https://peda.net/id/a446792058e 2021-06-30T15:25:08+03:00 https://peda.net/:static/532/peda.net.logo.bg.svg <div class="license">Tämän sivun lisenssi <a rel="license" href="https://peda.net/info">Peda.net-yleislisenssi</a></div> https://peda.net/id/a15e743ad9e 2025-12-10T08:08:56+02:00 Kpl 6-9 +syventävä osio sekä tämän sivun muistiinpanot 2021-07-01T01:00:49+03:00 https://peda.net/id/fabe6500cf8 2021-06-30T15:26:45+03:00 <ul> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/7ejr/7avopateas#top">Puhtaat aineet ja seokset</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/7ejr/liuokset#top">Liuos ja liukeneminen</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/7ejr/vaihda-otsikko#top">Erotusmenetelmät</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/7ejr/kemiallinen-reaktio#top">Kemiallinen reaktio</a></li> <li><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/7ejr/palaminen#top">Palaminen</a></li> </ul> 2021-06-17T20:03:46+03:00 https://peda.net/id/ccc3132ac89 2021-07-01T01:49:38+03:00 <h3>Johdanto</h3> <p>Puhdas juomavesi ja puhdas ruoka ovat turvallisia, koska niissä ei ole myrkyllisiä ainesosia eikä tavallisesti pahaa makuakaan. Kemiallisesti ne eivät kuitenkaan ole puhtaita, koska ne ovat useiden aineiden seoksia. Kemiallisesti puhdas vesi on jopa haitallista ihmiselle, koska siinä ei ole lainkaan suoloja. Puhtaita aineita meillä on kemian varastossa ja malleissa, jotka auttavat oppimaan kemiaa. Luonnossa puhtaat aineet ovat harvinaisia mutta seokset yleisiä.</p> <h3>Luokittelu ja esimerkit</h3> <br/> <table> <tbody> <tr> <td><strong class="editor red">Puhdas aine sisältää vain yhdenlaisia rakenneosia</strong><b><br/> </b></td> <td> </td> </tr> <tr> <td><b>Alkuaine</b><br/> Kaikki rakenneosat ovat saman alkuaineen atomeita<br/> tai alkuainemolekyylejä.<br/> <ul> <li>Heliumkaasu, rakenneosa He</li> <li>Typpikaasu, N₂</li> <li>Kuparinauha, Cu</li> <li>Timantti, C</li> </ul> </td> <td><b>Yhdiste</b><br/> Kaikki rakenneosat ovat keskenään samanlaisia, <br/> molekyylejä tai suolayhdisteitä.<br/> Kaava kertoo alkuaineiden suhteet rakenneosassa.<br/> <ul> <li>Vesi, rakenneosa H₂O</li> <li>Ruokasuola, NaCl</li> <li>Metaanikaasu, CH₄</li> <li>Kaliumpermanganaatti, KMnO₄</li> </ul> </td> </tr> <tr> <td><strong class="editor red">Seos sisältää erilaisia rakenneosia </strong><br/> <strong class="editor red">Sillä ole yksiselitteistä kaavaa, koska</strong><br/> <strong class="editor red">seossuhteet voivat vaihdella</strong><span class="editor underline"><br/> </span></td> <td> </td> </tr> <tr> <td><b>Homogeeninen seos</b> eli tasakoosteinen seos<br/> Sekoittuu täysin pienimpinä rakenneosinaan.<br/> <ul> <li>Suolaliuos, NaCl ja H₂O</li> <li>Ilma, rakenneosat N₂ ja O₂</li> <li>Kostea ilma, N_2, O₂ ja H₂O -kaikki kaasuja!</li> <li>Messinki, Cu ja Zn metalliseos</li> </ul> Metalliseosta kutsutaan <span class="editor underline">lejeeringiksi</span>.</td> <td><b>Heterogeeninen seos</b> eli sekakoosteinen seos<br/> ei sekoitu tasaiseksi. Rakenneosien kuten <br/> kiteiden tai pisaroiden koko vaihtelee.<br/> <ul> <li>Graniitti, koostuu kvartsi- maasälpä- ja kiille-<br/> mineraalien <span class="editor underline">kiteistä</span>.</li> <li>Öljy ja vesi (<span class="editor underline">pisaroina.