropolis-kukkulalla
Parthenon temppeli piirretään vihkoon kuvitukseksi

https://www.youtube.com/watch?v=449m6yXWwR8

Minolainen kulttuuri

2023-01-12T11:27:03+02:00

Minolainen kulttuuri ja Kreeta

Euroopan ensimmäinen korkeakulttuuri syntyi Kreetan saarella. Sitä kutsutaan minolaiseksi kulttuuriksi. Tämä kreikkalaista kulttuuria edeltänyt kulttuuri vaikutti pronssikaudelta (3000–1450 eaa) ja oli saanut jotain vaikutteita Egyptistä. Kulttuuri on saanut nimensä Minotaurus-tarusta tutun Minos-kuninkaan mukaan.

Minolainen kulttuuri perustui kaupankäynnille, kreetalaiset olivatkin aikansa mahtavin kauppakansa, joilla oli suuri laivasto. Sen ansiosta he olivat omana aikanaan merkittävä mahti itäisellä Välimerellä. Heillä oli siirtokuntia mm. Manner-Kreikassa.

Kaupankäynti loi vaurautta, mikä mahdollisti suurten palatsien rakentamisen. Kuuluisin palatseista oli Knossoksen palatsi.

Saarelta ei ole löydetty sotilaslinnoituksia eikä taisteluaseita. Minolainen kulttuuri olikin rauhanomainen. Minolaisessa yhteiskunnassa harjoitettiin erilaisia ammatteja. Naisten vahvan aseman on epäilty olevan merkkinä naisten hallitsevasta asemasta. Naisilla saattoi ainakin papittarina olla vahva asema. Jälkikäteen heidän asemastaan on kuitenkin mahdotonta sanoa varmaa, vaikka myöhemmät kreikkalaiset tarinat kertovatkin heidän mahtavasta asemastaan.

Puun ja muun eloperäisen materiaalin hävittyä, historian myrskyissä säilynyt minolainen taide koostuu pääosin rakennustaiteesta eli arkkitehtuurista, poltetuista saviesineistä eli keramiikasta, seinämaalauksista, sineteistä ja kivikaiverruksista. Koska minolaisten varallisuus ei ollut maataloudesta tai sodankäynnistä riippuvainen, heillä oli aikaa paneutua taiteeseen.

Minolaisessa kulttuurissa härkä oli pyhä eläin. Uskontoon kuului vaarallinen härkätanssi, jossa nuoret hyppivät härän selän yli.

Minolaisia uskonnollisia symboleja olivat sarvekas härkä, kaksiteräinen kirves, käärme, aurinko, pylväs ja puu. Suurin osa minolaisista jumalaista olivat jumalattaria eli naispuolisia jumalia.

Tärkeä minolaisille oli äitijumalatar ja eläinten valtiatar, joka suojeli kaupunkeja, koteja, pelloilta korjattua satoa ja manalaa. Kyseessä saattoi kuitenkin olla yhden jumalattaren kaksi ilmenemistapaa. Jumalatar kuvataan usein käärmeiden, lintujen ja unikoiden kanssa, usein päälaellaan jokin epämääräinen eläinhahmo. Jumalatar liittyi sekä miespuoliseen "maanjäristäjään", joka kuvattiin härkänä että aurinkoon, joka kuoli joka syksy syntyäkseen uudelleen keväällä.

Ilmeisesti minolainen kulttuuri tuhoutui tulivuoren purkauksen seurauksena.

Knossoksen palatsi Kreetalla

https://www.youtube.com/watch?v=SA4-kw5ItVE

Antiikin kreikka kartalla

2023-01-11T18:30:04+02:00

Antiikin Kreikka ei ollut yksi valtio, vaan monia kaupunkeja ja kyliä Välimeren rannoilla ja saarilla. Pohjoisessa aluetta rajaavat korkeat vuoret ja etelässä aukeava meri.

Kulkeminen paikasta toiseen onnistui parhaiten meriteitse. Laivaliikenne mahdollisti kaupankäynnin ja keksintöjen ja ideoiden liikkumisen.

Merialuetta monien saarien välissä kutsutaan Aigean mereksi. Kesät alueella ovat kuumia ja kuivia, talvet lyhyitä ja hyvin sateisia.

Kaupunkivaltioilla oli yhteinen kieli, kreikka. Muita kieltä puhuvia kutsuttiin barbaareiksi. Kaupungit kilpailivat voimasta ja vallasta. Heillä oli omat lait, tavat, kuninkaat, armeijat ja laivastot. Kaupunkivaltiot usein sotivat toisiaan vastaan.

Jakson aikataulu ja tavoitteet

2023-01-18T15:26:35+02:00

Tavoitteet:

Yleiset historian tavoitteet viidennellä luokalla, joiden perusteella arviointi tapahtuu:

Oppilas osoittaa kiinnostusta historiasta tiedonalana ja identiteettiä rakentavana oppiaineena (T1) sekä tunnistaa erilaisia lähteitä(T2) ja pohtii niiden tulkinnanvaraisuutta (T3).

