https://peda.net/id/a45cff0 2014-08-20T17:38:25+03:00 https://peda.net/:static/539/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/0904daa0d 2016-02-25T17:50:16+02:00 Merja Hartikainen: Vanhojen kasvien elinpaikkoja<br/> <a href="https://peda.net/id/9721e1b0d">Katso viittausohje.</a> 2015-04-09T11:04:24+03:00 https://peda.net/id/52bd1bf8c 2016-02-25T17:50:56+02:00 <div class="eoppi-highlight"> <p><strong>Kysymyksiä pohdittavaksi:</strong> Miten voitaisiin varmistaa puutarhojen perinnekasvien säilyminen osana puutarhalajistoamme ja -kulttuuriamme? Mitä hyötyä siitä on? Mitä koulu voisi tehdä asian hyväksi?</p> </div> 2015-03-20T17:03:53+02:00 https://peda.net/id/5fb42eb4c 2016-02-25T18:44:24+02:00 <div class="eoppi-highlight"> <p><strong>Tehtävä:</strong> Etsi paikkakuntasi kotiseututyötä tekevät yhdistykset ja tiedustele vanhoista tunnetuista pihapiireistä, Suomen kotiseutuliiton sivulta löytyy 680 paikallisyhdistyksen yhteystiedot. <a href="http://www.kotiseutuliitto.fi" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">www.kotiseutuliitto.fi</a><br/> <br/> <b>Etsi paikkakuntasi siirtolapuutarha</b> Siirtolapuutarhaliitossa on 33 siirtola- ja ryhmäpuutarhayhdistystä. <br/> Siirtolapuutarhoihin on usein vanhoja kasvikantoja eri puolilta Suomea. Tieto niistä on katoamassa.<br/> <a href="http://www.siirtolapuutarhaliitto.fi" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">www.siirtolapuutarhaliitto.fi</a></p> </div> 2015-03-20T17:40:02+02:00 https://peda.net/id/c6e224f6c 2016-02-25T18:45:04+02:00 <strong>Pihan ja kasvillisuuden inventointi<br/> </strong> <ul> <li>pihan inventointilomake <a href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/pjpk/k/km/pl#top" class="service">pihainventointilomake_Seija Linnanmäki.doc</a> <span>(</span><a href="http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/kasvikulttuuri/opettajalle/pihaninventointi.htm" target="_blank" rel="nofollow ugc noopener">Lähde</a><span>)</span></li> <li>kasvillisuuden inventointilomake</li> </ul> 2015-03-20T17:42:55+02:00 https://peda.net/id/GQdLm2 2016-02-25T17:50:01+02:00 <p><span class="right"><a href="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/pjpk/k/km/lp2m#top" title="Leimu2, Perälä 29.7.2005 MH.jpg"><img src="https://peda.net/hankkeet/geenivaraoppi/gk/pjpk/k/km/lp2m:file/photo/2366df0b0bf7889eb509f74e1b3d95c7ce269273/Leimu2%2C%20Per%C3%A4l%C3%A4%2029.7.2005%20MH.jpg" alt="" title="Syysleimu" class="inline" loading="lazy"/></a></span>Perinnekasveja voi löytää kaupunkien ja maaseutujen puistoista ja puutarhoista sekä maatiloilta. Vanhoja viljelykasveja kasvaa myös vanhoilla tonteilla, niityillä, asumattomien torppien pihoissa, metsittyneillä alueilla ja jopa tienvierillä. Kaikille näille alueille on yhteistä se, että ne ovat ihmisen muokkaamia. Puutarhoissa tai niiden jäänteiden alueella kasvavat geenivarat voivat olla sekä ravinto-, rohdos- tai koristekasveja.<br/> <br/> </p> <h3>Pensaiden alla lymyää aarteita</h3> <p>Geenivarakasvit voivat yhä olla osana puutarhan tai puiston istutuksia ja niiden ikä ja arvo voi olla tunnettu. Omistajien vaihtuessa tieto edellisten sukupolvien aarteista on saattanut myös hävitä ja perinteiset kasvit on voitu kaivaa ylös ja vaihtaa uudempiin lajeihin ja lajikkeisiin. Tästä huolimatta vanhoista kasvikannoista sitkeimmät jäävät usein piilottelemaan niille alueille, joita ei hoideta säännöllisesti. <br/> <br/> Esimerkiksi eteläisessä Suomessa ukkomansikkaa (<em>Fragaria mochata</em>), harjaneilikkaa (<em>Dianthus barbatus</em>), keltamoa (<em>Chelidonium majus</em>) ja lehtoakileijaa (<em>Aquilegia vulgaris</em>) voi löytää pensaiden alta, metsien reunoista ja niityiltä. Koristekasveista näyttävimmät säästyvät todennäköisimmin puutarhojen muutoksista huolimatta, kuten rakkaimmat ja upeimmat pionit, tuoksuvat jasmikkeet ja syreenit, monivuotiset köynnökset, ja kestävät ruusut sekä vanhat narsissit.<br/> <br/> </p> <h3>Puutarhojen vaalituimmat vanhukset - Ollin omena ja Hiltan päärynä</h3> <p>Puutarhoissa vaalitaan myös vanhoja puita, herukka- ja karviaismarjapensaita, omena-, kirsikka-, luumu- ja päärynäpuita. Omenapuille on voitu antaa istutettaessa nimiä esimerkiksi perheen lasten mukaan, toisinaan omenapuiden lajikenimi on tiedossa. Näiden kasvien maku- ja käyttöominaisuuksien ansioista kasveilla on suuri merkitys sadonkorjuuaikaan. Myös vanha raparperi, lipstikka, humala tai saksankirveli saattavat olla puutarhojen pitkäikäisimpiä kasveja. <br/> <br/> Sen sijaan on hyvin harvinaista, että puutarhan omistajat ylläpitävät vuosikymmeniä kaksivuotisia mukulakasveja, kuten daalioita, vanhoja yksivuotisia koristekasveja tai vanhoja tulppaaneja. Nämä kasvit ovat suuria harvinaisuuksia niiden viljelyn työläyden takia. <br/> <br/> </p> <p><b>Esimerkkejä julkisista geenivarapuutarhoista:</b></p> <ul> <li>Pirkanmaan perinnepiha</li> <li>Wendlan puutarha, Jokioinen</li> <li>Ferrarian rinne, Jokioinen</li> <li>Yltöisten arboretum ja puisto</li> </ul> <p>Näistä puutarhoista löydät tietoa verkosta.</p> <p><br/> <em><b>Lisätietoa:</b> Puistot ja puutarhat, Suomen Kotiseutuliiton julkaisuja A:11</em></p> 2014-05-15T15:23:12+03:00