</span> eivät liukene toisiinsa)</li> <li>Sumuinen ilma N_2, O₂ ja pieniä <span class="editor underline">vesipisaroita</span></li> <li>Savu, ilman ja nokipartikkelien seos</li> </ul> </td> </tr> </tbody> </table> <br/> <h3>Kirkkas ilma ja sumuinen ilma</h3> <br/> <table border="1"> <tbody> <tr> <td>Mallien selitteet</td> <td>Kirkas ilma on homogeeninen seos</td> <td>Sumuinen ilma on heterogeeninen seos</td> </tr> <tr> <td><span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/7ejr/7avopateas/ilma1.png2#top" title="ilma1.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/7ejr/7avopateas/ilma1.png2:file/photo/f75d88e79ce634cf50deab0c780db4ed0a217925/ilma1.png" alt="" title="ilma1.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td><span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/7ejr/7avopateas/ilma2.png#top" title="ilma2.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/7ejr/7avopateas/ilma2.png:file/photo/a8c7aeefd380f903e263be3c77fe39a5834c80cb/ilma2.png" alt="" title="ilma2.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> <td><span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/7ejr/7avopateas/ilma3.png#top" title="ilma3.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/7ejr/7avopateas/ilma3.png:file/photo/e821ac25cfb15d61fab6356f4cfca3a4db319575/ilma3.png" alt="" title="ilma3.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></td> </tr> </tbody> </table> 2017-11-13T20:16:42+02:00 https://peda.net/id/fdf3ad1ad99 2023-11-15T09:53:32+02:00 <h3><strong class="editor red">Liuos </strong>muodostuu liuottimesta ja liuenneesta aineesta<strong class="editor red"><br/> </strong></h3> <ul> <li>On tasakoosteinen seos</li> <li>Yleensä neste</li> <li><strong class="editor red">Liuotin</strong> on yleensä neste, jota liuokseessa on eniten</li> <li><strong class="editor red">Liuennut aine</strong> on sekoittunut niin tasaisesti, että jokainen rakenneosa liikkuu vapaasti</li> <li>Liuennut aine voi puhtaana olla kiinteää, nestettä tai kaasua</li> <li>Liuenneita aineita voi olla useampia kuin yksi</li> <li>Liuos on yleensä valoa läpäisevä ja joko kirkas tai värillinen</li> <li>Jos seos on samea, se ei ole liuos.</li> <li>Usein sameuden aiheuttaa jokin sakka, joka ei liukene liuottimeen<br/> Ⓔ Liuoksia: merivesi, laimennettu suolahappo<br/> Ⓔ Ei liuoksia: velli, maito</li> </ul> <h3>Liuoksen pitoisuus eli väkevyys</h3> <ul> <li>Tarkoittaa liuenneen aineen osuutta liuoksessa. <ul> <li>Laimeassa liuoksessa pitoisuus on matala ja</li> <li>väkevässä korkea.</li> </ul> </li> <li>Jos liuoksessa on niin paljon liuennutta ainetta, että enempää ei voi liueta, <strong class="editor red">liuos on kylläinen</strong>.</li> </ul> <h3>Liukoisuus</h3> <ul> <li>Suure, joka kertoo kuinka paljon ainetta voi liueta.</li> <li>Toisin sanoen kylläisen liuoksen pitoisuuden.</li> <li>Liukoisuus riippuu <ul> <li>liuottimesta</li> <li>liuotettavasta aineesta</li> <li>lämpötilasta</li> </ul> </li> </ul> <p>Ⓔ Kuinka monta grammaa sokeria voi liueta desilitraan vettä huoneenlämpötilassa (n. 20 °C)<br/> Voidaan tutkia kokeellisesti tai etsiä tieto internetistä tai taulukkokirjoista</p> <h3>Liukenemisnopeus</h3> <p>Liukoisuuden tutkiminen on joskus hidasta, koska liuottimeen lisätty aine ei liukene saman tien. <br/> Liukenemista voidaan kuitenkin nopeuttaa ja siihen vaikuttavat</p> <ul> <li>Liukoisuus (Liuotin ja liuotettava aine)</li> <li>Liuotettavan aineen hienojakoisuus</li> <li>Lämpötila</li> <li>Sekoittaminen</li> </ul> <h3>Huom: Liuoksen valmistus - oppilastyöt!