Oppilas hahmottaa joitakin erilaisia tapoja jakaa historia aikakausiin sekä osaa antaa esimerkkejä opetettujen aikakausien yhteiskunnille ominaisista piirteistä (T4) ja pystyy nimeämään menneisyyden ajan ihmisen toiminnan motiiveja ja syitä sekä seurauksia eri tapahtumille (T5)

Tämän jakson tavoitteet:

Tämän jakson tavoitteena on tutustua Antiikin Kreikkaan ja siihen liittyviin käsitteisiin, keskeisimpänä demokratian synty ja sen vaikutus länsimaisen kulttuurin pohjana.

Aikataulu:

9.1.	Jakson aloitus, Minotauroksen tarina
10.1.	Antiikin kreikka kartalla ja aikajanalla
11.1.	Minolaisuus ja Kreeta
12.1.	Ateena ja akropolis
13.1.	Kreikan jumalat
16.1.	Ilias ja Odysseia
17.1.	Ateenan kansanvalta
18.1.	Sotaisa Sparta
19.1.	Kreikkalaiset sodassa
20.1.	Olympialaiset
23.1.	Kreikan tiede ja kulttuuri
24.1.	Aleksanteri Suuri
25.1.	Kertaus
26.1.	Tietovisa
27.1.	Elokuva

Arviointi:
Vihkotyö, tuntitehtävät ja -keskustelut sekä tietovisa, johon jokainen oppilas tekee tietyn määrän kysymyksiä.

Theseus ja Minotauros

2023-01-09T13:30:03+02:00

Ateenan kuningas Aigeuksella ei ollut poikaa. Aigeus rakastui matkoillaan kuningas Pitheuksen tyttäreen Aithraan ja he saivat poikalapsen, Theseuksen. Aigeus palasi Ateenaan, mutta jätti suuren kiven alle miekan ja sandaalit ja sanoi prinsessalle, että kun Theseus jaksaisi nostaa kiven, olisi hänet lähetettävä isänsä luo Ateenaan miekan ja sandaalien kanssa.

Theseus kasvoi ja keräsi voimia, kunnes eräänä päivänä nosti kiven ja löysi sen alta miekan ja sandaalit. Samoihin aikoihin hänen korviinsa kantautui huhu, että kuningas Minos valtasi kaikki Ateenan laivat, poltti osan kaupunkia ja pakotti Ateenalaiset antautumaan.

Theseus lähti isänsä luo Ateenaan,mutta valitsi pitemmän ja vaarallisemman maareitin kohdatakseen hirviöitä ja tehdäkseen urotöitä. Taitojensa ja nokkeluutensa avulla Theseus voitti kuin voittikin matkalla vaanivat vaarat ja vastukset.

Theseuksen saavuttua Ateenaan vain Medeia, joka halusi valtaistuimelle oman poikansa, tunnisti Theseuksen pojaksi, jonka Aigeus oli kertonut saapuvan vielä Ateenaan. Hän halusi päästä Theseuksesta eroon ja uskotteli Aigeukselle, että Theseus oli huijari, joka oli saapunut kaappaamaan vallan. Aigeus havaitsi kuitenkin oman miekkansa Theseuksen vyöllä, ja tunnisti poikansa. Theseuksesta tuli Ateenan prinssi ja kruununperijä.

Pian Theseus sai kuulla, että voitettuaan sodan Kreetan kuningas Minos vaati, että Kreetalle lähetettäisiin joka yhdeksäs vuosi seitsemän poikaa ja seitsemän tyttöä. Nämä nuoret uhrattiin labyrintissä eläneelle hirviö Minotaurokselle. Theseus vaati päästä itse uhrattavien joukkoon, jotta voisi tappaa Minotauroksen ja vapauttaa ateenalaiset tästä kamalasta verosta. Surullinen kuningas Aigeus varusti laivan mustilla purjeilla ja pyysi Theseusta nostamaan paluumatkalla valkoiset purjeet mikäli hän olisi laivalla mukana.

Ennen nuorten uhraamista Minotaurokselle Minos piti uhrattaville juhlat. Juhlien aikana hänen tyttärensä Ariadne ihastui Theseukseen ja lupasi auttaa ateenalaisia. Uhrattavien mennessä labyrinttiin Ariadne antoi Theseukselle lankakerän, jonka toinen pää oli sidottu labyrintsuuaukkoon. Theseus jäljitti Minotauruksen labyrintin keskelle, surmasi sen ja palasi langan avulla muiden uhrattavien kanssa.

Paluumatkalla Theseus unohti kuitenkin nostaa lupaamaansa valkoisen purjeen onnistuneen retken merkiksi. Kuningas Aigeus uskoi poikansa kuolleen ja surmasi itsensä syöksymällä Aigean meren aaltoihin.