</h3> <p>Olethan tarkkana. Koetilanteessa saatetaan kysyä liuoksen valmistamisesta käytännössä.</p> 2021-06-30T15:23:35+03:00 https://peda.net/id/d11f112cd99 2025-12-01T16:27:00+02:00 <h3>Alustus:</h3> <p>Liuoskappaleessa tehtiin sekoitus ja käsiteltiin liukenemisnopeutta ja liukoisuutta (kaksi eri asiaa, kertaa tarvittaessa).<br/> Nyt pohditaan, miten aineet saadaan taas eroon toisistaan.</p> <h3>Erotusmenetelmiä tarvitaan</h3> <ul> <li>Aineiden tutkimiseen<br/> Ⓔ verikokeet, koronavirus-testi, dopingnäytteiden tutkimus, maaperätutkimukset</li> <li>Puhdistamiseen<br/> Ⓔ juomavesi ja jätevesi, pakokaasut</li> <li>Tuotteiden valmistamiseen<br/> Ⓔ merisuolan valmistus, bensiinin ja bitumin erottaminen raakaöljystä, <br/> kapsaisiinin ekstraktointi chilistä</li> </ul> <h3>Periaate (lisätietoa)</h3> <p>Erotusmenetelmissä puhutaan usein faaseista. Faasi tarkoittaa olomuotoa tai olomuotoaluetta.<br/> Usein menetelmässä on liikkuva faasi (jotain liikkuu) ja paikallaan pysyvä faasi (jotain pysyy paikallaan)<br/> Aineen erottuminen seoksesta perustuu faasimuutoksiin. Eroteltava aine <b>joko</b>:</p> <ul> <li>jää paikallaan pysyvään (kiinteään) faasiin <b>tai </b></li> <li>siirtyy liikkuvaan (nestemäiseen) faasiin</li> </ul> Seoksen muut aineet toimivat päinvastoin. Erotusmenetelmän valinta riippuu seoksen ominaisuuksista ja erotettavan aineen ominaisuuksista.<br/> <h3>Menetelmät (alleviivatut kirjassa):</h3> <ul> <li><span class="editor underline"><b>Uuttaminen</b> </span><br/> Erotettaa kiinteästä aineesta liukenevan osan liuottimen joukkoon.<br/> Ⓔ Teen haudutus, aromia ja väriä liukenee veteen mutta lehti ei.</li> <li><span class="editor underline"><b>Suodattaminen</b></span><br/> Erottaa nesteen joukosta karkean kiintoaineksen pois.<br/> Toimii epähomogeeniselle seokselle. Liuos menee läpi.<br/> Ⓔ Kahvin tai teen suodatus<br/> Ⓔ Juomaveden suotautuminen harjun läpi<br/> <ul> <li>Aktiivihiilisuodatus <ul> <li>Hiilipöly sitoo itseensä joitakin liukoisia aineita</li> <li>Voidaan lisätä nesteeseen ennen suodatusta</li> <li>Lääkehiili sitoo vatsassa myrkkyjä ja estää niiden pääsyn limakalvojen läpi</li> <li>Kaasunaamarin ilmasuodattimessa</li> </ul> </li> <li>Kalvosuodatus <ul> <li>Kalvo eli membraani, joka muistuttaa solukalvoa</li> <li>Suodatus vaatii suuren paineen eli tarvitsee pumppausta</li> <li>Erottaa liuoksesta puhdasta liuotinta, kun liuosta paineistetaan kalvoa vasten.<br/> Ⓔ Mikkelin uusi jätevedenpuhdistamo</li> </ul> </li> </ul> </li> <li><span class="editor underline"><b>Haihduttaminen</b></span><br/> Erottaa liuokseen liuenneen aineen. Neste eli liuotin haihtuu ilmaan. <ul> <li>Odottamalla, auringon valossa tai keittämällä haihdutusmaljassa<br/> Ⓔ CuSO₄eli kuparisulfaatti jää petrimaljan pohjalle (petrimaljat kaapissa)<br/> Ⓔ Natriumkloridin (ruokasuola) erottaminen merivedestä</li> </ul> </li> <li><span class="editor underline"><b>Tislaaminen</b></span> <ul> <li>Erottaa liuoksesta liuottimen <ul> <li>Keitetään liuosta, höyry kerätään talteen ja annetaan tiivistyä takaisin nesteeksi jäähdyttimessä.<br/> Ⓔ veden tislaaminen eroon teestä</li> </ul> </li> <li>Erottaa <span class="editor underline">tietyn liuottimen</span> liuoksesta <ul> <li>Eri nesteet höyrystyvät eri lämpötiloissa.</li> <li>Ensin höyrystyy alhaisimman kiehumispisteen neste.<br/> Ⓔ vesi 100 °C ja etanoli 78 °C<br/> Etanoli höyrystyy ensin. Näin saadaan väkeväö alkoholia.</li> </ul> </li> </ul> </li> <li><b>Linkous</b><br/> Lingotaan pyörivällä liikkeellä koeputkia, jolloin raskaammat aineet painuvat pohjalle.<br/> Erotinta kutsutaan sentrifugiksi. <br/> Esim. Veriplasma ja punasolut erottuvat toisistaan.<b></b>Voidaan myös yhdistää siivilöintiin kuten pyykin linkouksessa. Vesi poistuu siivilän läpi.</li> <li><b>Kromatografia</b> - (lisätietoa)<br/> Erottaa liuenneet aineet toisistaan liukoisuuteen perustuen<br/> Esim paperikromatografia. Tussissa on liuenneina väriaineita, täplä paperille.<br/> Väriaineet liikkuvat eri nopeuksilla ajoaineen (liikkuva faasi) mukana tai jäävät paikoilleen.<br/> Ajoaine liikkuu paperia (pysyvä faasi) pitkin kapillaarisesti.<br/> Väriaineet erottuvat erillisinä rintamina tai jäävät paikoilleen.</li> <li><b>Saostus</b> (lisätietoa)<br/> Liuennut aine erottuu nesteestä sakkana.<br/> Kahden erilaisen liuoksen sekoittuessa osa liuenneista aineista usein saostuu.<br/> Esim metallien talteenotossa</li> <li><b>Flokkulaatio </b>(lisätietoa)<br/> Orgaanisen eli eloperäisen aineen kerääntyminen hiutaleiksi jäteveden puhdistuksen aikana.<br/> Kuoritaan altaan pinnalta.</li> </ul> <br/> <h3>Tislauslaitteisto</h3> <p><span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/7ejr/vaihda-otsikko/tislaus.png#top" title="tislaus.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/7ejr/vaihda-otsikko/tislaus.png:file/photo/3f5e64fc26377353534ce331feb342391de6da71/tislaus.png" alt="" title="tislaus.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> <ol> <li><b>Tislauskolvi</b><br/> Täällä on eroteltava seos, jonka helpoimmin <strong class="editor red">höyrystyvä</strong> aine kiehuu ensin.</li> <li><b>Jäähdytin</b><br/> Laskee kaasun lämpötilaa, jolloin se <strong class="editor red">tiivistyy</strong> takaisin nesteeksi</li> <li><b>Keräysastia</b><br/> Tänne kerääntyy tislauksessa erottunut aine eli tisle.</li> <li><b>Korkki</b><br/> Estää höyrystynyttä ainetta karkaamasta</li> <li><b>Kiehumakivi</b><br/> Rauhoittaa kuplimista keittämisen aikana</li> <li><b>Kaasupoltin</b><br/> Käytä sinistä liekkiä, joka ei nokea.</li> </ol> <ul> <li>Lisäksi tislauslaitteistoa varten tarvitaan statiivitanko, kaksoispuristin ja koura kiinnitystä varten sekä kolmijalka ja kuumennusverkko hillitsemään nokeentumista ja ylikuumenemista.</li> <li>Korkkiin on mahdollista lisätä lämpömittari. Sitä tarvitaan erityisesti silloin, kun erotetaan toisistaan nesteitä, joilla on eri kiehumispiste.</li> <li>Mestaritislaajan keräysastiana toimiva koeputki täyttyy nopeasti ja tisle on kirkasta. <ul> <li>Silloin seosta ei saa joutua yhtään kolvin haaraputkeen</li> <li>Kaasupoltinta käytetään sopivalla teholla ja jäähdytin on riittävän kylmä</li> </ul> </li> <li>Seoksesta erottuu ensimmäisenä se liuotin, jonka kiehumispiste on alin</li> </ul> 2021-06-30T15:15:11+03:00 https://peda.net/id/a0ac6d9acf7 2025-12-11T19:13:42+02:00 <h3>Kemiallinen reaktio, perusteet</h3> <ul> <li>Tapahtuma, jossa <ul> <li>aineet reagoivat keskenään kemiallisesti ja muodostuu uusia yhdisteitä</li> <li>tai jokin yhdiste hajoaa alkuaineiksi</li> </ul> </li> <li>Yuntomerkkinä valoa, ääntä, kuplia, värejä, savua, uusia aineita</li> <li>Kuvataan reaktioyhtälöllä, jonka kulkusuuntaa esittää reaktionuoli:<br/> Lähtöaineet → reaktiotuotteet</li> <li>Atomit eivät reaktiossa muutu, joten jokaista alkuainetta on yhtä paljon lähtöaineena ja reaktiotuotteena.</li> </ul> <p>Ⓔ Ruokasuolan muodostuminen<br/> Na + Cl → NaCl<br/> natrium + kloori → natriumkloridi</p> <p>Ⓔ Vetyperoksidin hajoaminen - DEMO: Elefantin hammastahna<br/> Mittalasiin loraus vetyperoksidia ja tilkka fairyä. Sekoitetaan ja lisätään ripaus mangaanidioksidia.<br/> Havainnot: Muodostuu runsaasti vaahtoa!<br/> Pohdinta: Mitä kuplien sisällä oikein on?<br/> Reaktioyhtälö: 2 H₂O₂ → 2 H₂O + O₂ <br/> vetyperoksidi → vesi + happi<br/> <br/> Huom: Vesi H₂O on vaaraton janonsammuttaja, <br/> vetyperoksidi H₂O₂ puolestaan on hyvin reaktiivinen aine, joka on sekä hapettava että myrkyllinen.</p> <p>Tietoa:<br/> Kuplat täyttää reaktiossa muodostuva happikaasu. Se vie paljon enemmän tilaa kuin nestemäinen vesi. Fairyä on mukana, jotta kaasu jäisi kuplien sisään. mangaanidioksidi toimii katalyyttina eli se nopeuttaa vetyperoksidin hajoamista. Vetyperoksidi hajoaa hitaasti myös itsestään. Se säilytetään jääkaapissa, jotta hajoaminen olisi mahdollisimman hidasta.</p> <h3>Reaktionopeus</h3> <ul> <li>Reaktio voi olla rauhallinen eli hidas Ⓔ raudan ruostuminen</li> <li>Tai kiivas eli nopea Ⓔ tähtisadetikun palaminen</li> <li>Reaktiota nopeuttaa <ul> <li>Lähtöaineiden valinta</li> <li>Väkevyys eli pitoisuus</li> <li>Hienojakoisuus</li> <li>Hyvä sekoittuminen</li> <li>Korkea lämpötila</li> <li>Katalyytin käyttö</li> </ul> </li> </ul> <p>Katalyytti on aine, joka lisää reaktionopeutta mutta ei itse reagoi.<br/> Katalyytti ei siis kulu reaktiossa.</p> <h3>Reaktion hidastaminen</h3> <p>Katalyytin vastakohta on inhibiittori. Sen tehtävä on hidastaa kemiallista reaktiota. Omenasalaattiin voidaan lisätä etikkaa, jotta omenaviipaleiden tummuminen hidastuisi. Etikka on inhibiittori, jonka tehtävä on toimia hapettumisenestoaineena. On hyödyllistä hidastaa erilaisia pilaantumisreaktioita. Siksi moneen valmisruokaan lisätään säilöntäaineita ja suojataan ruoka reaktiota nopeuttavilta olosuhteilta.<br/> <br/> <a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/7ejr/extra/reaktioita#top">Mielenkiintoisia reaktioita</a></p> <h3>Reaktioyhtälön tasapainottaminen</h3> <ul> <li>Yhdisteen kemiallisessa kaavassa esiintyvä alaindeksi ilmaisee atomien lukumäärää.<br/> Ⓔ Vesimolekyylissä H₂O alaindeksi 2 kertoo että vetyatomeita (H) on kaksi kappaletta</li> <li>Yhdisteen kaavan edessä oleva iso numero ilmaisee molekyylien lukumäärää.<br/> Ⓔ 2 H₂O tarkoittaa kahta vesimolekyyliä</li> <li>Reaktioyhtälön tasapainotus on sitä, että lisätään molekyylien lukumäärää sopivasti, että jokaista alkuainetta on yhtä paljon reaktioyhtälön molemmilla puolilla eli lähtöaineissa ja reaktiotuotteissa.</li> </ul> <h3>Harjoitellaan</h3> <p>Tasapainotetaan reaktioyhtälö, jossa vetyperoksidi hajoaa vedeksi ja hapeksi.<br/> Mitkä ovat puuttuvat numerot?</p> <p>___ H₂O₂ → ____ H₂O + ____ O₂</p> <p>Ratkaisu:<br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/7ejr/kemiallinen-reaktio/vetyperoksidi-reaktio.png#top" title="vetyperoksidi_reaktio.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/7ejr/kemiallinen-reaktio/vetyperoksidi-reaktio.png:file/photo/0d11f25912717956f5d67e3aa54460c17118b46a/vetyperoksidi_reaktio.png" alt="" title="vetyperoksidi_reaktio.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> Tasapainotetaan reaktioyhtälö, jossa magnesium reagoi suolahapon kanssa muodostaen magnesiumkloridia ja vetykaasua.<br/> Mitkä ovat puuttuvat numerot?</p> <p>___ Mg + ___ HCl → ___ MgCl₂ + ___ H₂</p> <p>Ratkaisu:<br/> <span class="medium"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/7ejr/kemiallinen-reaktio/magnesium-suolahappo-reaktio.png#top" title="magnesium_suolahappo_reaktio.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/7ejr/kemiallinen-reaktio/magnesium-suolahappo-reaktio.png:file/photo/c3bc2f60bbfc81834e7f9d42c70843ab4f4c00e3/magnesium_suolahappo_reaktio.png" alt="" title="magnesium_suolahappo_reaktio.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span></p> 2021-06-17T18:21:02+03:00 https://peda.net/id/e65a03eccf5 2021-06-30T16:03:04+03:00 <h3>Palaminen</h3> <ul> <li>Kemiallinen reaktio, jossa palava aine reagoi hapen kanssa</li> <li>Lähtöaineita ovat siis palava aine ja happi</li> <li>Reaktiotuotteena hapen yhdisteitä eli oksideja</li> </ul> Ⓔ Hiilen palaminen, kun happea on tarjolla <strong class="editor red"><b>riittävästi</b></strong><br/> C + O₂ → CO₂ eli<br/> hiili + happimolekyyli → hiilidioksidi<br/> <br/> Ⓔ Hiilen palaminen, kun happea on tarjolla <strong class="editor red"><b>niukasti</b></strong><br/> C + O → CO eli *<br/> hiili + happi → hiilimonoksidi<br/> <br/> * Huom: Ilmassa happi esiintyy happimolekyyleinä O_2<br/>Oikein <span class="editor underline">tasapainotettu</span> reaktioyhtälö on tässä:<br/> 2 C + O₂ → 2 CO<br/> Huom: Hiilidioksidi voi väsyttää ihmistä. Hiilimonoksidi eli häkä sen sijaan on tappavaa.<br/> <h3>Palamisen kolmio</h3> Palamisella on kolme <span class="editor underline">vaatimusta</span> ja kolme <em>sammutustapaa,</em> jolla palamisen edellytys poistetaan.<br/> <br/> <span class="small"><a href="https://peda.net/p/vhalla/kemia/7ejr/palaminen/palamisen-kolmio.png2#top" title="palamisen kolmio.png"><img src="https://peda.net/p/vhalla/kemia/7ejr/palaminen/palamisen-kolmio.png2:file/photo/2447da1c5404b84e33ee866d36939ae59583872a/palamisen%20kolmio.png" alt="" title="palamisen kolmio.png" class="inline" loading="lazy"/></a></span><br/> <h3>Taulukot</h3> <ul> <li><span class="editor underline">Syttymispiste</span> on lämpötila, jossa palava aine syttyy &quot;itsestään&quot;, jos happea on saatavilla</li> <li><span class="editor underline">Leimahduspiste</span> on lämpötila, jossa palava aine höyrystyy vaarallisesti ja voi syttyä kipinästä tai lähellä olevasta tulitikusta</li> </ul> Ⓔ Bensiinin <span class="editor underline">syttymispiste</span> on noin 270 °C, mistä ei ole suurta vaaraa. Valitettavasti sen <span class="editor underline">leimahduspiste</span> on vain −46 °C, joten pienikin kipinä saattaa kuumentaa bensiinihöyryjen molekyylejä liian helposti. Bensiiniä ei siis ikinä (kesällä tai talvella) turvallista säilyttää avoastiassa.<br/> <h3>Lisäksi</h3> Aineen hienojakoisuus vaikuttaa kemiallisen reaktion nopeuteen, niin myös syttymiseen ja palamiseen. Puupöly on hienompaa kuin lankku ja siksi se voi syttyä herkästi ja palaa räjähdysmäisesti. Kaasut ovat vielä hienojakoisempia. Siksi palavat aineet, jotka haihtuvat, ovat vaarallisimpia. Niillä on matala leimahduspiste. 2021-06-17T13:43:49+03:00